Jeppe kiteytti ketjussa "Yliopisto/AMK" hyvin, miksi yliopistolaisia ärsyttää AMK-opiskelijat:
"Ennen vanhaan kun AMK oli opistotaso, tällaisia keskusteluita ei käyty. Tiedettiin tarkkaan mikä on yliopiston ja opistotason ero.
Kun opistotaso muuttui amk:ksi, yhtäkkiä entinen opistotaso rinnastetaankin yliopistotasoon. Mielestäni on luonnollista, että tällainen ärsyttää yliopistopiireissä. Yhtäkkiä opistotasosta tuleekin kavereita, jotka väittävät saavan saman tietotason kuin mitä yliopistossa saataisiin. Täälläkin palstoilla ihmetellään, että miksi pitäisi lukea KTM:ksi kun saman voi hoitaa helpommin ja paremmin lukemalla itsensä tradenomiksi.
Nyt yliopisto-ihmisiä ärsyttää nimenomaan ne aineet, joita voidaan lukea sekä amk:ssa että yliopistossa. Ei ketään yliopistolaista ärsytä sairaanhoitaja-opiskelijat, koska ei heille tule mieleenkään väittää, että heidän tutkintonsa vastaisi lääkärin tutkintoa. Tradenomit ja insinöörit taas väittävät että heidän tutkintonsa vastaavat vastaavaa yliopistotutkintoa."
Tähän voi moni yhtyä.
"Ennen vanhaan kun AMK oli opistotaso, tällaisia keskusteluita ei käyty. Tiedettiin tarkkaan mikä on yliopiston ja opistotason ero.
Kun opistotaso muuttui amk:ksi, yhtäkkiä entinen opistotaso rinnastetaankin yliopistotasoon. Mielestäni on luonnollista, että tällainen ärsyttää yliopistopiireissä. Yhtäkkiä opistotasosta tuleekin kavereita, jotka väittävät saavan saman tietotason kuin mitä yliopistossa saataisiin. Täälläkin palstoilla ihmetellään, että miksi pitäisi lukea KTM:ksi kun saman voi hoitaa helpommin ja paremmin lukemalla itsensä tradenomiksi.
Nyt yliopisto-ihmisiä ärsyttää nimenomaan ne aineet, joita voidaan lukea sekä amk:ssa että yliopistossa. Ei ketään yliopistolaista ärsytä sairaanhoitaja-opiskelijat, koska ei heille tule mieleenkään väittää, että heidän tutkintonsa vastaisi lääkärin tutkintoa. Tradenomit ja insinöörit taas väittävät että heidän tutkintonsa vastaavat vastaavaa yliopistotutkintoa."
Tähän voi moni yhtyä.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Eniten kuitenkin ärsyttää nämä vastavalmistuneet tyttöset jotka AMK:sta valmistuneena tuntevat olevansa ammattilaisia kun ovat työelämään vasta tutustuneet.
Joo nimenomaan tyttöset, poikasethan nyt ovatkin ammattilaisia heti koulusta päästyään...
Nykyään ainakin It- puolella ei juuri eroja ole opiskelijoiden tieto/taito tasojen välillä. Voi hyvinkin olla mahdollista että amk:sta valmistunut voi olla "taitavampi" kuin yliopiston käynyt.
Loppujen lopuksihan tietotaso on kiinni täysin yksilöstä itsestään.
Keskimäärin väittäisin kyllä kuitenkin, että yliopistopuolen IT-osaajat ovat "taitavampia" kuin AMK-puolen. Onhan selvää, että a) yliopiston kurssitarjonta on selkeästi parempi kuin AMK:un ja b) yliopistoon ajautuu keskimäärin fiksumpaa sakkia kuin AMK:uun.
On käyny aikalailla huvittamaan tuo nykyinen median tapa puhua pelkästään insinööreistä, unohtaen kokonaan DI -etuliitteen.
Liittyen tahän ketjuun, on ollut mielenkiintoista seurata yliopistossa opiskelevien kaverien reaktioita tuohon. Osa ymmärtää sen että media tuppaa yleistämään asioita, osa taasen melkein julistaa kyseisen lehden/muun median lähes pannaan.
Tässä epäilisnkin yliopistossa opiskelevien omassa asennoitumisessa olevan pahasti vikaa. Esim. suurin osa AMK-opiskelijoista ei edes tiedosta kyseisen "ongelman" olemassaoloa. Myöskin suurin osa tavallisista suomalaisista yleistää tämän asian pelkäksi insinööriksi, eikä tämä tunnu suuremmin heitä haittaavan. Miksi siis DI opiskelijoiden tulisi tästä hermostua, kun suurimmalle osalle ihmisistä sillä ei ole mitään väliä. Kyllä se tuleva työnantaja osaa todistuksia lukea.
Sitten siihen koulutusongelmaan, onhan se täysin epäasiallista laskea ammattitaitoa täysin opintoviikkojen mukaan. Perustan väitteeni sille, että suurimmalla osalla AMK -opiskelijoista(tekniikan aloilla) on moninkertainen kokemus reaalielämän töistä. Ehkä se koulusta saatu teoreettinen pohja ei ole vastaava, mutta laskisin kokemukselle aika paljon tyylipisteitä tässä kisassa.
Tältä pohjalta voi kyllä sanoa olevan varmaa että osa AMK- opiskelijoista on valmistuessaan kovempitasoisia työelämän taidoiltaan.
Täytyy kuitenkin korostaa että näin ei siis kaikkien opiskelijoiden kohdalla suinkaan ole!
"Perustan väitteeni sille, että suurimmalla osalla AMK -opiskelijoista(tekniikan aloilla) on moninkertainen kokemus reaalielämän töistä."
Mihinkä ihmeeseen tämä väite perustuu? AMK:n naurettavaan työharjoitteluunko? Kuka IT-alan yliopistolainen (DI tai fil. maist) ei koskaan ollut alansa töissä opiskeluaikanaan? käsi pystyyn?
"Miksi siis DI opiskelijoiden tulisi tästä [DI lausutaan mediassa yleensä 'insinööriksi'] hermostua, kun suurimmalle osalle ihmisistä sillä ei ole mitään väliä. Kyllä se tuleva työnantaja osaa todistuksia lukea."
Juu, minä en ainakaan siitä välitä yhtään, jos media yleistää näin. Jos joku kuitenkin tulee minulta kysymään, että "mitäs teet sitten kun olet valmistunut insinööriksi", niin ensimmäisenä kyllä korjaan, että että *en* ole valmistumassa insinööriksi, vaan diplomi-insinööriksi. Tilanne on aivan sama, kuin jos lääkiksessä opiskelevalta kysyttäisiin, että minä hän tekee valmistuttuaan sairaanhoitajaksi.
Mutta kuten mainitsit, työnantajat kyllä tietävät näiden eron.
"Perustan väitteeni sille, että suurimmalla osalla AMK -opiskelijoista(tekniikan aloilla) on moninkertainen kokemus reaalielämän töistä."
Moninkertainen kokemus mihin verrattuna? Et kai vain oikeasti väitä, että diplomi-insinööreihin verrattuna?
"Tältä pohjalta voi kyllä sanoa olevan varmaa että osa AMK- opiskelijoista on valmistuessaan kovempitasoisia työelämän taidoiltaan."
Kovempitasoisia kuin ketkä? Joka tapauksessa, valmistuessaan henkilöhän kokemus työelämästä on aivan kiinni siitä, kuinka paljon hän on ollut opiskeluaikana kesä- ym. töissä. Uskaltaisin väittää, että teekkareilla työtilanne (kesätöiden ja muiden töiden saanti ja tehtyjen työtuntien määrä) on huomattavasti parempi kuin AMK-insinööriopiskelijoilla. Jo ihan pelkästään sen takiakin, että diplomi-insinöörin keskimääräinen valmistumisaika on 6,5 vuotta, josta noin 2 vuotta on mennyt jo työntekoon (180 ov:a tulee normaalilla 40 ov/v -tahdilla kasaan 4,5 vuodessa).
"Tältä pohjalta voi kyllä sanoa olevan varmaa että osa AMK- opiskelijoista on valmistuessaan kovempitasoisia työelämän taidoiltaan. "
Kissanpaskat, suurin osa näiden amk-opiskelijoiden aikaisempaa työkokemusta on ihan perus asentajaduunia. Vaikka se epäilemättä onkin arvokasta työtä, on sillä on aika vähän yhteistä niiden tehtävien kanssa johon DI:t tavallisesti sijoittuvat.
Aikani seurattuani näitä väittelyitä, kaivoin oman opinto-ohjelmani ja vastaavan alan opinto-ohjelman amk:sta esille, ja aloin vertailemaan kurssi kurssilta sisältöjä.
1. AMK:n kurssitarjonta on huomattavasti suppeampi
2. Pakollisten kurssien määrä on huomattavasti vähäisempi
3. Kurssien sisältö on huomattavasti suppeampi
...kuin yliopistossa. Eli vaikka kurssin nimi voi olla sama, yliopistossa opiskelija joutuu kahlaamaan asiat laajemmin ja syvemmältä.
Esimerkiksi AMK:lainen opiskelee koko kouluaikana saman määrän matematiikkaa kuin yliopisto-opiskelija ensimmäisenä vuotenaan.
Ammattiaineissa AMK:n syventävät kurssit käsittelevät suunnilleen samoja asioita hieman suppeammassa muodossa, kuin yliopisto-opiskelijan kurssit toisena ja kolmantena vuonna. Yliopistossa nämä luetaan vasta johdanto- ja peruskursseiksi.
Se mihin AMK-opiskelijaa vihitään hyvin vähän on alojen matemaattinen ja teoreettinen puoli, eli se mitä tietotaitoa R&D tasolla tarvitaan. Tästä syntyy se ero, että molemmat koulutukset tähtäävät eri tyyppisiin työtehtäviin.
It-alalla varsinkin, ilman pitkän kaavan mukaan kahlattua teoriaa ei olisi Nokiaa tai Vaisalaa, puhumattakaan monista muista yrityksistä. Jos kaikki kehitystyö oletettaisiin jätettävän AMK insinöörien käsiin, olisimme vielä konepajatasolla tässä maassa.
Vilkaiskaa herrat insinöörit ja tulevat sellaiset opinto-oppaitanne, ja verratkaa niitä. Vierailkaa myös opinahjojen nettisivuilla tutustumassa kurssivaatimuksiin. Tulkaa sitten mesoamaan näille palstoille kun tiedätte mistä puhutte.
En tiedä onko sisälukutaidossani jotain vikaa, mutta opinto-oppaasta löytyi sellainen H:lla alkava sana kuin Harjoittelu, ja se tuntuu kuuluvan pakollisiin jaksoihin.
Onko yliopisto-opiskelijan 'Harjoittelulla' jotenkin vähemmän painoarvoa kuin AMK-opiskeljan 'Harjoittelulla'.
Loppujen lopuksi työnantaja ei luultavasti ole kiinnostunut niistä muutaman kuukauden pätkistä milloin työelämään on tutustuttu, vaan etsii oikeaa kokemusta oikeasta työstä, mitä harjoittelu ei vielä ole.
Suomessa ei kukaan opiskelija elä opintotuella kesäisin, siis myös yliopisto-opiskelijat tekevät töitä koulutuksensa ohessa ja onnekkaimmat/pätevimmät vielä oman alansa töitä. Esimerkiksi minä opiskelen KTM:ksi ja olen ollut aloittanut vuonna 2000 ja ollut siitä lähtien joka kesä koulutustani vastaavissa töissä. Karkea yleistys, jossa painotetaan AMK:n työharjoittelua(eri asia, onko konkreettista hyötyä olla kaupan kassalla 6 kk) ja samaan hengenvetoon todetaan, että yliopistossa opiskelevat eivät kerää työkokemusta opiskeluaikanaan, on melko yksisilmäistä analysointia.
No, voisin avautua sen verran, että eniten minua ärsyttää se, että koko korkeakouluinstituutio on kokenut inflaation juuri sen takia, että sisäänottomäärät ovat aivan ylisuuria ammattikorkeakouluissa, mutta toki myös yliopistoissa. Se, että AMK sai korkeakoulustatuksen ja oikeuden kouluttaa opiskelijoita korkeakoulututkintoon tarkoittaa nyt sitä, että työpaikkaa, johon on edellytyksenä vähintään korkeakoulututkinto, hakee tuhat valmista tradenomia ja toiset tuhat, joilla opinnot ovat "loppusuoralla". Olen itse ollut päättämässä sisään otettavista työntekijöistä. Tämä ei ole kenenkään korkeakoulutetun etu. Jos sisäänottomäärät olisivat pysyneet alempina ja koko dualmalli(ihan kuolleena syntynyt ajatus) olisi heitetty romakoppaan, meillä ei olisi tänäpäivänä tällaista ongelmaa, saatika jatkuvaa riitelyä tutkintojen paremmuudesta. Nyt on ihan turhia päällekkäisyyksiä, jotka johtuvat ainoastaan siitä, että voidaan naama näkkärillä esitellä ulkomaisille vieraille hienoja lukuja korkeasti koulutetusta väestöstämme.
Paremmin ei voisi juuri sanoa. Mielestäni keskeisin syy koko AMK-hankkeen läpiajamiselle oli tarve sijoittua kansainvälisissä vertailuissa korkeammalle tasolle. Kun valtaosa opiskelijoista valmistuu "korkeakoulusta" voi siinä rinta kaarella näyttää ulkomaalaisille suomalaista etumatkaa. Toisaalta jos ulkomaalainen älyää kysyä muiden kuin "korkeakoulutettujen" osuutta, niin alkaa varmasti epäilys heräämään; miten valtaosa voi olla korkeakoulutettua?
Keskeinen ongelma Suomen AMK-mallissa kansainvälsieen tasoon verrattuna on se, että ulkomailla yksittäisen koulun merkitys on korostuneempi kuin meillä. Suomessa vertaillaan AMK vs. Yliopistot/korkeakoulut -tasolla, kun taas ulkomailla useimmiten tietty yliopisto vs. toinen yliopisto.
Pakkaa sekoittaa vieläpä useissa maissa opintojen maksullisuus/maksuttomuus. Maksuton/halpa opiskelu eli valtion omistamat korkeakoulut keräävät usein parempaa opiskelija-ainesta, mutta alhaisten palkkojen vuoksi voi opettajakunta olla heikompaa.
Kalliit opiskelumaksut puolestaan keräävät keskimäärin heikompaa opiskelija-ainesta (varakkaan suvun vesat pääsevät sisään rahan voimalla), kun taas päteviä opettajia vetää kalliiden lukukausimaksujen mahdollistamat paremmat palkat.
Suomessa opiskelun ollessa ilmaista ja korkeakoulut vetävät keskimäärin lahjakkaampaa porukkaa. Toisaalta palkkaerojen ollessa verotuksen yms. syistä erittäin pienet, myös pätevämmät opettajat pyrkivät yleensä yliopistoihin/korkeakouluihin imagosyistä; lisäksi uran ja tutkimusrahoituksen kannalta on parempi olla yliopistossa kuin ammattikorkeakoulussa. Yleensä nämä huippuopettajat myös menestyvät ja saavat pysyvän jalansijan yliopistomaailmassa. Ammattikorkeakouluihin puolestaan ajautuu muodollisesti pätevää opettajakuntaa; niitä, jotka eivät ole saaneet jalansijaa yliopistomaailmassa, mutta suoritettu tutkinto löytyy takataskusta. Toisaalta kouluista löytyy yhä niitä opettajia, jotka ovat siellä opettaneet jo ennen AMK-aikakautta.
"Suomessa opiskelun ollessa ilmaista ja korkeakoulut vetävät keskimäärin lahjakkaampaa porukkaa. Toisaalta palkkaerojen ollessa verotuksen yms. syistä erittäin pienet, myös pätevämmät opettajat pyrkivät yleensä yliopistoihin/korkeakouluihin imagosyistä;"
Olet oikeassa, että yliopiston imago on huomattavasti parempi kuin amk:n. Palkkaeroista olen kanssasi eri mieltä. Itse olen opettanut yliopistossa ja nyt opetan AMK:ssa. Palkkaero on huikea, siinä missä yliopistossa palkkani pyöri n. 12 000 vanhan markan kieppeillä, amk:ssa palkkani on n. 21 000 markkaa.
Itselläni on maisterin tutkinto ja se (pedagogisten opintojen lisäksi) riittää lehtorin vakinaiseen virkaan. Yliopistossa koulutuksen pitäisi olla lisensiaatti, jotta vakinainen virka irtoaisi. AMK:ssa taas lisensiaatin papereilla saisi jo yliopettajan paikan, jossa palkka olisi taas astetta korkeampi.
Vaikka yliopistossa opettaminen oli huomattavasti mukavampaa, kyllä palkkaus meikäläisen puolelta vetää AMK:uun.
Mistähän mahtaa johtua tämä suunnaton palkkaero yliopistojen ja amk:jen välillä? Onko amk:hon todella noin vaikea saada opetushenkilökuntaa?
"Mistähän mahtaa johtua tämä suunnaton palkkaero yliopistojen ja amk:jen välillä?"
En tiedä, olisiko jotain tekemistä sillä, että yliopisto on valtion pulju ja amk kunnan.
"Onko amk:hon todella noin vaikea saada opetushenkilökuntaa?"
Katsot ehkä tätä vähän väärästä vinkkelistä. AMK:n palkat ovat kohtuulliset, yliopiston palkat luokattoman huonot. Kysymys kuuluu enemmänkin: miten ihmeessä yliopisto saa opetushenkilökuntaa sillä palkalla!
Pitää tosin huomioida se, että yliopiston opettajan työmäärä on puolet AMK-opettajan työmäärästä.
"En tiedä, olisiko jotain tekemistä sillä, että yliopisto on valtion pulju ja amk kunnan. "
Eivätkös kunnat perinteisesti ole olleet valtiotakin huonompia palkanmaksajia?
"Katsot ehkä tätä vähän väärästä vinkkelistä. AMK:n palkat ovat kohtuulliset, yliopiston palkat luokattoman huonot. Kysymys kuuluu enemmänkin: miten ihmeessä yliopisto saa opetushenkilökuntaa sillä palkalla!
Pitää tosin huomioida se, että yliopiston opettajan työmäärä on puolet AMK-opettajan työmäärästä."
Ehkäpä tutkimuksen tekemisen mahdollisuus yliopistolla tekee työstä mielekkäämpää, mikäli ei opetus niin paljon satu kiinnostamaan..?
"Ehkäpä tutkimuksen tekemisen mahdollisuus yliopistolla tekee työstä mielekkäämpää, mikäli ei opetus niin paljon satu kiinnostamaan..? "
Näin on. Ja tämän vuoksi mielestäni suuri osa yliopiston opettajista onkin luokattoman huonoja. Opettajat ovat jääneet yliopistoon tutkijoiksi, eivät opettajiksi... opetus koetaan välttämättömänä pahana. Asiansa opettajat kyllä tietävät,
mutta opetustaito puuttuu. Tämä tosin täysin henk. koht. mielipide, joka perustuu omaan koulunkäyntiin yliopistossa.
Pointtini oli, että tuosta n. 9000 mk:n palkanlisästä ei varmaankaan Suomen verotuksessa jää vastaavaa netto-osuutta käteen, vaan ero nettopalkassa jäänee enintään puoleen erotuksesta. Onhan totta, että ero on silti suuri. Toisaalta kuten itsekin sanoit, 'työajassa' on eroa. Lisäksi maisteritasoinen henkilö yliopistossa on yleensä virassa, joka tähtää jatkotutkinnon suorittamismahdollisuuteen ja opetusta hoidetaan eri korvauksesta.
Nyt rehellinen mielipide myöskin siitä, että kummassa opetus on laadukkaampaa? Jos AMK:ssa opetushenkilöstö on laajalti maisteritasoista, ja yliopistossa maisteritason henkilöt opettavat useimmiten vain perusteet-tasoisilla kursseilla yleensä vastaavan opettajan apuhenkilökuntana, tai jos jatko-opinnot ovat pitkällä ja on erityisosaamista jostain aihepiiristä. Käytännössä yleensä opetushenkilöstö yliopistoissa on tohtoritasoa (professoreita), pieniä poikkeuksia lukuunottamatta. Voinet allekirjoittaa sen, että tohtoritason ihmisillä on keskimäärin huomattavasti runsaampi osaaminen tai ymmärrys opetettavista aihepiireistä.
Olen kirjoituksesi kanssa kaikesta samaa mieltä. Pienen kommentin antaisin seuraavasta:
"Nyt rehellinen mielipide myöskin siitä, että kummassa opetus on laadukkaampaa? Jos AMK:ssa opetushenkilöstö on laajalti maisteritasoista, ja yliopistossa maisteritason henkilöt opettavat useimmiten vain perusteet-tasoisilla kursseilla yleensä vastaavan opettajan apuhenkilökuntana, tai jos jatko-opinnot ovat pitkällä ja on erityisosaamista jostain aihepiiristä. Käytännössä yleensä opetushenkilöstö yliopistoissa on tohtoritasoa (professoreita), pieniä poikkeuksia lukuunottamatta. Voinet allekirjoittaa sen, että tohtoritason ihmisillä on keskimäärin huomattavasti runsaampi osaaminen tai ymmärrys opetettavista aihepiireistä."
Nyt kun puhutaan opetuksen laadusta, pitää tämä jakaa kahteen eri osaan a) pedagogisiin taitoihin ja b) "substanssiosaamiseen". Olen kanssasi aivan samaa mieltä siitä, että yliopiston opettajilla on parempi alansa osaaminen kuin amk:n opettajilla. Pedagogiset taidot taas yliopisto-opettajille ovat mielestäni huonommat kuin amk-opettajilla.
Niinkuin kirjoitin toisessa kirjoituksessani, mielestäni suuri osa yliopiston opettajista pitää opettamista "välttämättömänä pahana" tutkimustyönsä ohessa. Tämän lisäksi yliopisto-opettajilta ei vaadita pedogogista pätevyyttä kuten amk-opettajilta.
yliopiston opetus perustuu enemmänkin siihen, että opiskelijalla itsellään on vastuu oppimisesta; tämän mahdollistaa myös keskimääräistä parempi opiskelija-aines. AMK on puolestaan koulumaisempi, jolloin ehkä korostuukin tarve pedagogisille taidoille. Kummassakin on hyvät ja huonot puolensa. Toisaalta ei kuitenkaan ole siten, että opettaja opettaa ja oppilas oppii; eikä opettaja on vastuussa opettamisesta ja opiskelija oppimisesta, vaan hyvä opettaja saa opettamansa asiat ilmaistua siten, että se edesauttaa oppilaan itsenäistä oppimisprosessia. Oli opettaja ja oppilas sitten AMK:Ssa tai yliopistossa, ja opiskeltava asia mikä tahansa.
SIIS EI VITTU ETTÄ TE JAKSATTE AINA TÄTÄ SAMAA JAUHAA!!!!
Olette ÄÄRIMMÄISEN pikkusieluisia, raivostuttavia ja ärsyttäviä ihmisiä. Työntäkää se tutkintonne hanuriinne ja menkää opiskelemaan kunnon elämää.
Kuulostaapa kovasti luuserin tilitykseltä.
Luuserit jaksavat jauhaa aina tuota samaa paskaa pääsemättä mihinkään.
Kyllä sinäkin vielä joskus johonkin pääset.
Jos et muualle, niin ainakin amk:iin.
sairas
Tunnistanet oman tekstisi.
Helpommin saa vettä puristettua kivestä, kuin katkeruuden pois luuserista.
>VOI JUMALAUTA
>Kirjoittanut: ARGH, 9.2.2004 klo 11.01
>SIIS EI VITTU ETTÄ TE JAKSATTE AINA TÄTÄ SAMAA >JAUHAA!!!!
>Olette ÄÄRIMMÄISEN pikkusieluisia, >raivostuttavia ja ärsyttäviä ihmisiä. Työntäkää >se tutkintonne hanuriinne ja menkää opiskelemaan >kunnon elämää.
Horna voi mennä jonnekkii muualle ilmentämää sairauttaan, off-topic!!!
Hupaisia nuo amikset =)
Oli miten oli, miten se on sinulta pois?
En ole samaa mieltä siitä, että esim. amk-opiskelijat yrittäisivät rinnastaa tutkintoaan yliopistotutkintoon. Ja vaikka näin olisikin, miten se sinun elämääsi vaikuttaa? Jos kerran olet niin varma tutkinnostasi ja sen ylivertaisuudesta työmarkkinoilla, eihän sinulla ole mitään hätää.
Karavaani kulkee, koirat haukkuvat.
Taisit osua asian ytimeen. Yliopisto-opiskelijoista heikoimmin menestyvillä on hyvä syy pelätä. Voittajat molemmissa "leireissä" kulkevat omaa polkuaan eikä räksyttämiseen tunneta tarvetta.
Olen sairaanhoitaja eikä mieleeni kyllä tulisi väittää olevani lääkäri. Jos minä jatkaisin opintoja omalla alallani, minusta tulisikin terveystieteiden maisteri, ei lääkäri. Siis sairaanhoitajan tutkinto ei ole mikään lääketieteen alempi tutkinto, vaan pohjana on eri tieteenala.
Ja väittävätkö tradenomit todella tutkintonsa vastaavan ktm-tutkintoa? Vai onko kyse siitä, että työnantajalle "riittää" tiettyihin tehtäviin tradenomin tutkinto? Onko siis kauppatieteiden maistereita "liikaa", jos ei töitä löydy?
Eiköhän kuitenkin ole niin, että nyt amk:sta valmistuvat sijoittuvat suurinpiirtein samoihin tehtäviin alalleen kuin entisen opistoasteen tutkinnon suorittaneet.
En tiedä, kun en tutkintoja enkä tilannetta mainitsemiesi alojen kohdalta tunne.
Niin että miksi pitää riidellä siitä kuka on parempi? Itse opiskelen AMK:ssa insinööriksi. Rakastan tekniikkaa! Edes naiset eivät vedä sille vertoja =) Matematiikkaan voi sitäpaitsi luottaa aina.
Tuntuu pahalta kun jotkut tulevat tänne todistamaan paremmuuttaan haukkuen meidät maanrakoon. Eikä kyse ole edes yliopisto-opiskelijoista tai AMK opiskelijoista vaan yksilöistä. Miksi pitää todistella paremmuuttaan? Ja meistä pitäisi kasvaa vielä tulevaisuuden johtajia kenties ja täällä sitä vaan haukutaan toisiamme. Tosi fiksua... Eiköhän se asema selviä itsekullekkin sitten työelämässä ilman todistelujakin.
Silti eniten vituttaa, miten tästä asiasta on pakko vääntää peistä.
Mielestäni AMK -opiskelijat tekevät itselleen hallaa korostamalla KORKEAkouluopintojaan. Näin tapahtuu ainakin tekniikan alalla. Mielestäni koko AMK -uudistus oli enemmän kuin syvältä. Onneksi valmistun kohta Insinööri (AMK):ksi, joten voin sanoa itseäni ihan insinööriksi, vailla tarvetta höpistä mitään KORKEAkouluista.
Ja ero Ammattikorkean ja (tiede)korkean välillä on niin suuri, että jokin selvä ero näiden nimikkeiden väliin olisi hyvä saada. Tämä tuskin Polin opiskelijoita nyppii, sillä mitään AmmattiPolia ei ole olemassa.