Minun äiti teki aina sian suolista saippuaa. Sitä kyllä tehtiin lipeäkiven avulla. Siinä purkissa oli pääkallo ja sääriluut.
Miten teillä kierrätettiin?
Miten teillä kierrätettiin?
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Isäni oli vaatturi ammatiltaan. Nuhjaantuneet puvut purettiin, kankaat käännettiin ja ommeltiin uudelleen.
Kappas vain, taas kuljit uudessa puvussa!
kierrätystä oli jo enne ko sille, oli nimikään kierrätys ja sodan aikana kierrätettii niin ettei mittää jäänt jälelle.
rekien roudoista tehtii saranoita ja avaimii ja sen sorttista sepällä.
kahvi ko tuli kauppoihin säkeissä, niin säkkejä ostettii ko tyhjenivät ja tehtii vaatteita ja käytettii myös viljan säilytyksee.
vaatteis saattokin himmeesti näkkyy brasil ja jonkuu maakunnan kartta mistä kahvi oli tullu.:))
vehnäjauho säkki oli ohuempaa palttinaa jote siit tehtii alusvaatteita.niissäkin näky joskus kirjotuksii,onkohan tuommonen niissä ollu joka on jäänt mielee lapsuuesta ko,ratulaatta,
vai muistanko väärin, et se olis ollu jossain muussa yhteytessä,ja mitähän se meinaa, ulkomaan kieltähän se on.
lääkepullot säilytettii ja ne niihi ostettii lääkettä uuvelleen.apteekissakin kaikki oli irtotavaraa, piti olla oma pullo jos vaik mikstuuraa haki.minul on niitä lääkepulloja viel jälellä muutamii.
vanhoihin saappaisii uusittii varret ,ne ko kului hittaammin.
äitin seurusteli kivennaval ollessa anttonin kanssa hää oli oikea liikemies, lumppuri.
kivennavalta ja muolaalta käyttii paljo keski suomes asti ostamassa lumppuja ja rätei. muolaas ko tehtii paljo saviastioita, niin niitä kaupattii samalla ja annettii välil maksuksi lumpuista.jotta tuli siin pituutta liikematkalle hevoskyydillä.:))
antton huusikin kovalla äänellä runon muotossa osto halunsa,en muista ennää mite se meni, alku oli , ostetaa jalkarätei ja lumppui..mukava jos joku muistais jonkuu heiän ostolorunsa,monil ko oli sellanen?
saatan mie muistaa tuonkii joskus. muisti minul on semmonen, jottain ko pitäs kertoo tai muistaa,en saa sitä mielee,mutta sitte yks kaks vaik kaupunkii ajaes saattaa asia tulla mieleen,on se hassua tuon muistin kans.
antton osti kaiken lumpun josta sitte möi karjalassa tehtaille,jossa niistä tehtii ainakii täkkeihin fyllit ja kaiken näköstä muutakin tappuraa.
tullessaa takasin liikematkaltaa antton toi paperissa makeaa jauho karamellii ja äitille ain jottain. antton tienas aika hyvin reissuillaan, ja mie lapsen silmin pidinkin häntä rikkaana miehenä,paksu pussi ja reki täys tavaraa.
iltaa istues ja viinapullo ko ol puolillaa ,jo otti antton lompsan essii ja levitteli rahansa pöyälle ,jotta myö saatii ihailla ja kehhuu häntä.
sai äiti sitte siitä usein yhen ison setelin.rahat olivat kooltaan isoja mutta tiiä niiten arvoo sitten,mitä oli siihe aikaa.
siitä ajast on niin jäänny tuonne takaraivoo kaiken pula ja vähhyys ,että ei millää taho raaskii heittää vielkää mittää pois.
jokasesta palasta mikä jääpi minul ilman käyttö tarkotusta miettii mitä siitä vois tehhä ja melkee ain löytyy joku asia mihi sen tarvii.
maassa lojuva pien pala rautalankaakin on joskus tarpee, vaik kesäl kukkaruukun sitomissee portinpielee;))
minul tyhjennettää roskapönttö kerran kuukautessa,mutta sillonkin se on vaa puolillaa.
poltan poltettavan ja vähän muun jätteen kompostoin, minul ei taho jäähä ko pakkauksien muovi jätteet, ja pakattuukin ruokaa ostan vähän.
myö pula ajan lapset ollaakin ko ihmemies mc gaiver keksitää kaikelle jottain käyttöö;))))
sitä kekseliäisyyttä voiaa opettaa lapsen lapsillekkii,teil monel heitä jo onkii,mie saan viel ootella pari pari kolme vuotta.
heippa taas ja mukavaa viikkoa kaikille.
paita, jonka rinnassa luki "Imatran voima",
housun takamuksessa luki himmeästi "Vaasan höyrymylly".
Sulla on hyvin tarkka muisti ja sä kerrot silleen,
että siitä tulee hyvä mieli. Olet varmaan luonteeltasi hyväntahtoinen ihminen. Kiitos.
Minulla on samantapaisia muistoja kierrätyksestä kuin edellisillä kirjoittajilla . Isä kun pääsi sodasta hänellä ei ollut siviilivaatteita niin
otettiin asetakista poletit pois ja hän sai sen takin pitää.
Sen takin selkämyksestä äiti teki minulle koulurepun kun läksin kouluun. Isä sanoi että sinun reppukangas on monet reissut tehnyt.
Muistan sen repun hyvin ,kun siitä oli vähän harmia. Äiti oli tehnyt siihen taskun ja taskuun
neppikolon ja reppuun nappi kiinni pitimeksi.
Nappi oli liian pieni tai päinvastoin ja kansi aina aukesi. Minua oli käsketty pitämään maito pullo tuossa taskussa ,että jos aukeaaa ei kastu kirjat .Maito pullo putosi aina tielle ja milloin mihinkin . Eksyneestä maito pullosta minut tunnettin. Enkö lie osannut kotona asiasta tarpeeksi valittaa ,sillä korjausta asiaan ei tullut ennen repun joutumista hylätyksi.
Taas juttuni karkasi omille teilleen joten suokaa anteeksi ,kylläpähän minut jo tiedätte .
Kertomukisesi oli hyvä, hivenen jopa surumielinen.
Mutta niin ne taisivat ennen tehdä.
Nyt on onneksi tullut noita muita kierrätysmuotoja. Minun äitini ( jonka perinnettä
sisko jatkaa) teki lähetysmyyjäisiin kasseja kahvipusseista.
Mutta ennenvanhaan, kun suksi katkesi ja jäi
parittomaksi, niin sen päällä kuljetettiin maitotonkkaa tai vesitonkkaa. Olipahan paripuolelle suksellekin käyttöä.