Makaan sängylläni miettien.
Varjot tanssahtelevat seinissä.
Katolle ilmeistyy uusi varjo joka pysyy
paikallaan.
Käännän kasvoni sivulle.
Se on siinä.
Hakemassa minua.
Molemmat tuijotamme toisiamme.
Se olemattomilla silmillä.
Tunnen kuinka sen katse porautuu sisälle.
Hahmo ojentaa valkoisen kätensä minuun päin.
Olen tarttumaisillaan käteen karmaisevaan,
kunnes kuin tyhjästä ilmeisty kirkas valo.
Tuo kirkas hahmo oli kuin unesta varastettu.
Sen ääni oli kuin kristallien kaunista helinää.
Tumma hahmon ääni oli kuin kuolleen eläimen
kiljuntaa.
En ymmärtänyt heidän kieltään.
MOlemmat puhuivat omaa kieltään.
Kuolema epäselvää ja enkeli kirkasta laulua.
En voi kuunnella tuota enempää.
Tiedän mitä mollemmat haluavat ja lausun
sydämestäni:
"En tahdo mennä nyt.
Olette kumpikin myöhässä.
Haluan ensin kokea onnen ja rakkauden.
Olla ylpeä itsetäni,koska olen tälläinen.
Enhän vielä ole oppinut elämää.
Ette te voi minua vielä viedä.
Pyydän tulkaa myöhemmin.
Haluan mennä nyt kertomaan läheisilleni
kuinka rakastan heitä."
Astun huoneestani pois ja tuntuu kuin leijuisin.
En rakkauden takia vaan sen rohkeuden vuoksi.
Viimeinkin minulla oli voimaa sanoa kuolemalle ei.
Varjot tanssahtelevat seinissä.
Katolle ilmeistyy uusi varjo joka pysyy
paikallaan.
Käännän kasvoni sivulle.
Se on siinä.
Hakemassa minua.
Molemmat tuijotamme toisiamme.
Se olemattomilla silmillä.
Tunnen kuinka sen katse porautuu sisälle.
Hahmo ojentaa valkoisen kätensä minuun päin.
Olen tarttumaisillaan käteen karmaisevaan,
kunnes kuin tyhjästä ilmeisty kirkas valo.
Tuo kirkas hahmo oli kuin unesta varastettu.
Sen ääni oli kuin kristallien kaunista helinää.
Tumma hahmon ääni oli kuin kuolleen eläimen
kiljuntaa.
En ymmärtänyt heidän kieltään.
MOlemmat puhuivat omaa kieltään.
Kuolema epäselvää ja enkeli kirkasta laulua.
En voi kuunnella tuota enempää.
Tiedän mitä mollemmat haluavat ja lausun
sydämestäni:
"En tahdo mennä nyt.
Olette kumpikin myöhässä.
Haluan ensin kokea onnen ja rakkauden.
Olla ylpeä itsetäni,koska olen tälläinen.
Enhän vielä ole oppinut elämää.
Ette te voi minua vielä viedä.
Pyydän tulkaa myöhemmin.
Haluan mennä nyt kertomaan läheisilleni
kuinka rakastan heitä."
Astun huoneestani pois ja tuntuu kuin leijuisin.
En rakkauden takia vaan sen rohkeuden vuoksi.
Viimeinkin minulla oli voimaa sanoa kuolemalle ei.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Toi runo oli todella kaunis ja koskettava... mä
oon itse tosi iloinen jos jollakin on voimia
sanoa kuolemalle EI!! vaikka tää elämä joskus
tuntuisikin turhalta niin älkää antako periksi!!!
olkaa onnellisia kun saatte vielä elää! nimittäin
kaikille sitä iloa ei olla annettu... (kovinkaan
pitkäksi aikaa)
tästä tulikin mieleen et mä toivotan kaikille
niille, joilta on joku läheinen ihminen kuollut,
voimia jaksaa eteenpäin!!! onneksi meillä on
muistoja!!