Kun elämä muuttui
Mä vain hankasin vastaan
En halunnut luopua
En siitä rakentamastani lumilinnasta
Jonka tiesin kuitenkin keväällä sulavan
En mä uskonut enää ihmisiin
Mua kai satutettiin liikaa
Mulle väitettiin kaiken olevan hyvin
Puistin vain päätäni
En mä uskonut sanoihin
En mä ollut enää sinisilmäinen
Ei muut tienneet mun sodasta
Ei siitä, että mä kynsin hampain
taistelin kyyneliä vastaan
Eivät nähneet mun verille raavittua sydäntä
Eivät kuulleet sieluni huutoa
Ja siksi mä iltaisin itken itseni uneen
Kun en vain jaksa enää välittää
En edes halua...
Mä vain hankasin vastaan
En halunnut luopua
En siitä rakentamastani lumilinnasta
Jonka tiesin kuitenkin keväällä sulavan
En mä uskonut enää ihmisiin
Mua kai satutettiin liikaa
Mulle väitettiin kaiken olevan hyvin
Puistin vain päätäni
En mä uskonut sanoihin
En mä ollut enää sinisilmäinen
Ei muut tienneet mun sodasta
Ei siitä, että mä kynsin hampain
taistelin kyyneliä vastaan
Eivät nähneet mun verille raavittua sydäntä
Eivät kuulleet sieluni huutoa
Ja siksi mä iltaisin itken itseni uneen
Kun en vain jaksa enää välittää
En edes halua...
Vastaukset 1
Vanhimmat
Alussa kuullosti jo runolta, mutta loppu latisti
koko textin. "Mä" sana ei käy tähän (eikä
runoihin yleensäkään).