Saadaanko sinua koskaan vangituksi filmille?
Inhoatko sinusta otettuja kuvia, vai pidätkö "mallina" olemisesta?
Oletko kenties harjoitellut ilmeitä peilin edessä onnistuaksesi aina kuvissa?
Jos inhoat kuvattuna olemista, mitä teet kun kamera kääntyy sinun suuntaasi?
Itse pidän erityisesti siitä kuvaajana olemisesta, mieluummin linssin takana kuin edessä. Olen niitä tyypillisiä kamerapakoilijoita.
Yritän välttää kuvatuksi tulemisen aina kuin mahdollista. Jos näen, että joku ottaa kuvia esim. juhlatilanteessa, niin yritän kyllä lähteä pakoon. Siis huomaamattomasti ennen kuin linssi on edes minun suunnassani.
Sellainen lehden taakse piiloutuminen tai muualle katsominen typerää ja hyvin epäkohteliasta, jos kerran on jo joutunut tähtäimeen. Silloin pitää vain niellä ärsyyntyminen ja olla kuvattavana.
Jotkut ihmiset ovat todellia linssiystävällisiä, ovat luonnollisia eivätkä kauhistele omia kuviaan. Sellaiset ihmiset ovat aarteita!
Eräs tuttavani on sellainen, ja harrastelijavalokuvaajana arvostan myös suuresti hänen selkeitä ja persoonallisia kasvonpiirteitään.
Inhoatko sinusta otettuja kuvia, vai pidätkö "mallina" olemisesta?
Oletko kenties harjoitellut ilmeitä peilin edessä onnistuaksesi aina kuvissa?
Jos inhoat kuvattuna olemista, mitä teet kun kamera kääntyy sinun suuntaasi?
Itse pidän erityisesti siitä kuvaajana olemisesta, mieluummin linssin takana kuin edessä. Olen niitä tyypillisiä kamerapakoilijoita.
Yritän välttää kuvatuksi tulemisen aina kuin mahdollista. Jos näen, että joku ottaa kuvia esim. juhlatilanteessa, niin yritän kyllä lähteä pakoon. Siis huomaamattomasti ennen kuin linssi on edes minun suunnassani.
Sellainen lehden taakse piiloutuminen tai muualle katsominen typerää ja hyvin epäkohteliasta, jos kerran on jo joutunut tähtäimeen. Silloin pitää vain niellä ärsyyntyminen ja olla kuvattavana.
Jotkut ihmiset ovat todellia linssiystävällisiä, ovat luonnollisia eivätkä kauhistele omia kuviaan. Sellaiset ihmiset ovat aarteita!
Eräs tuttavani on sellainen, ja harrastelijavalokuvaajana arvostan myös suuresti hänen selkeitä ja persoonallisia kasvonpiirteitään.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Minusta saa kyllä ottaa kuvia. Yleensä ne onnistuvatkin juuri siksi, että en pakoile kameraa. Suurin syy huonosti onnistuneille ilmeille on se, että kuvattava pelkää kameraa, ja jos sitten sattuu linssin eteen, on kuin myrkyn niellyt. Aikani minäkin välttelin kuvatuksi tulemista, kunnes tajusin että helpompaa on poseerata ja taata onnistunut kuva, kuin katsella puoliväkisin otettuja hirviökuvia.
Peilin edessä on tosiaan hyvä harjoitella. Minä yritän poseeratessani usein kuvitella katsovani peiliin, sillä silloin tulee luonnostaan ilme jota on tottunut katsomaan jo peilistäkin -> kuva näyttää ainakin omasta mielestä tutummalta ja onnistuneemmalta.
Parhaat kuvat minusta ovat oman miehen ottamia. Hänelle osaan ilmeisesti poseerata parhaiten, ja jotkut kuvat ovat jopa niin hyviä, että täytyy oikein ihmetellä olenko se minä. Saman ovat huomanneet ystävänikin, yleensä hämmästyneitä kehuja seuraa valitus "mun kuvat ei IKINÄ onnistu". Ovatkohan edes yrittäneet saada niitä onnistumaan?
Kyllä musta saa kuvan ottaa.
Yleensä tulee oltua kuvaajana,pääasiassa töiden puolesta.
Kieltämättä mulla oliskin tarvetta saada itsestä HYVÄ kuva, ei vain lähipiiristä löydy sen ottajaa.