Sylissä, liikkumatta.
Nyt hän nukkuu, toimettomana.
On hyvä katsoa, kun hän ei huomaa.
Eikä mitään tee.
Noilla käsillä hän voi koskettaa.
Niin lämpimästi ja hellästi,
pitää lujaa kiinni, suojella.
Kosketus on lämmin,
jotenkin herkempi kuin ensin uskoisi.
Miehen käsistä.
Mutta miksi
noilla samoilla käsillä,
hän tarttuu kiinni hiuksista,
riepottelee,
tuhoaa kaiken sen, mitä voi pitää kauniina.
Liikaa voimaa noissa käsissä,
Kaikkea pahaa, mahdotonta hallita.
siksi särkyy maailma palasiksi.
Joka viikonloppu.
Nyt hän nukkuu, toimettomana.
On hyvä katsoa, kun hän ei huomaa.
Eikä mitään tee.
Noilla käsillä hän voi koskettaa.
Niin lämpimästi ja hellästi,
pitää lujaa kiinni, suojella.
Kosketus on lämmin,
jotenkin herkempi kuin ensin uskoisi.
Miehen käsistä.
Mutta miksi
noilla samoilla käsillä,
hän tarttuu kiinni hiuksista,
riepottelee,
tuhoaa kaiken sen, mitä voi pitää kauniina.
Liikaa voimaa noissa käsissä,
Kaikkea pahaa, mahdotonta hallita.
siksi särkyy maailma palasiksi.
Joka viikonloppu.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.