Maksanko liikaa

Vaikka nousun merkit orastavatkin eri puolilla maailmaa, pahentaa talouskehityksen epävarmuuden jatkuminen kiinteistömarkkinoiden ristiaallokkoa. Matalan korkotason lietsoma asuntohintojen jyrkkä nousu näyttäisi olevan tasaantumassa ja Helsingin asuntohinnat ovat jopa laskeneet kevään huippulukemista. Syynä on muuttovirran kääntyminen pääkaupungista poispäin. Hinnat ovat kohonneet lopulta niin korkealle, että lähialuekuntien tarjoama vaihtoehto muuttuu varteenotettavaksi työmatkojen pitenemisestä ja muista hankaluuksista huolimatta.
Samaan aikaan asunnoista saatavat vuokratuotot ovat laskeneet pidentyneiden asuntolainojen ja alemman korkotason painettua omistusasumisen kuukausikustannuksia lähemmäs vuokra-asumisen kustannuksia.

Asuntomarkkinoiden ohella liikekiinteistöjen ja toimitilojen hinnat ovat laskusuunnassa, koska paikallaan polkeva kokonaistuotanto heikentää liikekiinteistöjen kysyntää ja painaa myös niistä saatavia vuokratuottoja alas. Toimitiloista on ylitarjontaa varsinkin Helsingin ulkopuolella. Jos Suomen kokonaistuotanto vielä jatkaa jo kohta vuoden jatkunutta paikallaan polkemista tai jopa kääntyy laskuun, voivat toimitilojen hinnat 90-luvun alun tavoin laskea nopeastikin.

Suurten sijoittajien pyrkimys myydä vuokra-asuntokantaansa on selvä oire kiinteistöjen ja asuntojen hintakehityksen käänteestä. Kotitalouksien kannalta varsinkin pääkaupunkiseudun asuntojen hinnannousun tasoittuminen on tervetullutta.

Kotitalouksien ja koko kansantalouden kannalta merkittävämpi tekijä on korkotaso. Kesällä 1999 nähtiin tilanne, jossa korot nousivat niin jyrkästi, että 30 vuoden asuntolainan tasaerälyhennys ei enää riittänyt edes lainan korkoihin. Edessä oli kuukausierien nostaminen. Asumismenojen kasvu puolestaan heikentäisi kotimaista kulutuskysyntää, jonka on toivottu pitävän talouskasvua käynnissä viennin matalasuhdanteen aikana.

Korkotason nousun lisäksi kotitalouksien maksukykyä uhkaa työllisyyden heikentyminen. Tämä yhdessä asuntojen hintojen laskun ja korkojen kohoamisen kanssa muodostavat sellaisen riskikokonaisuuden, joka on syytä pitää mielissä lainaa haettaessa. Kiinteää lainakorkoa harkitsevien tulee kuitenkin tarkoin laskea, kuinka paljon vaihtuvaa korkotasoa korkeampi kiinteä korko on todella kannattava vaihtoehto.

Toimitilojen runsaus ja hintojen lasku kielivät vuosituhannen lopun teknohuuman aikaisista yli-investoinneista, joiden hedelmiä nyt korjataan.

Toimitilojen ylitarjontaan ei ole olemassa muuta lääkettä kuin aika. Ylituotannon tulokset sulavat, mikäli toimitilojen uustuotanto vähenee ja pysyy useita vuosia normaalitasoa matalampana.

Alhainen kysyntä ja hinnat vähentävät toimitilojen rakentamisen kannattavuutta, joten ylitarjonta todennäköisesti tasoittuu lähivuosinen itsestään. Tällä alueella markkinat toimivat suhteellisen hyvin. Mikäli talouden toipuminen alkaa päästä vauhtiin, piristyy toimitilojenkin kysyntä ajan mittaan. Toimitilojen omistajille se tosin on laiha lohtu; tilojen ylitarjonta ja vuokrien lasku voivat merkitä omistajilleen tappioita varsinkin, jos tiloja on rakennettu velkarahalla.
4547
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Vastaus on: 42

Äänestä

Arvaus.

Äänestä

Vähän selkeämmin voisi kirjoittaa.

Onko 120000e 47.5m2 kokoisesta asunnosta Helsingissä rannan lähellä paljon?Kommentteja!

Millainen yleinen hintataso kaksioille on?

Äänestä
  • Suomalaisten keskipalkalla laskettuna 120000 tarkoittaa 7 vuoden nettopalkkaa. Minusta se oh ihan helvetisti, että jos 7 vuoden ansiot käyttää pelkästään lainan maksuun niin saa tuollaisen pienen kopin jostain Mogadishu Avenuen (Meri-Rastilassa) liepeiltä.

    Mutta kaikkihan on suhteellista. Jos pankkitilillä on pari milliä niin eihän tuo ole paljon mitään. Puoli litraakin on vähän kun se on tuopissa mutta paljon jos on kumisaappaassa.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Ostaja kirjoitti:

Vaikka nousun merkit orastavatkin eri puolilla maailmaa, pahentaa talouskehityksen epävarmuuden jatkuminen kiinteistömarkkinoiden ristiaallokkoa. Matalan korkotason lietsoma asuntohintojen jyrkkä nousu näyttäisi olevan tasaantumassa ja Helsingin asuntohinnat ovat jopa laskeneet kevään huippulukemista. Syynä on muuttovirran kääntyminen pääkaupungista poispäin. Hinnat ovat kohonneet lopulta niin korkealle, että lähialuekuntien tarjoama vaihtoehto muuttuu varteenotettavaksi työmatkojen pitenemisestä ja muista hankaluuksista huolimatta.
Samaan aikaan asunnoista saatavat vuokratuotot ovat laskeneet pidentyneiden asuntolainojen ja alemman korkotason painettua omistusasumisen kuukausikustannuksia lähemmäs vuokra-asumisen kustannuksia.

Asuntomarkkinoiden ohella liikekiinteistöjen ja toimitilojen hinnat ovat laskusuunnassa, koska paikallaan polkeva kokonaistuotanto heikentää liikekiinteistöjen kysyntää ja painaa myös niistä saatavia vuokratuottoja alas. Toimitiloista on ylitarjontaa varsinkin Helsingin ulkopuolella. Jos Suomen kokonaistuotanto vielä jatkaa jo kohta vuoden jatkunutta paikallaan polkemista tai jopa kääntyy laskuun, voivat toimitilojen hinnat 90-luvun alun tavoin laskea nopeastikin.

Suurten sijoittajien pyrkimys myydä vuokra-asuntokantaansa on selvä oire kiinteistöjen ja asuntojen hintakehityksen käänteestä. Kotitalouksien kannalta varsinkin pääkaupunkiseudun asuntojen hinnannousun tasoittuminen on tervetullutta.

Kotitalouksien ja koko kansantalouden kannalta merkittävämpi tekijä on korkotaso. Kesällä 1999 nähtiin tilanne, jossa korot nousivat niin jyrkästi, että 30 vuoden asuntolainan tasaerälyhennys ei enää riittänyt edes lainan korkoihin. Edessä oli kuukausierien nostaminen. Asumismenojen kasvu puolestaan heikentäisi kotimaista kulutuskysyntää, jonka on toivottu pitävän talouskasvua käynnissä viennin matalasuhdanteen aikana.

Korkotason nousun lisäksi kotitalouksien maksukykyä uhkaa työllisyyden heikentyminen. Tämä yhdessä asuntojen hintojen laskun ja korkojen kohoamisen kanssa muodostavat sellaisen riskikokonaisuuden, joka on syytä pitää mielissä lainaa haettaessa. Kiinteää lainakorkoa harkitsevien tulee kuitenkin tarkoin laskea, kuinka paljon vaihtuvaa korkotasoa korkeampi kiinteä korko on todella kannattava vaihtoehto.

Toimitilojen runsaus ja hintojen lasku kielivät vuosituhannen lopun teknohuuman aikaisista yli-investoinneista, joiden hedelmiä nyt korjataan.

Toimitilojen ylitarjontaan ei ole olemassa muuta lääkettä kuin aika. Ylituotannon tulokset sulavat, mikäli toimitilojen uustuotanto vähenee ja pysyy useita vuosia normaalitasoa matalampana.

Alhainen kysyntä ja hinnat vähentävät toimitilojen rakentamisen kannattavuutta, joten ylitarjonta todennäköisesti tasoittuu lähivuosinen itsestään. Tällä alueella markkinat toimivat suhteellisen hyvin. Mikäli talouden toipuminen alkaa päästä vauhtiin, piristyy toimitilojenkin kysyntä ajan mittaan. Toimitilojen omistajille se tosin on laiha lohtu; tilojen ylitarjonta ja vuokrien lasku voivat merkitä omistajilleen tappioita varsinkin, jos tiloja on rakennettu velkarahalla.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu