Isäni sai aikoinaan vanhemmiltaan maatilan lahjoituksena sukupolvenvaihdoksen yhdeydessä. Silloin toiselle sisarukselle ei oltu maksettu mitään. Isäni on jo kuollut, perintö osittain jaettu yms. Nyt tämä sisarus on vaatimassa meiltä isäni perikunnalta osuuttaan ko. maatilasta (kukaan ei tiennyt että tila oli lahjoitus). Hänen ja siis isäni vanhemmat ovat vielä elossa. Voiko tämä sisarus vaatia meiltä saataviaan/vai käykö niin että kun hänen vanhempansa/minun isovanhemmat kuolee koko heidän omaisuutensa menisi tälle sisarukselle??? Ko tilan nykyarvo on lähes 200 tuhatta euroa, sukupolvenvaihdos tapahtui 70-luvun lopulla. Olisin kiitollinen jos joku voisi valaista asiaa ennenkuin otamme lakimieheen yhteyttä.
Sukupolvenvaihdos
&perintö
5817
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Maatila on isovanhempiesi jälkeen tehtävässä perinnönjaossa huomioon otettavaa omaisuutta. Miten se aikanaan tulee ottaa huomioon riippuu lahjoituksen ehdoista. Maatila voi olla ennakkoperintö tai suosiolahja.
Isovanhempiesi vielä eläessä tätisi ei voi vaatia mitään.
Ok, tuota mieltä minäkin olen. Mutta tätini aikoo saada saatavansa kuulemma nyt ja suoraan meiltä isäni kuolinpesästä (ja hänen lakimiehensä on jo ottanut yhteyttä)...Ongelmana vaan on että ko. tilan lahjoituksesta tuskin on enää olemassa mitään lahjakirjaa. Aikoinaan kuolinpesää selvittäessämme emme löytäneet, eikä isovanhemmillakaan ole. Luulisin, että että ko. tila ei ole ennakkoperinnöksi lahjoituksessa katsottu, vaan silloisen käytännön mukaan on ollut tavallista että poika jää tilaa jatkamaan "ilman sen kummempia." Mutta luulo ei ole tiedon väärti.
Miten suosiolahja otettaisiin isovanhempien perinnönjaossa huomioon? Jos oletetaan että tilan arvo on tuolloin ollut isompi kuin mitä nyt isovanhemmiltani jäisi. Tilan arvo kai katsottaisiin tuon sukupolvenvaihdos ajankohdan mukaan?
>>Mutta tätini aikoo saada saatavansa kuulemma nyt ja suoraan meiltä isäni kuolinpesästä (ja hänen lakimiehensä on jo ottanut yhteyttä)...>>
Ei toivoakaan. Isovanhemmillasi on eläissään oikeus lahjoittaa omaisuutta vapaasti. Isäsi kuolema ei muuta asiaa mitenkään (kukakohan lakimies asiaa hoitaa??).
>>Ongelmana vaan on että ko. tilan lahjoituksesta tuskin on enää olemassa mitään lahjakirjaa.>>
Kun kerran isovanhempasi ovat elossa, heidän kannattaa tehdä testamentti, jolla selvennetään tilanne. (Toivottavasti ovat terveitä ja kykeneviä tekemään testamentin.) Testamentissa voidaan määrätä jälkikäteen, että lahjoitettu maatila ei ole ennakkoperintöä. Suosiolahjavaatimus jää tietenkin edelleen mahdolliseksi tehdä.
Suosiolahjan arvo määrätään lähtökohtaisesti antamishetken mukaan, olet oikeassa. Isovanhempiesi kuoltua ota ilman muuta yhteyttä lakimieheen, koska suosiolahjasäännös on hyvin tulkinnanvarainen.
Kiinteistön siirtyminen isällesi,myös lahjoitustapauksessa, on tapahtunut laillisella kiinteistösaannolla, jolloin julkinen kaupanvahvistaja on ollut asiassa mukana. Lahjakirja löyttyy käräjäoikeuden arkistosta.
Kiitokset selventävistä vastauksista, huojenti alkupaniikin jälkeen mieltä. Lahjakirja tod.näk. löytyy pankista, joka hoiti silloin asian, ellei löydy pitänee ottaa tuohon käräjäoikeuteen yhteyttä. Kiitos siitäkin tiedosta, eipä olisi itselle mieleen tullut. Siitä lahjakirjasta asiat aikapitkälti sitten riippuu isovanhempien kuoltua. Tätini on itse tietoisesti tilasta luopunut (ei kai lainhuutoa olisi muuten pelkästään isäni nimelle saatu?), ja syyttää edesmennyttä isääni ahneeksi(kerkesi tehdä vuosikymmenet tilan eteen työtä) ja meitä perillisiä kaikesta vaikka silloin olemme olleet vielä taaperoita...Suku on pahin, ei voi muuta sanoa.