Miten pärjätä yhdistetyssä perheessä, jonne tulee oma, miehen ja yhteiset lapset?
Minulla on kahdesta liitosta neljä lasta, miehellä edellisestä avioliitostaan viisi ja yhteinen lapsemme on kohta vuoden ikäinen. Olemme aikomuksissa muuttaa kevään aikana valmistuvaan kotiimme koko poppoo. Miten pärjätä tälläisen lapsikatraan kanssa!?
Minun lapseni
poika 16
tyttö 10
poika 9
tyttö 7
miehen lapset
tyttö 20 (ei muuta kanssamme)
poika 15
poika 13
poika 11
tyttö 8
ja yhteinen poikamme 10kk.
Minulla on kahdesta liitosta neljä lasta, miehellä edellisestä avioliitostaan viisi ja yhteinen lapsemme on kohta vuoden ikäinen. Olemme aikomuksissa muuttaa kevään aikana valmistuvaan kotiimme koko poppoo. Miten pärjätä tälläisen lapsikatraan kanssa!?
Minun lapseni
poika 16
tyttö 10
poika 9
tyttö 7
miehen lapset
tyttö 20 (ei muuta kanssamme)
poika 15
poika 13
poika 11
tyttö 8
ja yhteinen poikamme 10kk.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Aivan mahdotonta. Älä lähde yrittämään.Ostakaa vaikka kaksi asuntoa vierekkäin niin pitkäksi aikaa kun murrosikäiset lähtee kodeista.
Puhun kokemuksesta, meillä ei ollut edes noin suuri perhe. Mutta kaksi oli murrosiässä.
Sinä et tule jaksamaan.
Miksi kaikki lapset on muuten teille tulossa.
Onko mahdollisesti muut vanhemmat kuolleet.
ONHAN TUO HIENOA MUTTA MÄ LUULEN ETTÄ MÄ TOIVON ETTÄ MULLE EI KÄY NIIN.MÄHÄN TULISIN VIELÄ 39 - VUOTIAANA < HUHTIKUUSSA SE OLISI ISÄKSI.
TOIVOTAN ONNEA VAAN JA JOS JAKSAT NIIN TSEMPPIÄ SULLE.
Mikä teillä mätti ettei murkkujen kanssa olisi voinut elää? Me ollaan yhdistämässä 12 lasta samaan pesään ja sen verran on kokeiltu että hyvin on toimeen tultu. Rakastamme kumpikin lapsiamme, näitä kaikkia, valtavasti. Exät eivät niitä vaan eroissa halunneet luokseen asumaan. Vapaus ja uudet suhteet olivat tärkeämpiä. Minä uskon että pärjäämme ja lapsilla on turvaa vastuuntuntoisista lähivanhemmista ja toisistaan.
Miski haluatte saman katon alle? joku ehdottikin että ottakaa mieluimmin lähekkäin kaksi asuntoa.
Jos me menisimme yhteen olisi vain 8 lasta. Molemmilla takana pitkät avioliitot ja niistä minulla 14, 12, 10 ja 9, miehellä 18, 16, 12 ja 10. Yhteisiä ole eikä tule. Ex:n kanssa lasten tapaamiset ja asiat hoituu sujuvasti sovulla, mlemmilla.
Mutta kun sen tietää että tulisi yhteentörmäyksiä, tiedetään että olisimme hermot kireinä jo vajaan vuoden päästä. Miksi rikkoa tätä onnea ja autuutta sen takia että olisi lapset saatava saman katon alle. Lapset kasvavat ja sitten on aikaa muuttaa yhteen. Tietysti olisi niin ihanaa joka aamu herätä rakkaan vierestä, mutta silti...sehän on vain aikuisen halu ja siihen on aikaa myöhemminkin. Meillä on jokatoinen viikonloppu täysin omaa kahdenkeskistä aikaa ja muutoin sitten montakertaa päivässä puhelinyhteyden päässä omia lapsiarkiamme eläen.
Lapsemme tietävät (ja ovat tottuneet) että me aikuiset olemme toisillemme tosi tärkeitä ja rakkaita ja kaikki lapset myös tasapuolisesti. Hyvin tulevat toimeen, silti ei ole mitään syytäkään laittaa porukkaa samna katon alle.