Hei kaikki 45 keskusteluryhmän jäsenet ja erityisesti ed !
Olen uusi internetin käyttäjä ja seurannut keskustelujanne noin kuukauden ajan tällä foorumilla ottamatta osaa keskusteluun. Paljon ihmeellistä on auringon alla. Paljon asioita, jotka ihmiset (miehet tai naiset) kokevat ongelmikseen. Vaikuttaa siltä, että tyytymättömyys omaan elämäntilanteeseen, syystä tai toisesta, on suuri. Oletteko rakkaat ystävät miettineet mikä on elämän tarkoitus? Tässä vaiheessa, 45 , ja paljon elämää kokeneena, se on tullut yhä ajankohtaisemmaksi miettimisen aiheeksi.
Olisin kiitollinen, jos saisin perehtyä näkemyksiinne elämän tarkoituksesta.Erityiskysymys Sinulle Ed, mitä mieltä sinä olet? Mikä on elämän takoitus ja mikä on elämäsi tarkoitus?
Olen uusi internetin käyttäjä ja seurannut keskustelujanne noin kuukauden ajan tällä foorumilla ottamatta osaa keskusteluun. Paljon ihmeellistä on auringon alla. Paljon asioita, jotka ihmiset (miehet tai naiset) kokevat ongelmikseen. Vaikuttaa siltä, että tyytymättömyys omaan elämäntilanteeseen, syystä tai toisesta, on suuri. Oletteko rakkaat ystävät miettineet mikä on elämän tarkoitus? Tässä vaiheessa, 45 , ja paljon elämää kokeneena, se on tullut yhä ajankohtaisemmaksi miettimisen aiheeksi.
Olisin kiitollinen, jos saisin perehtyä näkemyksiinne elämän tarkoituksesta.Erityiskysymys Sinulle Ed, mitä mieltä sinä olet? Mikä on elämän takoitus ja mikä on elämäsi tarkoitus?
Vastaukset 9
Vanhimmat
....tarkoitus? Olemme vain sattuneet syntymään ja jokaisen on elettävä parhaan taitonsa mukaan. Siinä sitä elämälle tarkoitusta. Jalat maassa ja eikun menoks sen kummenpia miettimättä. Turha vaivata pientä päätään olemattomilla asioilla.
Mytty hyvä ! On ihanaa jos voi ottaa elämän tuolla tavalla. Toisaalta ninhän se on, että menox sanoi andy lenox.. toisalta taas elämän tarkoituksessa saattaa olla muutakin. Mielenkiintoista on mielstäni se, mitä itse kukin tahtoo jättää jälkipolville joko omistettavaksi,nähtäväksi, kuultavaksi, haistettavaksi, maisttettavaksi tai muuten vain koettavaksi ehkä jottain .
Pikkupojat pelaavat tunnetusti paljon tietokonepelejä. Kun peli päättyy kone ilmoittaa "tehtävä suoritettu". Tyttärenpoikani esitti äidilleen tämän saman vaikean kysymyksen elämän tarkoituksesta, jota äiti yritti sitten parhaan kykynsä mukaan selittää että eiköhän meillä kaikilla ole täällä jokin tehtävä, johon poika: "Ja kun elämä päättyy voi sanoa että tehtävä suoritettu."
Miksi pitäis jättää jälkipolville mitään muistoja. Jokaisen täytyy tehdä jälkensä itse. Ei muiden jälkien seuraamisesta hyvää seuraa. sitäpaitsi ne haistattaa niille pitkät. Ei me olla niin tärkeitä kuin luullaan.
pitää tehdä työtä
ja pyhänseutuna
rentoutua
lapset on kasvatettava
( mulla jo aikuisia)
ja silleen
on työn puitteissa elää vipinää ja vaakalentoa, yrittää ylittää itsensä, sählätä vastakkaisen sukupuolen kanssa ja kuluttaa kaikki minkä irti saa koska kukaan ei mitään vie mennessään. Sen jälkeen onkin sitten GAME OVER.
Katsokaa muurahaispesää. Siinä ne kaikki touhuavat, kiirehtivät edestakaisin, rakentavat yhteiskuntaansa, tulevaisuuttaan, turvaavat lajinsa säilymisen. Siinä on muurahaisten elämän tarkoitus.
Miksi me ihmiset nostaisimme itsemme korkeammalle jalustalle? Yksiä pulliaisiahan mekin olemme. Muurahaiset ovat saman Jumalan luomia kuin mekin, ja muurahaisten ajatustavan mukaan Jumala loi muurahaisen omaksi kuvakseen.
Elämän tarkoitus on olla varoittavana esimerkkinä.
Kaiken mahdollisen saaminen ja joka nautinnon kokeminen näyttää puusta katsoen nykyaikaiselta ja muodikkaalta ja jopa riittävän monille elämän tarkoitukseksi. Turhan monille, sillä jokaisen normaalijärkisen luulisi perustavan elämänsä hieman syvällisemmälle filosofialle. Vai tyydyttääkö mieltä todella pyrkiminen samaan kuin useimmat eläimet, olisiko pääsy irstaaksi mafioosoksi monellekin elämän onni ja täyttymuys? Joillekin tietnekin on, useimpien ymmärrys kuitenkin kasvaa iän ja kokemuksen myötä. Koetaan ja opitaan vaikkapa vaikeuksien voittamisen onni, omin voimin aikaansaamisen ilo ja ehkä pyyteettömän antamisen autuus. Se että nämä monen nuoren ja kaiketi sen irstaan mafioosonkin silmissä näyttävät humpuukilta, johtunee myös kokemuksen puutteesta. Kannattaisikohan siksi kokeilla? Uskaltaisikohan sitä yrittää kaiken rohmuamisen asemasta antaa jollekin jotain , rehellisesti ja pyyteettömästi - vaikkapa sitä ja tavalla mitä itse saajana eniten arvostaisimme ? Aloittaa voisi vaikka kohteliaisuudella, ystävällisyydellä ja avuliasuudella. Niitä ainakin riittää rajattomasti jokaisella iästä ja asemasta riippumatta.