Kielien opiskelu

Jos tahdot asiallisia vastauksia, mikset kirjoita sitten itse asiallisesti? Alla poimitulla kysymykselläsi kerjäät verta nenästäsi:

>>Ovatko ne siis sillä naurettavalla ammattikoulun tasolla (yläasteellakin on korkeampi taso),

Ammattikoulusta tulleille kielet(englanti ja ruotsi) opetetaan suunnilleen siitä yläasteen tasosta lähtien(yhteensä kolme kurssia englantia ja kaksi ruotsia). YO-todistuksella tulleet jättävät peruskurssin pois, joten heillä on vain kaksi kurssia englantia ja yksi ruotsia.

Ruotsista suoritetaan virkamiesruotsi, mikä ei erikoisen vaativa ole. Englannissa tietenkin taso on korkeampi.

Vapaasti valittaviin opintoviikkoihin voi käsittääkseni aivan hyvin napata jonkun kielikurssin(sehän voi olla myös yliopistosta).

Mikään kielikoulu ei amk ole. Tavoitteena on lähinnä saada itsensä ymmärretyksi kv. tehtävissä.

Näin tekniikan puolella, mutta eiköhän ne hoitsut suunnilleen samalla kaavalla mene.

"Minua kiinnostaisi, että millä tasolla korkeakouluissa opetetaan kieliä?"

Teknillisen korkeakoulun muutaman vuoden vanhassa opetusohjelmassa on 27 sivua kielten kursseja aika pienellä fontilla painettuna. Ihan näin esimerkkinä japania löytyy 11 kurssia.

"Siis lähinnä englantia ja ruotsia?"

Tarpeeksi. Lisää voi varmaankin lukea yliopistossa JOO-sopimuksella.

"Ovatko ne siis sillä **naurettavalla** ammattikoulun tasolla (yläasteellakin on korkeampi taso), vai kenties lukion tasolla vai mites..?"

Se siitä asiallisuudesta.

Ruotsia on 2 ov, samoin englantia. Kolmatta kieltäkin saa opiskella jos haluaa, joko amk:n omia tai sitten yliopiston kanssa yhteisiä kielikursseja. Mm. japania ja hollantia on tarjolla.

Lukion ruotsin ja enkun kertausta se pääasiassa on, tietty opetellaan oman alan sanastoa lisäksi ja enemmän suullisia taitoja.

Kyllä meillä ainakin kieliä voi opiskella kiitettävästi. Itse luen ruotsin ja enkun lisäksi venäjää ja espanjaa. Ja taso on kyllä ihan korkealla. Siis käytännössä jatketaan siitä mihin lukiossa on jääty. Ammattikoulusta tulleille järjestetään ylimääräiset kurssit enkusta ja ruotsista. Eli kaikkien ei tarvitse aloittaa samalta tasolta.

oppimäärän suorittaneilla ei kyllä ole huolen häivää. En menisi vertaamaan lukiotasoon, tai sitten kehitystä on tapahtunut allekirjoittaneen kielitaidossa kummasti sitten edellä mainitun. Etenkään ruotsissa ei kielioppia pahemmin jankata, vaan keskitytään enempi erilaisiin keskustelutilanteisiin ja alan tekstien ymmärtämiseen ja kirjoittamiseen. Tietysti sanastoakin opiskellaan tarpeen mukaan.