Harkitsen kivitalon rakentamista ja olen jo haalinut pinon esitteitä kotiini. Uusin pisti miettimään: täystiiliesitteessä on rakenneleikkaus ja siinä näkyy julkisivun alimmassa varvissa kolmen tiilen välein rako, josta käytetään nimeä "vedenpoisto ja tuuletusrako". Villan ja julkisivutiilen välissä on ylhäältä alas asti 30 mm:n tuuletusrako.
Siis kertyykö oikein vettä vaikka on tuuletusrako?
Entä jos ei ole koko tuuletusrakoa kuten kaikissa eristeharkkoseinissä näyttää tilanne olevan? Jos ja kun kertyy vettä niin eikö kerry myös hometta?
Siis kertyykö oikein vettä vaikka on tuuletusrako?
Entä jos ei ole koko tuuletusrakoa kuten kaikissa eristeharkkoseinissä näyttää tilanne olevan? Jos ja kun kertyy vettä niin eikö kerry myös hometta?
Vastaukset 7
Vanhimmat
viimeiset 50 vuotta an rakenettu siten että alimassa varvissa on joka 3 pysty auki.
Kai ratkasu on toimiva kun sitä ei kukaan ole halunnut edes muttaa viimeiseen 50 vuoteen...
Mutta miten pitäisi suhtautua näihin uusiin eristeharkkoseiniin? Niistähän tuuletus puuttuu. Se tässä askarruttaa, ei tiiliseinä, josta rehellisesti kerrotaan, että vettä kertyy ja sen on päästävä pois.
Kun esim lammin harkko valetaan kuralla täyteen ja siitä saadaan yhtenäinen betonivalu. Kestää aikansa että vesi haihtuu sekä ulos ja sisälle.
Eriste ei siitä kärsi....
sitä ei siis tarvita.
vaatii vaan tuuletusta..
Kun tätä tuuletus rakoa ei ole niin esim aurinko lämmittää seinää ulkoapäin niin se pienentää lämmityskuluja.
tiiliverhoilussa talossa auringon tuottama lisälämpö menee tuuletusreikien kautta harakoille...
Esität toiveajattelua. Olen urakoinut muutaman 70 luvun betonitalon julkisivuremontin. Kun kosteuksia mitataan poraamalla reikä ulkokuoreen, sisältä saattaa tulla vettä suihkuttamalla! Nykyisin vastuuntuntoiset rakentajat käyttävät tuuletettua julkisivurakennetta.
Toinen toivejattelun kohde on passiivienergian hyödyntäminen: Miten eristetty ulkoseinä voisi hyödyntää auringon lämpöä? Eristehän toimii myös toisinpäin.
Taidat olla ihan tonttu.
Rakentamismääräyskokoelman osan D5 ohjeiden
mukaan koetalon seinille laskettu lämmitystehon tarve
on koetulosten perusteella osoittautunut reilusti ylimitoitetuksi;
ohjeiden mukainen tehontarve oli noin kaksinkertainen
mitattuun kulutukseen verrattuna.
et silleen.....että kaksinkertainen....
28.8 Siporex-massiiviseinien toimiva
U-arvo
Tampereen Teknillisen Korkeakoulun vuodesta 1997
jatkuneessa massiiviseinäisten koetalojen lämpötaloustutkimuksessa
on viiden lämmityskauden perusteella
todettu siporex-pientaloissa suositun 375 mm paksun
harkkoseinän toimivan U-arvon olevan keskimäärin
0,28 W/m2K.
Suomen Rakentamismääräyskokoelman julkaisussa
C4 määritettyjen lämmönjohtavuusarvojen (kts. kappale
4.3), perusteella laskien tälle 375 mm:n massiiviharkkoseinälle
saadaan U-arvo 0,35 W/m2K.
Tutkimuksessa mitattuun huomattavasti parempaan
tulokseen vaikuttavat mm. se, että seinä hyvän ulkopinnoitteen
suojaamana todellisuudessa asettuu “normioletuksia”
alhaisempaan keskimääräiseen tasapainokosteuteen.
Samoin saumojen eristävyyttä heikentävä
vaikutus on erittäin vähäinen. Massiiviseinä myös varastoi
tehokkaasti itseensä auringon säteilylämpöä.
Rakentamismääräyskokoelman osan D5 ohjeiden
mukaan koetalon seinille laskettu lämmitystehon tarve
on koetulosten perusteella osoittautunut reilusti ylimitoitetuksi;
ohjeiden mukainen tehontarve oli noin kaksinkertainen
mitattuun kulutukseen verrattuna.
Kuten muutkin lämmöneristeet, siporex toimii sitä
tehokkaammin, mitä kuivempaa materiaali on. Tämän
vuoksi rakennusajan kosteuden poistamiseen ja esim.
seinien oikein toimivaan pinnoitukseen kannattaa kiinnittää
huomiota.
28.9 Siporex-massiivikaton
lämpötekniikkaa
Lämpökapasiteetti
Siporex-massiivikaton jo pitkään tunnettu ja hyödynnetty
ominaisuus on ollut sen kyky varastoida itseensä
lämpöä. Täten se esim. hellepäivinä kevyistä kattotyypeistä
poiketen kykenee tehokkaasti estämään auringon
lämpösäteilyä nostamasta liiaksi alapuolisten työskentelytilojen
lämpötilaa työpäivän aikana, ja luovuttaa
siihen varastoituneen lämmön yöaikana hitaasti ympäristöönsä.
Myös lämmityskauden aikana paljas katto säätilasta
riippuen voi varastoida yläpintaansa auringon lämpösäteilyä.
Tällöin yläpinnan “lämpötyyny” vähentää tehokkaasti
sisältä ulos suuntautuvaa lämpövirtaa. Vuosina
2001-2002 suoritetuissa 300 mm paksun massiivikaton
mittauksissa todettiin siporexissa 20 mm
huopakatteen alapuolella lämpötilan nousevan useasti
5-10, jopa 15 astetta mittauskohdan laskennollista
arvoa korkeammaksi, jolloin lämpövirta katon läpi väheni
25-50 % ja parhaissa tapauksissa loppui kokonaan.
Massiivisuuden ansiosta tämä vaikutus jatkuu
myös auringonlaskun jälkeen, toisin kuin katoissa, joissa
yläpuolisella eristeellä ei ole liiemmälti lämpökapasiteettia.
Miksi lainaat tyystin eri rakenteen ja tuotteen tutkimustuloksia, mistä oli puhe?
Etkö ole huomannut, että betoniharkkomiehet ovat kopioineet siporexilta suoraan kaiken yrityksen väreistä (Oy Lohja AB:n ajalta) mainosteksteihin
(nerokas, massiivinen, yksiaineinen). Nyt näytävät lainaavan tutkimustuloksetkin.