Mitä väliä sillä on mitä muut sinusta ajattelee ja mitä pojat sinusta ajattelee. Erityisesti yläasteiässä etenkin pojat sanovat paljon asioita mitä eivät ite tajua. Tai ne ei niinku tajua sitä et se voi loukata toista. Mukaanlukien myös sanat "minä rakastan sinua" tulevat monilta pojilta niin et ne ei sitä sydämessään tarkota. Jotkut sydänsadisti pojat taasen loukkaavat ja vittuilevat tahallaan toisille ja yrittävät olla "koviksia". Sitten jos meet niille säälittäville kovanaamoille sanomaan jotain loukkaavaa, niin se on sitten niiiiin suuri vääryys ja turpaan voi tulla. Mutta juuri sinä nuori tyttö joka tätä luet ja sinulla on elämä edessäsi niin tiiä se et sut on luotu yhden miehen vaimoksi tekemään yhden miehen elämä onnelliseksi. Parempi tyydyttää yks mies tuhansia kertoja kun tuhannet miehet kerran.
Tää on tytöille
Hubu85
9716
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tää on sit niinku vaik jätkille!
Ehkä me "tytöt" halutaan joku joka edes sanoo välittävänsä, vaik ei oikeest välitäkkään...
Jos himas ei välitetä niin kyl sitä "rakkautta" aina jostain haetaan! Vaikka sitten kossusta, mutta kuitenkin!! Kyl kaikki haluu tulla hyväksytyiks! Et kyl sil on välii mitä muut ajattelee!! Mistä muka löytää sellasen miehen??
Eipä mun eteen oo ainakaan tullu!
Yläaste-ikäsille tytöille sillä on paljonkin väliä, mitä pojat heistä ajattelee. Välillä tuntuu, että he elävät vain poikien hyväksyntää ja ihailua varten. Kyllä tytötkin sanovat asioita, joita eivät oikeasti tarkoita. Teininä tupataan suurentelemaan asioita, ihastuksesta tulee elämän rakkaus, yksi arvosteleva sana on vihaa yms yms... Mennään äärimmäisyyksiin.
Tuo on taas tuota äärimmäisyyksiin menemistä, että vain yhden kanssa loppuelämän jne... Kyllä sitä partneria voi ja saakin vaihtaa, mutta liian usein kun sen tekee, saa helposti jakorasian maineen. Eihän sitä "oikeaa" voi löytää, jos ei etsi. =) Teineillä tuntuu olevan trendi, pakko olla monia p-kavereita, taikka on luuseri. Liian paljoa kuitenkaan ei lapsena kannata kokea, nykynuoret haluavat olla aikuisia liian varhain, eli tekevät aikuisten asioita lapsen ulkokuoressa. Mutta minä haluaisin olla lapsi jälleen, ei olisi huolia, leikkisi vain... =)
Edustatko yleistä mielipidettä vai omaasi?
"Kyllä sitä partneria voi ja saakin vaihtaa, mutta liian usein kun sen tekee, saa helposti jakorasian maineen. Eihän sitä "oikeaa" voi löytää, jos ei etsi. "
Eli tuon teorian mukaan naisilla on jatkuva haku päällä. Just sellaista levottomat meininkiä, mulla on hyvä, mut toi on ehkä silti parempi, oho ei ollutkaan,mut vanhaan ei oo paluuta. Taas haku päälle, löytyykin tosi hyvä, mutta discosta löytyy ehkä vielä parempi.....
Vituttaa tuollainen ajattelu. Paskaan ei tartte tyytyä, mutta miksi passeli on lempattava, kuin vaateriepu konsanaan.
Eräänä päivänä puhelin ei enää soi, tulee vain tekstari, viestinä "sori....
mä en tahtonu tätä, mut se oli ota tai jätä....
Kimillä on hieno auto ja rahaa, ei kai siinä ole mitään pahaa, kyl mä susta tykkään, mut en rakasta enää."
Elämä näytti jälleen kerran pitkää nenää.
Edustan yleistä mielipidettä. Ennen vanhaahan oli niin, että kerran menit naimisiin ja samaa ukkoa katoit lopun elämääsi. Tänä päivänä on helpompaa, saa itse valita kumppaninsa eikä tarvitse kärsiä jos onkin tehnyt virheen.
Mulla ei todellakaan ole koskaan ollut "haku päällä", enkä ole ketään metsästänyt, ne harvat miehet, joita mulla on ollut, niin ovat vain tupsahtaneet syliini... =/ Tälläkin hetkellä mulla on mies, joka ei todellakaan ole lähellä täydellistä, mutta tarpeeksi hyvä, etten lähde vaihtamaan.
Toi kuvailemasi meininki on juuri sitä teineilyä, jota en ole (halleluja!) koskaan harrastanut. Miksi tällainen ruma, mitätön ja tylsä ihminen olisi joskus edes toivonut saavansa pojan? ;) Teinien sanoma "rakkaus", tarkottaa just sitä, että kuka on komein/kaunein, kellä eniten rahaa ja hienoimmat vaatteet. Kun sanoin tuosta etsimisestä, tarkoitin, että jos et edes yritä, niin et voi löytää. Eli jos et halua seurustella siitä syystä, ettei tämä kumppani ehkä olekaan se "oikea", niin ei voi mitään. Kukaan ei tule sulle päin naamaa sanomaan: Olet elämäni rakkaus, en edes tunne sua.
Minä olen (oikean) rakkauteni löytänyt, enkä siitä irti päästä. Eli olen out tuosta etsimisestä.
Sinun miehesi on siis välttävä tai parhaimmillaankin kelvollinen, jonka vaihtaisit pois, jos lähestulkoon täydellinen mies tupsahtaisi syliisi.
No, näin täällä Suomessa tuntuu käyvän päivittäin. Ulospäin onnellisia liittoja kaatuu hyvinkin mitättömiin syihin.
Omat kokemukseni rumista, mitättömistä ja tylsistä ovat yksinomaan positiivisia. Millaiseen kukoistukseen nämä itseään II-luokan kansalaisina itseään pitäneet tytöt puhkeavatkaan saadessaan hieman huomiota. (Parhaiten tilannetta ehkä kuvaa elokuva the Breakfast Club. )
Kun he rakastuvat, se on aitoa, ei teineilyä vaan tunnetta sata lasissa ja silloin he ovat kauniita.
Kaikkea muuta kuin mitättömiä...
Tahtoisin uskoa, että sinäkin olet sellainen.
"Tälläkin hetkellä mulla on mies, joka ei todellakaan ole lähellä täydellistä, mutta tarpeeksi hyvä, etten lähde vaihtamaan."
Kuvottavaa... Mietippäs oikein kunnolla ja pitkään tuota lausetta ja sen sisältöä. Mieti ja pitkään.
Uskomatonta julmuutta.
Sanoin näin: "Tälläkin hetkellä mulla on mies, joka ei todellakaan ole lähellä täydellistä, mutta tarpeeksi hyvä, etten lähde vaihtamaan." Eli mieheni ei ole täydellinen, mutten poiskaan vaihtaisi. Kukaan ei ole täydellinen, en edes minä. Sanoinko, että hän olisi kelvollinen/välttävä?
Hän on mies, jonka kanssa menen naimisiin ja ehkä jonain päivänä saamme lapsenkin, yhteiseloa takana monta vuotta.
Minunkin kokemukseni ei_niin_hyvännäköisistä ovat vain positiivisia, komeilla kun tuppaa se pissa nousemaan päähän... ;) Ja silloin kilpailijoitakin on enemmän.
"Eli jos et halua seurustella siitä syystä, ettei tämä kumppani ehkä olekaan se "oikea", niin ei voi mitään. Kukaan ei tule sulle päin naamaa sanomaan: Olet elämäni rakkaus, en edes tunne sua."
Aivan, mutta kai ihmiseen tutustumisen ja varsinaisen seurustelun välillä joku erokin on? Ainakin siinä vaiheessa, kun ikää alkaa löytyä kahdenkymmenen paremmalta puoleltakin. Itse en pitäisi vielä ihan seurusteluna sitä, että tapaamansa miehen kanssa jossakin muutamaan ootteeseen käy, seurustelu kun vaatii tuntemista. Näin kai välttyisi niiltä "virheiltäkin" ?
Näönvuoksi seurusteleminen ei kyllä koskaan ole ollut muakaan varten, ja kertaakaan en ole tullut jätetyksi, enkä ketään jättänyt. Yhteisymmärrys on hyvä olla olemassa noissakin asioissa.
"Tälläkin hetkellä mulla on mies, joka ei todellakaan ole lähellä täydellistä, mutta tarpeeksi hyvä, etten lähde vaihtamaan"
Taisi olla tuo "tälläkin" sana, joka saa toteamuksen kuulostamaan jotenkin karulta. =)
Eikä täydellisyyttä sitäpaitsi ole olemassakaan.
"Tälläkin hetkellä" pitäisi varmaan korvata sanalla "kerrankin"..? =D No, virheitä sattuu. ;)