Kävelen läpi lumisen maan,
katsoen kauneutta huumaavaa.
Jalkojeni alla maailma,
pääni yläpuolella jotain mahtavaa.
Joskus tahtoisi unohtaa,
kaiken sen pahuuden maailmassa.
Mutta kun tajuaa olevansa osa suurempaa,
kiittää itseään ettei heittänyt sitä hukkaan.
Ei minulla ole tietoa huomisesta,
ei edes elämän pituudesta.
Tiedän vain hengittäväni,
pitkästä aikaa taas eläväni.
katsoen kauneutta huumaavaa.
Jalkojeni alla maailma,
pääni yläpuolella jotain mahtavaa.
Joskus tahtoisi unohtaa,
kaiken sen pahuuden maailmassa.
Mutta kun tajuaa olevansa osa suurempaa,
kiittää itseään ettei heittänyt sitä hukkaan.
Ei minulla ole tietoa huomisesta,
ei edes elämän pituudesta.
Tiedän vain hengittäväni,
pitkästä aikaa taas eläväni.
Vastaukset 1
Vanhimmat
...tässä on tämän sivun paras runo tällä hetkellä.