vihdoin pääsin rauhaan maan,
kuolo minut vei..
tää enkeli kuiskaa taivaastaan,
älkää huoliko hei..
tämä paikka on onni ja autuus,
täällä on kaunista..
älkää pelätkö kuolemaa,
tääl on kuin makais kehdossa.
kuolo minut vei..
tää enkeli kuiskaa taivaastaan,
älkää huoliko hei..
tämä paikka on onni ja autuus,
täällä on kaunista..
älkää pelätkö kuolemaa,
tääl on kuin makais kehdossa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Niin surullisesti...=(
voin koittaa jotain piristävääkin keksiä.. katsotaan nyt..
Teinit, olkaa vain kivoja
MUTTA ÄLKÄÄ ABDUSTATKO
PINKILLÄ MUN AIHEITANI
HETI PERÄÄN;
HELVETTI SENTÄÄN!!
minä en ole edes lukenut kuin tämän paikan parhaita hepotican runoja.. en voi mitään jos kirjoitan samaa kuin sinä. yritän etsiä sen runon mitä olen matkinut.. ja poistan tämän runoni täältä.. olen oikeasti pahoillani!
annathan anteeksi??
En ymmärrä kyllä
runosi oletettua
ajatusta:
TOIVON, että se on tämä:
kun "tää enkeli kuiskaa taivaastaan, älkää huoliko hei"
- enkeli EI halua runon minäkertojaa
taivaaseen, koska tämä on yhä
minä...
ja niin edelleen,
jolloin
tuo loppuretoriikka taivaan autuudesta
on kivasti ironinen ja kääntyy ikään kuin
itseään vastaan:
KAiKEN MAAILMAN JEHOVIEN KUVAKIRJOJA!!
ONKO NÄIN, ihana enkeli!?
JOS ON, sitten
HYVÄ.
SIinä tapauksessa
voit puhua jopa
"samankaltaisuudesta" --
ja se on tervetullutta!