Miten hyvin huolehdit terveydestäsi?
Mittaatko verenpainetta,seuraatko kolestrolia ,painoasi yms.. vai et?
Noudatatko terveelllisiä elämän tapoja vai elätkö halujesi mukaan?
Minulle ei ollut tehty perus terveys tarkistusta
7 vuoteen ,kun en tuntenut mitään oireitakaan.
Olen kyllä vammani vuoksi ortopedin seurannassa ,mutta hänhän ei muuhun puutu.
Sitten tuli puheeksi ,ettei ko. perustarkastusta ole tehty sitten työelämän jättämisen ja hän sanoi että pitää käydä riski-iän takia.
Näistä iän mukanaan tuomista riskeistä paljon puhutaan vaan ei koskaan ole ollut puhetta täällä.
Jospa tämä ei ole sopiva puheenaihe?Itse kävin sitten kokeissa ja onneksi kaikki oli hyvin.
Nyt kun nilkka murtui tuli mieleen luiden kunto.
Ajattelinkin pyytää nyt lähetettä luuntiheys mittaukseen.
Mittaatko verenpainetta,seuraatko kolestrolia ,painoasi yms.. vai et?
Noudatatko terveelllisiä elämän tapoja vai elätkö halujesi mukaan?
Minulle ei ollut tehty perus terveys tarkistusta
7 vuoteen ,kun en tuntenut mitään oireitakaan.
Olen kyllä vammani vuoksi ortopedin seurannassa ,mutta hänhän ei muuhun puutu.
Sitten tuli puheeksi ,ettei ko. perustarkastusta ole tehty sitten työelämän jättämisen ja hän sanoi että pitää käydä riski-iän takia.
Näistä iän mukanaan tuomista riskeistä paljon puhutaan vaan ei koskaan ole ollut puhetta täällä.
Jospa tämä ei ole sopiva puheenaihe?Itse kävin sitten kokeissa ja onneksi kaikki oli hyvin.
Nyt kun nilkka murtui tuli mieleen luiden kunto.
Ajattelinkin pyytää nyt lähetettä luuntiheys mittaukseen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
tulee minulta terveys hoidettua.
Käyn lääkärissä silloin kun jokin paikka kropassani "valittaa".
Puolivuosittain olen käynyt tarkistuttamassa onko kaikki veriarvot kunnossa.
Verenpaineeni samaten mittautan 3-4 kuukauden välein.
Omasta mielestäni elän terveelisesti, en tupakoi enkä ryyppää, mitä nyt joskus otan pienet "konjakit" unilääkkeeksi.
Kolestrolia minulla ei ole koskaan ollut, mutta painoani tarkkailen ainakin viikottain, se pahus kun tuppaa liikaa nousemaan.
Muuten en osaa itse itseäni hoitaa kuin liikkumalla ja jumppaamalla päivittäin.
Tällä hetkellä ovat hampaat hoidon alla.
Tulikohan tästä jonkinlainen tilastollinen terveysselvitys.
tähän edes osallistua...
Olen ääriesimerkki siitä etten hoida itseäni oikeastaan muuten kuin hieman vilkaisemalla mitä suuhuni laitan. Antioksidantin ja Omega3 otan päivittäin sekä sokeritabletit aamuin illoin. Tosin ne iltatabletitkin tuppaavat unohtumaan.
En muista koska milulta olisi otettu veriarvot, ehkä noin viisivuotta sitten. En jumppaa - paitsi joskus harvoin poljen 5 min. kuntopyörää. Istun paljon käsitöineni mikä ei ole terveellistä ja muutenkaan en kovin paljon ajattele kuntoani.
En käy lääkärissä kuin noin joka toinen vuosi rukkaamassa sokerilääkkeet.
Kuitenkin tunnen olevani suht. hyvässä kunnossa ja hoitelen kotihommat ja matkustelen vielä ihan suvereenisesti. En suosittele tätä esimerkkinä muille.
Oli ihan mukava kuulla kannanottosi. Ja koska olet suht hyvässä kunnossa, onkin luonnollista tuo vähempi huomiointisi esimerkiksi liikkumiseen ja terveystarkastuksiin. Sinulla on hyvät geenit, ollos onnellinen!
Olen aina todennut, että niin kauan kuin jäsenet liikkuvat ja järki jotenkuten pelaa, olen onnellinen, mutta jotain pitää myös itse tehdä niiden eteen. Siis näin näillä geeneillä varustetun ihmisen.
Niinpä jo työaikoinani kävin syksyisin ja keväisin viikon etelänmatkoilla saadakseni auringosta voimavaroja, hyvää mieltä. Nykyisin matkat ovat kaksiviikkoiset.
Kremppainen kun olen, niin jokavuotiset kontrollit on käytävä ja määrätyt lääkkeet syötävä, vaikka inhoankin lääkkeiden ottoa.
Omega 3:sta olen nyt myös ottanut parin kuukauden ajan. Uumaa yritän säilyttää venytyksillä (ei tahdo totella!), jäsenten liikkuvuutta kuntosaliharjoittelulla kerran viikossa ja kotijumpalla.
Mutta kaikenkaikkiaan liian laiskaksi olen tullut. Makoilen liian usein sohvalla ristisanatehtävän kanssa, kas kun järkipahastakin pitäisi pitää huolta, sanovat.
Hyvin huolehin. Lääkkeihe (sydän, verenpaine, kolesteroli) lisäks yritän syyvä terveellisest - sapuska vaa maittaa turha hyvält, et kilot ei meinaa pyssyy kuris - käyn kerra viikos kuntosalil, puoletunni kävelyil sillo tällö, en pijä alkoholist enkä polta.
Kerra vuues käyn kontrollis, kaik arvot olliit hyvät. Ei olt reikii hampaiskaa, onneks! Mammografiaan pitäs viel männä.
Ranteis on kulumii ja nyt on lonkatkii ruvenneet ämpyilemmää. Varmaa täst enemmäst istumisest. Mie kyl rupesin rammuuntummaa het ku 70 täytin, mikä maagine raja tuo miul olkii. Kaikha nää rempat on vastaaotettava.
Mut jäsenii on vaa pantava lissää liikettä - huomisest alkae! Hyvvii vointeja kaikil!
Tulin täs ajatelleeks, et pitäsköhän miun vaihtaa nimimerkkiäin, tiiä vaik tuo ois suojattukkii. Mie vaa talitintin mukkaa sen iteksein kekkasin sen enempää ajattelematta. Vaihan vaik Tintti1:ks. -
Käyn vuosittain verikokeissa, pidän painoni kurissa, kävelen, kesäisin pyöräilen... Yritän pitää elämä nimistä pakettia kasassa, jos en itseni, niin muiden takia. Siis että kykenisi hoitamaan asiansa läheisiä tai yhteiskuntaa rasittamatta mahdollisimman pitkään.
Niin - ja luen paljon, surfaan muuallakin kuin näillä sivuilla. Etsin ja löydän mielenkiintoisia asioita. Sekin liittyy terveyteen. Elämä on mukava harrastus.
Välillä tuntuu, etten muusta huolehdikkaan kuin terveydentilastani, kun jatkuvasti ilmenee jotain huolehdittavaa.
Ja ainoa liikuntoni on se, että joka aamu lähden kaupungilla käymään, kuten työaikoina. Satoi tai paistoi. Lähden ihmisten ilmoille, kun yksinolo masentaa.
Voi Sipi, niin erilaisia näköjään olemme! Minä taas viihdyn itseni kanssa - ainakin toistaiseksi - erinomaisesti. Enkä millään lähtisi aamutuimaan kaupungin vilskeeseen. Parasta eläkkeelle pääsemisessä aikanaan olikin juuri tuo, että sai vihdoin rauhassa viettää aikaansa kotona, lueskella aamulla lehtiä jne.
Mutta sinut tuo systeemi puolestaan pitää virkeänä ja hyvä niin.
"herran haltuun", siinäpä minun terveydestä huolehtiminen pähkinän kuoressa.
Muutama vuosi sitten kävin salilla kolme kertaa viikossa, uimahallilla kerran viikossa, lenkillä joka päivä, lat.amerikkalaisilla tanssikursseilla kerran viikossa.... Kunnon ylläpitäminen oli aika rääkkiä!
Kaikki tuo oli mahdollista kaupungissa, missä on muutakin stressiä riittämiin.
Muutin sitten maalle ja täällä on itse keksittävä kuinka sitä kuntoa ja terveyttä ylläpitää. Kylmänä vuoden aikana kävellä jumpsutan mäkeä ylös ja toista alas, kylä on mäkiä täynnä.
Kesällä käyn uimassa, koska järvi "on rannassa" tuossa vieressä.
Lääkäriä en näe muuta kuin tarpeen vaatiessa, niinkuin nyt pari viikkoa sitten kun kaaduin jäätikköön ja piti mennä lääkärille ompeluttamaan takaraivo umpeen.
Sekin ihme tapahtui että lääkäri soitti vielä illalla ja kyseli kuinka voin. Nuori lääkäri, ei ole vielä oppinut vanhojen lääkärien tavoille.
Empatia vähenee muutamien ammattivuosien jälkeen.
Tuntuu vaan siltä niinkuin voisin aina vaan paremmin ja paremmin täällä maaseudun rauhassa. Kotiin on kova kiire kaupungista, jos joskus lähden sinne asioimaan. En voisi kuvitellakaan muuttaa takaisin kaupunkiin.