Tämän jälkeen saan kaikkien lesbojen vihat niskaani, mutta pakko on nipottaa. Eli tuntemieni lesbojen ja myös täällä olleiden kirjoitusten perusteella voi huomata inhottavaa ylimielisyyttä muita seksuaalisuuksia kohtaan. Enkä tarkoita luonnollista ylpeyttä itsestään ja siitä mitä on, vaan ivallista v*ttuilua ja rasismia muita kohtaan...:( Kyllä minä ymmärrän, että suhtautuminen miehiin ei ole ihan samanlainen kuin muilla, mutta juuri siksi se tuntuukin niin älyttömältä. Ei kai ole mitään syytä olla miehille "vihaisia" tai koko ajan puolustuskannalla? Sellainen "sinä nyt et ole koskaan edes pillua nähnyt"-asenne ei ainakaan lisää ihmisten positiivisia asenteita. Rauhaa siskot :)
Olen 100% bi, ja koen lesbouden yhtä kaukaiseksi itselleni kuin vaikka homouden...Umpilesbojen yleinen vihamielisyys tuntuu jo ajatuksena todella tympeältä. Jäykkäniskaista porukkaa?
Tämä on vain minun mielipiteeni ja perustuu siihen, mitä itse olen kokenut ja koen. En halua ketään loukata, se ei missään nimessä ole tarkoitus. Haluaisin vaan tietää, mistä tämä asenne johtuu? Vai onko se vain minun kuvitelmaani; lesbot ovatkin avointa sakkia, jotka hyväksyvät jotain niinkin kamalaa kuin vaikka heteromiehet? Valaiskaapa mua, kiitos :)
Olen 100% bi, ja koen lesbouden yhtä kaukaiseksi itselleni kuin vaikka homouden...Umpilesbojen yleinen vihamielisyys tuntuu jo ajatuksena todella tympeältä. Jäykkäniskaista porukkaa?
Tämä on vain minun mielipiteeni ja perustuu siihen, mitä itse olen kokenut ja koen. En halua ketään loukata, se ei missään nimessä ole tarkoitus. Haluaisin vaan tietää, mistä tämä asenne johtuu? Vai onko se vain minun kuvitelmaani; lesbot ovatkin avointa sakkia, jotka hyväksyvät jotain niinkin kamalaa kuin vaikka heteromiehet? Valaiskaapa mua, kiitos :)
Vastaukset 25
Vanhimmat
minulla ei ainakaan ole miehiä vastaan mitään, niin kauan kuin jättävät minut rauhaan. siis eivät yritä iskeä, tms. tällekin palstalle saavat minun puolesta tulla, kunhan pysyvät asiallisina.
Ja minä olen sitten se lesbonainen, joka
ei pysty ystävystymään kunnolla toisten naisten kanssa.
Sen sijaan 4 läheisintä ystävääni ovat miehiä: 3 heistä homoa, yksi hetero.
En ole koskaan oikein 'sopinut' lesboimagoon.
Nuorena olin sporttinen ja atleetti, mutta silloinkin kuljin meikattuna poikasakin kanssa.
En siis käytä kuin huulipunaa ja mascaraa;)
Tässä iässä sitä alkaa hyväksyä tosiasioita. Naisystäväni on onneksi ystävänikin, seurustelemmekin jo kahdeksatta vuotta. Hän on kauttani oppinut ymmärtämään miehiäkin:)
...ovat varmaankin se suurin syy. On ihastuttu ja sitten saatu siipeen, kun toinen ei ole uskaltanut tutusta ja turvallisesta kaapistaan pois. Tai näin luulen, enhän voi tietää, kun en ole bisse. Lesbot eivät saata käsittää, miksi joillekin mies ja poroporvarillinen perhe on tärkeämpää - tai ainakin hyväksyttävämpää - kuin perhe naisen kanssa. Itse olen huomannut joskus ärähtäneeni naisille, jotka selvästikin hakevat vain jännitystä. Mm. Cityn deitti-ilmot ovat näitä pullollaan. Eräskin kehuskeli hyppivänsä viereissa sängyissä ja "totta kai joku aina kärsii, mutta onko se minun ongelmani?" Tätä en voinut käsittää. Poikaystävien pitäisi tietysti aina saada katsella jne.
Voisin kyllä seurustella bissen kanssa, njet probleme. Mutta vaatisin täyttä avoimuutta, kaappiin ei kenenkään ole hyvä jäädä. Jos minut jätettäisiin miehen takia, katkeroituisin mitä luultavimmin. Eihän se ole edes mahdollista, että joku mies voisi olla parempi kuin minä ;)!
..onnekseni olut väärässä :D Täytyypä sanoa, että tuntemani lesbonaiset ovat olleet vielä suhteellisen nuoria ja ehkä tietyllä tavalla epävarmoja, koska se oma seksuaalisuus on ollut niiiin ylikorostettua. Minun on sitä ollut aina hiukan vaikea ymmärtää, koska olen ollut jo varhaisesta teini-iästä asti erittäin sinut itseni kanssa ja ns.ulkona kaapista. Ongelma saattaakin siis olla minussa :/
Olen aikoinaan jättänyt tyttöystäväni miehen vuoksi, mutta sillä ei ollut mitään tekemistä sukupuolen kanssa, vaan persoonan. Sukupuolella ei ole väliä. Sitä ei ole minulle...
Kiitokset vastauksista, avarsitte hiukan minun (liian) suppeaa käsitystäni lesboista. :)
...oavt monesti aika ehdottomia, jopa oma tyttöystäväni aikoinaan. Ei tosin enää, sain puhuttua järkeä :) Olisin aika murtunut, jos minut jätettäisiin miehen takia, kai sitä jotenkin ajattelee olevansa miesten yläpuolella...Vaikka sama tilannehan se kuitenkin on kuin ne kerrat, kun itse olen jättänyt jonkun epäkiinnostavan naisen. Ollaan vaan niin fakkiutuneita :/
..sinua kumman voimakkaasti koskettaa lesbojen ja heteromiesten välit...?
Mistähän tämä johtuu? Voisitko pikkuisen valottaa ensinnäkin tätä seikkaa?
Sanot että olet lukenut palstaa ja huomannut lesbojen ilkeää suhtautumista heteromiehiin, niin miten mielestäsi miehet, jotka ovat saaneet näitä tympeitä vastauksia lesboilta, ovat suhtautuneet alunperin lesbouteen ja tähän palstaan yleensä?
Minkälaisia heidän kirjoituksensa ovat olleet ja mikä on ollut kirjoituksen sävy?
"Sinä nyt et ole koskaan edes pillua nähnyt" on luultavasti minun itseni kirjoittama ja pelkkää huumoria ja myös vastaus johonkin johon se on mielestäni sopinut.
Itse henkilökohtaisesti en ole täällä hälventämässä heteroiden asenteita lesboihin, vaan vaihtamassa mielipiteitä toisten lesbojen kanssa. Työtä asenteiden muuttamiseksi tehdään mielestäni jossakin muualla ja siihenkin työhön minulla on jo pitkä historia;)
Tästä kimpoaa mieleeni kysymys, saako lesbopalstalla viljellä huumoria ja kuinka rajua? Saako miehiinkin suhtautua huumorilla vai onko se heti ivallista ja rasismia?
Saako miehille antaa samalla mitalla takaisin, jos he kirjoittelevat joutavanpäiväisyyksiä? Vai pitääkö myös lesbonaisen mielistellä miestä vain sen vuoksi, että tämä sattuu olemaan mies?
Sanot että lesbous on sinulla kaukaista. Mitenkähän yleensäkään voit olla kuitenkin kiinnostunut naisista? Onko sinun biseksuaalisuutesi sitä, että mies pitää olla koko ajan kuvioissa?
Umpilesbojen yleinen vihamielisyys ärsyttää sinua? Mihinkähän koet tuon vihamielisyyden kohdistuvan? Itse en ole huomannut lesboja mitenkään erikoisen vihaisiksi..;)
Täällä palstalla aina aika ajoin joku yrittää väittää lesboja vihaisiksi tai miesvihaajiksi ja aina me jaksamme selittää tätä samaa asiaa, että emme vihaa tai ole vihaisia. Miksihän tämä asia ei mene millään perille?
Ja ketähän kiinnostaa eniten lesbojen ja heteromiesten välit..:) Bi-naisiako? Mielenkiintoinen kysymys. Saankohan tähän vastauksen?
mietiskelyä olen tehnyt viime aikoina tällä bi- miehet-lepakko sektorilla.
Jostain syystä tunnun kovasti törmäämään bi-naisiin ja haluan ehdottomasti pitäytyä avoimena yli "kategoria"rajojen, tarkkailen ja havainnoin omia ja toisen yksilöllisiä reaktioita ja vasta sitten pyrin muodostamaan monipuolisen näkemyksen asiasta tai henkilöstä.
Okay valmiita asenteita on todella vaikeaa muuttaa, se ottaa parhaimmillaan vuosia, koskevat sitten mitä tahansa "rasismia" ja vaatii aina erittäin suurta vastaanottavaisuutta. Silloin kun periaatteet ja/tai tunteet puhuu voimalla, järki seisoo.
Aivan samaan kuin Jennifer olen kiinnittänyt huomiota, että "asia ei mene perille".
Työelämässä on oppinut, että ei mene perille _jos vastaanotin ei ole aidosti päällä_ ja jos lähettäjä ei osaa muunnella sanomaa tarvittaessa.
Provosoiva sanoma palvelee toisinaan, faktapuheet toisinaan jne..
No niin siis olen 100% lesbo, joka on menettänyt kerran rakkaansa miehelle. Sanokaa minun nyt sanoneen, että ei ole kaupunkilegendaa ne kaikki järisyttävät lesbon kokemat tunteet, mitkä siihen liittyy.
Suvaitsevaisuuden nimissä ei tarvitse taipua kaiken edessä, ominta itseään pitää voida suojata (ei siis mitään mielistelyä murr ;)), tunteita pitää saada ja voida tuulettaa (lesbot huutakaamme fiilikset julki vaikka näillä palstoilla rauhassa;)).
Hillitön kasvun paikka joka tapauksessa. Ei kasva ja kehity ihmisenä jos ei koe asioita, mutta myös pääse niistä yli ja eteen päin.
Minulla on bi-ystävätär. Tulemme mainiosti toimeen, se kuitenkin vaatii kypsyyttä kummaltakin osapuolelta. En koskaan tule jakamaan hänen koko tunneskaalaansa ja elämäänsä, koska miehet eivät minua sytytä.
Pitää osata kunnioittaa toisen itsenäisyyttä, joidenkin henk.koht alueiden koskemattomuutta. Eli ei todellakaan hierota toistemme naamaan niitä juttuja, jotka ovat turn off ;)
Tähän mennessä törmännyt bi-naisten maailmassa suhteelleen uskollisiin, uskomattomiin uskottomiin kukasta kukkaan lentäjiin koska haluaa kaiken yhtä aikaisesti, niihin jotka ovat avoimessa suhteessa ja voi siis toivoa, että kumppani oikeasti hyväksyy samanaikaiset muut suhteet ja vielä enemmän voi siis toivoa, että "kolmannet pyörät" tietävät heti aluksi ja voivat itse päättää millaiseen suhteeseen ovat ryhtymässä.
Bi-lepakko tilanteissa on tarkoitusperien selväksi tekeminen mielestäni enemmän kuin erittäin tärkeää. Sitä mitä kumpikin on hakemassa. Asenne, että "haetaan miehen ohelle naisseuraa ja ei ole minun vastuullani jos siinä ihmiset saa nahkasiipeensä, eikä muutenkaan olla avoimin motiivein liikkeellä" syystäkin saa herättää epäsympatiaa.
Kaikkien näiden tutkailujen jälkeen väitän, että minusta ei ole tullut miesvihaajaa, minulla on hyviä mieskavereita, en katso velvollisuudekseni kuitenkaan osata jakaa "miesjuttuja" enkä odota esim. samaa heteroystäviltäni, että he kaikki aina jakaisivat ah-ihanaiset naiseni ;) ja siipeeni saaneena käyn binaisen kanssa vakavan keskustelun omista odotuksistani ja peloistanikin jos seurustelu orastaa. Se ei estä loukkaantumista jälleen, ja siksi suhde lesboon olisikin tätä yhtä "vaaraa" pienempi ja.... huoahtaa ;)
Tämä on varsinainen ikuisuusaihe vähän yhdellä jos toisellakin palstalla. Minuakin hämmästyttää se miten hirmuisesti bissenaisia jaksaa askarruttaa lesbojen ja miesten välinen suhde. Heille on täysi mysteeri se, mikä minulle lesbona on aivan selvää kauraa: bisseä kiinnostaa sekä miehet että naiset, lesboa VAIN naiset. Eikä se todellakaan tarkoita, että vihaisi miehiä. Eihän maailma onneksi niin mustavalkoinen ole. Miehet eivät vaan miehinä herätä minkään valtakunnan kiinnostusta ja se siitä. Ihmisinä sen sijaan heistä löytyy loistoyksilöitä - itselläni on ollut jopa kämppiksenä heteromies ja meillä sujui yhteiselo mainiosti.
Sitten on niitä miehiä, jotka itse aiheuttavat sen viileän kohtelun lesbojen taholta. Yleensä he tulevat jutustelemaan muka-ystävällisesti ja suvaitsevaiseen sävyyn mutta kun lesbo ei lämpene heidän yrityksilleen, sävy muuttuu nopeasti loukkaavaksi ja joskus jopa agressiiviseksi. Ei ole kuin muutama viikko tällaisesta tilanteesta. Tuskin kukaan vain taputtaa iloisesti päähän yleensä ketään näin käyttäytyvää?? Kun lesbo sitten puolustautuu samaan tyyliin, hän onkin yhtäkkiä miestenvihaaja ja kullinpuutteessa. Mielenkiintoista?!
Minullakaan ei ole mitän bissejä vastaan. Olen itse seurustellut parin bi-naisen kanssa, eikä suhteet kaatuneet heidän bisseyteensä tai minun lesbouteeni. Tosi on, että se vaatii kypsyyttä molemmilta osapuolilta. Siinä ymmärtämisen ja suvaitsevaisuuden pitää mennä vielä syvemmälle kuin henkilökohtaisten ominaisuuksien tasolle; se on melkein kuin kahden eri kulttuurista tulevan ihmisen kohtaaminen. MOLEMPIEN on opittava näkemään asiat toisen kannalta, ei vain lesbon opittava ymmärtämään bissen kaksisuuntaisuutta.
Taisi taas jällleen kerran kopasta Jenniferiä aihe nilkkaan. Juuri sinä Jennifer kuulut tähän muita seksuaaliryhmiä, muita kuin lesboja, väheksyviin tapauksiin. Arvasin jo alkuperäistä tekstiä lukiessani että olet varmasti vastannut hyökäten vastakysymyksinesi. Itse olen alkuperäisen kirjoittajan,bi-naisen kanssa täysin samaa mieltä. Ihmettelen ihan samaa,useiden lesbojen kielteistä suhtautumista muihin "ryhmiin". Luulisi itse vähemmistönä ja usein myös sorrettuna ja ällöttynä sellaisena ymmärtävän muita, mutta ei. Vain ja vain ja vain lesbot ovat TOSI JEES JA OKEI....jne. Bissen kirjoitus oli kuin oma kirjoitukseni jonka olen aikonut kirjoittaa. Itse olen elänyt bissenä kauan mutta myös huomanneena että miehiä en ole katsellut pariin vuoteen. En vain halua olla surullisen kuuluisa agressiivinen lesbo. Haluan olla kiltti pieni suloinen naisen herkkyyttä ja suloisuutta rakastava nainen.
tämä oli provo! Syytätte lesboja umpimielisyydestä ja syyllistytte itse samaan aivan täysillä yleistäessänne lesbot tiettyjen adjektiivien alle. Jos jaksaisitte hiukan enemmän tutustua ihmisiin tai ilmiöön, toteaisitte sen minkä minä olen todennut jo vuosia sitten - lesboja on tasan yhtä monenlaisia kuin hetero- tai bi-naisiakin. Ja miksi yleensä olisikaan toisin? Eikö se nyt ole ihan tavallista, että meitä ihmisiä on kilttejä, lempeitä, herkkiä, vihaisia, komplekseilla lastattuja, agressiivisia ym. ym. sukupuoleen tai suuntautumisiin tuijottamatta! Kyllä minä olen tavannut aikamoisen määrän esimerkiksi vallanhaluisia, agressiivisia, humalapäissään todella ääliöitä heteronaisia, eikä minulla silti ole tarvetta mennä heteropalstoille kuuluttelemaan miten agressiivisia ja rajoittuneita heteronaiset ovat.
Edelleen ihmettelen MIKSI teillä yleensä on tarve tällaiseen määrittelyyn??
Minä olen melkein 180-senttinen lesbo mutta silti hyvin lempeä, kiltti, herkkä ja rakastava olento, jonka kainalossa asustaa toinen, pienempi, suloinen ja naisellinen nainen, ehta lepakko hänkin. En silti ole "surullisen kuuluisa lesbo". Enemmänkin semmoisena hyväntuulisena ja mukavana pidetty naisihminen. Mites sen selität?
Ole niinkuin olet ja me olemme niinkuin olemme. Mitä helvettiä tulet tänne lesbopalstalle vauhkoamaan? Heilu bi-palstoilla, suloinen herkkä rakastava vihaava ennakkoluulonen aggressiivinen tampio. Ota rakas bi itsellesi, nyt kun vaihtelu sattuu virkistämään. Petytte ihanasti kumpikin toisiinne. Tai petätte.
Lesboissa nimenomaan on paljon miesvihaajia. Ei ehkä nykysukupolvessa huomattavissa määrin, mutta aikaisemmissa kyllä. Itse kuulun ajoittain tähän miesvihaajien ryhmään, esim. uutisia lukiessa - ei tarvinne selittää miksi? Heti perään ajattelen kuitenkin omia sukulaisiani, joista löytyy niin ihania miehiä, että olisi raakuutta heitä kohtaan olla yksisilmäinen. Hulluja löytyy sukupuoleen katsomatta, muistakaamme se.
Ymmärrän sinua one of us. Huomaatko mitä saat vastaukseksi, agressiivisuutta. Onneksi olemme täällä palstalla ja voimme keskustella avoimesti ilman että saa turpaansa raivohullulta isolta lesbolta. Tuossahan taas yksi esimerkki heistä...Ei tarvinne vermaan selittää kellekkään.
ja omasta mielestänne niin hellät ja ihanat, laajasydämiset biit tulette aika ajoin lesbopalstalle varta vasten haukkumaan lesbot. Kun saatte pari sanaa takaisin samassa hengessä, ovatkin lesbot sitten raivohulluja. Onneksi on myös hienotunteisia bi-ihmisiä, menkää opettelemaan, mitä se tarkoittaa. Pilaatte bi-maineen.
tuomita, kun lukee vain ne kaikista vihaisimmat vastaukset. Jos tällä mentaliteetilla katselet ja kohtaat lesboja myös tosielämässä, ei mikään ihme että lesbot tuntuvat agressiivisilta! Mitäs jos avaisit silmäsi vähitellen ja muut kanssasi samaa mieltä olevat kans. Voisitte aloittaa vaikka lukemalla meikäläisen kommentit. Vai löydättekö jotenkin kierosti niistäkin vain vihaa vihaa vihaa...? Weird! Oisko omassa asenteessa kenties kohentamista?
vastaavia asioita:
",,,tuntemieni lesbojen ja myös täällä olleiden kirjoitusten perusteella voi huomata inhottavaa ylimielisyyttä muita seksuaalisuuksia kohtaan."
myös muissa perehtymissäsi ympäristöissä (palstoilla, joille kirjoittavat oletettavasti bi-/hetero-naiset/-miehet? Voitko huomata vastaavaa inhottavuutta, vihaa,,,myös noissa ympäristöissä?
Miehethän ovat lesbojen kilpailijoita. Siksi miehiä vihataan lesbojen piirissä= Siinä sulle oikea vastaus.
En voi ymmärtää lesbojen miesvihaa. Naurettavaa. Menkää ulos painimaan niiden miesten kanssa.
kukahan täällä on sanonut vihaavansa miehiä? kuinka monta lesboa sinä muuten tunnet? veikkaan ettet yhtäkään,tai et ainakaan monta, ja silti väität, että kaikki lesbot vihaavat miehiä.
tulikohan nyt sitten puhuttua oikein kaikkien maapallolla tallaavien lesbojen puolesta? hienoa, nyt sitten tiedän minäkin mitä olen = miestenvihaaja? varttuuneena lepakkona voin sanoo, että aivan tasan tarkkaan myös miehet (sekä heterot että toisinaan myös homo) kärjistetysti sanottuna vihaavat lesboja. hetskumiehet siks että ne vie kaikki muijat ja homot siks että aina ne rekkikset tappelee ja näyttää metsureilta, eihän ne oo naisia ollenkaan.
aina kun on erilaisia ihmisiä, on myös eripuraa. mutta mikä siinä on, että yleistetään ja osotellaan sormella. en kyllä näkis hetskumiehiä ja lesboja kilpailijoina, mehän kaikki tiedetään kuka siinä vie voiton... ;) (kokemuksen syvä rintaääni)
...ihmisiähän on joka suunnalla. Itse olen bi, ja minua surettaa ihan tajuttomasti välillä, kun lueskelen bi-keskustelupalstaa täällä se, että ihmisillä kokeillaan jotain juttuja, halutaan kokeilla seksiä naisen kanssa, ja kuitenkin rakastetaan avo-/aviomiestä jne. Ei ihmisillä saa leikkiä. Itse olen onnellisessa parisuhteessa lesbonaisen kanssa, ja rakastan häntä yli kaiken...naisena ja ihmisenä. Meilläkin aluksi keskusteltiin kovasti aiheesta, toinen lesbo, toinen bi, mutta ymmärsimme onneksi molemmat, että, se mihin "kategoriaan" kuulumme ei ole mitään väliä, ainoa millä on väliä on rakkaus ja molemminpuolinen luottamus.
En tietenkään tiedä, mutta jos suhde menee katki kolmannen osapuolen tullessa kuvioon -pettämiseeä siis- onko sillä sitten niin väliä mitä sukupuolta ko henkilä edustaa. Voi varmastikin siis olla, en halua mitenkään asiaa vähätellä. Mietin vain, että eikö se ihan yhtä pahalta tunnu, se pettäminen tai jättäminen?
Rakkaani on sanonut hänen ystävistään monien lesbojen pitävän bi-seksuaaleja vaikeina ihmisinä, he kun eivät tiedä mitä haluavat, mutta voin sanoa omasta - ja vain omasta- puolestani siihen kommentiksi, että jos olen parisuhteessa ja mielettömän rakastunut, tiedän kyllä, ja haluan elää rakkaani kanssa loppuelämämme yhdessä, vaikka olen bi-seksuaali...
Ansaitsee vilpittömän vastauksen, vaikka näihin samanlaisiin ennakkoluuloihin onkin saanut vastailla vähän väliä. Ei tulisi mieleenikään vihata miehiä tai muita seksuaalisen suuntauksen omaavia ihmisiä. Miksi vihaisin noilla perusteilla, tässähän koko elämä kuluisi pelkkään vihaan, teitä muita kun on kai 95% väestöstä. Otaksun, että tämän suuntaisesti ajattelee valtaosa lesboistakin, näin olen päätellyt aikaisempienkin vastauskierrosten tuloksena.
Sitten on myös todettava, että joillakin ihmisillä voi olla elämässään takana traumaattisia kokemuksia, esim. väkivaltainen isä, koulussa on joku poika kiusannut rankasti, mies raiskannut, vainonnut tms. Tällöin ihminen (myös hetero, myös poika/mies) suuntaa järkyttyneenä pelkonsa (tai vihaksi muuttuneen pelkonsa) kyseiset tunnusmerkit täyttäviin ihmisiin, ainakin, jos traumoja ei hoideta. Heteronainen tuskin pystyy ryhtymään lesboksi tässäkään tapauksessa, mutta miestä hän ei päästä lähelleen. Pitänee paikkansa, että lesbot joutuvat kohtaamaan miesväkivaltaa tai halventavaa käytöstä muita naisia keskimääräisesti enemmän, koska miesten eroottiset lähentymiset torjutaan. Tämä jyrkentänee asenteita molemmin puolin.
Kun itse olet bi, niin voisitko sinä ja muut biit kertoa hieman bi-asenteesta. Oma mielikuvani on peräisin vain tästä keskusteluryhmästä, en käy bi-palstoilla. Tänne ilmestyy aina pienien taukojen jälkeen kaikki lesbot jyrääviä lausuntoja bi-naisilta. Olemme rumia, väkivaltaisia tankkeja kaikki tyynni. Onko tämä kovinkin yleinen bi-asenne, vai joidenkin häiriytyneiden ilkuntaa? Tunnen vain vähän "piirejä", muutaman lesbon ja yhden biin, kaikki nättejä sydämellisiä naisia. Miksi on tärkeää tulla leimaamaan tuntemattomia ja näkymättömiä ihmisiä, varsinkaan vaikkapa ulkomuodosta, joka on jokaisen oma asia. Myös niiltä osin, joka on muutettavissa, saati silloin, kun kirurgikin on voimaton. Varmasti löytyy vähemmän kauniita bi-naisiakin, ei täällä heille naureskella. Tervetuloa keskustelemaan, ei solvaamaan, biit ja muut.
Mulla ei ole varsinaisesti miehiä vastaan mitään, yksi lähimmistä ystävistäni on (hetero)mies. Se mitä vastaan mulla on jotain, on humalainen heteromies. Sanokaa mitä sanotte, mutta känninen umpihetero mies on maailman typerin olento (ja känninen nainen tulee hyvänä kakkosena). Silloin kuulee niin tutuilta kuin tuntemittomiltakin miehiltä jotain tyyliin "kaks naista... vau. Ootteko miettineet miestä kolmanneksi?" tai "Jos saan olla rehellinen, niin mulla on ollut fantasioita susta ja mun tyttökaverista/vaimosta..." Kun jotain tuollaista kuulee 147. kerran myös miehiltä joita on pitänyt kavereinaan, alkaa hymy hyytyä. Tulee sellainen tunne etten ole heille muuta kuin seksiobjekti, pahimmassa tapauksessa runkkausmateriaalia, ja se tympii. Selvinpäin (suurimmassa osassa) heteromiehissä ei ole mitään vikaa. :)
Bi-naiset taas on kavereina täysin ok, suhteeseen en kuitenkaan heidän kanssaan halua. (Ja seuraavaksi minun tuurillani retkahdan bisseen. :) Sitä kun on niin monta kertaa törmännyt siihen heterosuhteessa elävään bi-naiseen joka haluaa kokeilla/seikkailla. Herää epäilys että jos olisin bi-naisen kanssa, missä vaiheessa hän haluaisi kokeilla/seikkailla taas miehen kanssa? Tai tulisiko hänelle jossain vaiheessa perheenperustamisvimma ja hän haluaisi kaksi lasta ja koiran ja omakotitalon ja myös sen isän kuvioon mukaan? Mikäänhän ei muutenkaan ole niin varmaa kuin epävarmuus, mutta jo perusasetelmassa on vähän liikaa kysymysmerkkejä minulle.
Summa summarum, kaveruutta/ystävyyttä ei mikään suuntautuminen estä (löytyy joukosta mm. transgender), mutta suhteilussa pitäydyn mieluiten omassa ryhmässäni.
Ompas siinä epävarma lesbo taas. ihan kuin bi:t eläisivät seksuaalisten ajatusten viemänä. Yhtä lailla lesbon voi tehdä mieli seikkailla vieraissa. Edelleenkään pettäminen ei ole sukupuolisidonnaista. Rumuuden lisäksi lesbot näyttävät olevan vielä typeriä.
Miten niin "seksuaalisten ajatusten viemänä"? Totta kyllä että että lesbot pettävät siinä missä muutkin ryhmät, mutta minun nähdäkseni (ei omaa kokemusta, mutta kavereiden kyllä) pitkällä tähtäimellä bissenaiset kuitenkin tapaavat valita sen ydinperhemallin siinä vaiheessa kun biologinen kello alkaa tikittää. Fakta kun on, että kaksi naista ei voi saada biologisesti yhteistä lasta vaikka kuinka harjoittelisivat. Ja fakta myös on että edelleen on helpompaa elää heteroparisuhteessa kuin homoparisuhteessa, ja vaikuttaa edelleen siltä että suurin osa bisseistä valitsee mielummin sen helpomman ja hyväksytymmän tien.
Kutsu sinä sitä typeryydeksi jos haluat, minä kutsun sitä realismiksi.
...jos vaikutin liian hyökkäävältä. En ole käynyt tällä palstalla kuin kerran ennenpään, joten minulla ei ollut tietoa, että tästä asiasta on väännetty kättä ennenkin. Enkä tiedä mistään bissejen joukkohyökkäyksistä tänne...*naurua*
Muutamat vastaukset jo avarsivat minunkin maailmaani ja olen sen tuolle ylhäällä jo todennutkin. En minä halua ketään "parantaa" kun en itsekään mikään ihanne ole. Eikä minulla ole mitään tarvetta tunkea miehiä kenellekään, miksipä edes pitäisi. Jos ei kiinnosta, niin ei kiinnosta! Mietitytti vain se miesviha-asenne, mihin itse omassa elämässäni olin törmännyt aika lailla ja minua myös ollaan loukattu paljon henk.koht. siitä, että olenkin miehen kanssa (siis lesbojen suunnalta). Tuntuu vain että ei kuulu mihinkään, joten en tunne mitään yhteenkuuluvuutta muiden bissejen kanssa. Vuoden kestävä vittuilu siitä, että olen miehen kanssa vaan muodosti minulle mieleen lähtemättömän mielikuvan lesboista...Onneksi kyseessä oli vain yksi epävarma neitokainen, joka ei ilmeisesti itse ihan tiennyt mihin kuuluu, vaikka kovasti lesbo olikin ja onnellisesti seurusteli.
Mutta nyt kiitän vastauksista ja häivyn täältä omieni (eli kenen?) joukkoon. :)