Opintotuen leikkaus, so what!

Jotkut, tiedätkö, ajattelevat muitakin ja yhteiskuntaa vähän laajemminkin. Vaikka itse pärjäisinkin hyvin, en usko, että ehdotetut muutokset pidemmän päälle olisivat hyväksi Suomen kehitykselle. Eli asia välillisesti vaikuttaisi itseeni myöhemmin. Jos korkeasti koulutettujen määrä alenisi reippaasti, ei Suomeen kannattaisi luoda niitä vaativia työpaikkoja, esim. tutkimusta, kun osaajia ei olisi tai maksaisivat liikaa. Lyhyellä tähtäimellä jo korkeasti koulutetut hyötyisivät, mutta pitkällä tähtäimellä ei noita vähiäkään työpaikkoja olisi.

Lisäksi on oikeudenmukaisuus. En koe oikeaksi ajatella "vitut mitä muista, kun mä pärjään". Ehkäpä minäkin saisin lapseni koulutettua vaikka missä olosuhteissa, mutta moni lahjakas (ja yhteiskunta siinä sivussa) kärsisi, jos olisi vain vanhempien varassa onko varaa opiskella. Vanhempiaan kun on paha valita. (Toki aina joku huippulahjakas, ahkera, onnekas jne pärjäisi vaikka olisi huonoistakin oloista ja yhteiskunta ei tukisi. Fakta on vain, että tuolloin tarvitsee olla paljon lahjakkaampi, ahkerampi ja tarvitsee vielä onneakin, että pärjää siinä missä joku laiskempi tai tyhmempi pappa betalar -tyyppi. Minä tuskin olisin pärjännyt läheskään näin hyvin, jos olisin syntynyt köyhään perheeseen Gambiassa.)

Kirjoitat ettet ymmärrä miksi nykyiset opiskelijat tekevät suuren numeron. Siksi, että nuo tulevaisuuden opiskelijat ovat vielä nuoria ja lapsia, joilla ei ole äänioikeutta ja joista harva ymmärtää seurata politiikkaa kovin aktiivisesti. Heillä ei myöskään ymmärrettävästi ole kokemusta yliopisto-opiskelusta ja mitä se vaatii, joten he eivät osaa senkään puolesta nostaa asiasta melua.

Minä en tarvitse suurta osaa yhteiskunnan palveluista, esimerkiksi nykyisin maksettavat eläkkeet ovat minun näkökulmastani aivan turhia, samoin kuin peruskoulut, monien tautien hoito jne. En silti hihkuisi ilosta, jos niistä noin vain luovuttaisiin tai tasoa heikennettäisiin.

Itse olet siis kohta valmistumassa. Siis logiikkasi mukaan ei mikään haittaa, kunhan vain itse menestyt. Tuolle on keksitty sana. Se on itsekkyys.

mitäs sitten, jos kyseessä olisit sinä?
voisinhan, minä nykyinen opiskelija, sanoa hallituksen esitykselle veroprosentin reilusta korottamisesta kyllä, kun eihän se minua koskisi. mitä väliä sillä minulle silloin olisi? muiltahan se raha vähenisi, mutta ei niin paljon minulta.

toisena kysymyksenä olisi tällainen juttu: vastaisitko samalla tavalla, jos olisit vasta aloittamassa opiskelujasi kuten minä? tiedän minäkin, että osa korkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijoista on hirveitä lusmuilijoita, mutta löytyy niitä samoja kyllä niin ala-asteelta yläasteelta kuin lukiosta ja amiksestakin, työelämästä puhumattakaan. ai niin ja hei entäs nää työttömät. hitto, mitä lusmuilijoita ne sit on. varsinkin ku osa niistä (huom vaan osa, mutta silti valtiolle kalliiksi tuleva osa) ei edes halua saada sitä työtä, kun eivät jaksa/halua mitään tehdä. eli eikös sit pitäis lähtee kaikki toimeentulotuet yms yms pois ja veroprosentti kattoon vaan kaikille.
itseäni usein sanotaan itsekkääksi, mutta en taida olla mitään sinuun verrattuna..

Mikä siinä on, että aina välillä jotkut tulee tänne purkamaan agressioitaan valittamalla opiskelijoiden tuista. Menkää potkikaan mielummin vaikka kiviä jos joku asia noin paljon ärsyttää. Ketään ei oikeesti voi haitata se, että opiskelijat saa pikku tukensa. Se ei oo mistään tai keltään pois vaan päinvastoin.

Joo eli sulla eikä lapsillas ole tarvetta opintotukeen niin sittenhän sen voi vaikka lopettaa kokonaan juu. Kuules lapsonen maailma ei pyöri napas ympräillä, on olemassa muitakin kun sinä ja lähipiirisi. Jos akateemista työttömyyttä halutaan vähentää, ei tehdä sitä siten, että vaan rikkaat pääsee opiskelemaan, ennemmin vaikka vähentämällä korkeakoulujen uusien opiskelijoiden vuosittaista määrää.

Minua tuo opiskelun arvostaminen ja rahallinen tukeminen tulee kiinnostamaan valmistumisen jälkeenkin... En laittaisi omaa lastani sellaiseen kouluun, johon otetaan epätoivoisesti sisään 110 % hakijoista ja koulutetaan sitten työttömiksi. Yliopistoista ja korkeakouluista on tulossa uusia päiväkoteja lukioiden rinnalle. Kuka meillä tulevaisuudessa tekee käytännön työt?

Siispä - yksi vaihtoehto voisi olla opintotuen kanavointi niille, joilla on edes jotain edellytyksiä oman alansa opiskeluun. Lisäksi meidän pitäisi jotenkin päästä eroon "amisten" kirouksesta, jossa nuorena työtä tekeviä katsotaan nenänvartta pitkin. Jokaiselle arvostettua tekemistä taipumustensa mukaan, virkamiesten suuruudenhullut tietoyhteiskuntavisiot joutavat romukoppaan. Kolme neljäsosaa ikäluokasta ei _todellakaan_ kuulu yliopistoon.

Pitää varmaan palata takaisin siivoojan hommiin kun ei ole varaa enää maksaa edes vuokraa. Opiskelen tällä hetkellä lääketiedettä. Valmistumiseni viivästyy leikkauksien takia, koska joudun tekemään töitä.
Ennen otettiin opintolainaa, koska sitä sai jopa miinuskorolla. Nykyään lainaa ei uskalla ottaa, koska olosuhteet ja työllistyminen ovat niin epävarmat. Miinuskorkoisia lainoja ei enää ole olemassakaan. Kaikki valmistuneet eivät heti pääse töihin, ja se pelottaa meitä kaikkia. Kukaan ei tästä syystä uskalla ottaa opintolainaa.
On epäreilua, että opiskelijat jäävät alle perustoimeentulon. Työttömät saavat rahaa sosiaalitoimesta siten, että pakollisten menojen jälkeen käteen on jäätävä n.400e, jonka tulisi riittää ruoka-, lääke- ja vaatemenoihin.
Opintotuen piirissä tämä minimitulo ei toteudu. Opintotukea ja asumislisää saa max. 500e/KK, ja siitä pitää maksaa vuokra, eläminen, ihan kaikki.
Eli istuessani kotona tekemättä mitään, minulle turvattiin toimeentulo. Nyt kun opiskelen 8h/päivä, minulla ei ole varmuutta riittävätkö rahat esimerkiksi sellaisiin ylellisyyksiin, kuin puhelinlasku.
Tiedän, että kommenttini poikii "sinusta tulee lääkäri, voit hyvin ottaa lainaa"-tyylisiä vastauksia, mutta totuus on se, että lääkäreitä valmistuu liikaa. Kaikki eivät välttämättä työllisty.
Yksi kommentoija sanoi, että ei ole ihmisiä enää käytännön töihin, koska väki on ylikoulutettua. Miksei ylikoulutettu voi tehdä töitä, jotka eivät vaadi koulutusta?

Parastahan tässä on se että aikaisemmin opintotukia leikattiin ja vastineeksi annettiin opiskelijoille 40% lainan hyvitys (30% sijaan). Nyt uusilta ja nykyisiltä opiskelijoilta ollaan palauttamassa tätä takaisin 30% eli tuota korvaavuutta ei ollutkaan olemassa. Lainan määrä nousee yli 50% nykyisestä ja opintoraha vähenee kolmanneksella. Kun nuo kaikki opintotuen tulot ja menot laskee yhteen niin miinuksillehan siinä mennään nykyisestä eli kokonaisuudessaan pienenee. On myös epätasaarvoa että uusia opiskelijoita rankaistaan, kun aikaisemmin opiskelleet ovat saaneet suurempaa opintorahaa ja asumistukea. Lainaa ei voi laskea tukemiseksi, sillä se pitää maksaa takaisin sentilleen ja korkoineen yli, lisäksi sen laina-rahan antaa pankki. Ei ole hankalaa arvata mihin nämä leikkauksessa syntyvät rahat menevät...

Suomalaiset vanhemmat harvoin tukevat lastensa korkeakouluopiskelutietä; jos lapsia on useita, niin se on melko mahdotontakin. Nuoret aikuiset jotka koettavat itsenäistyä nyky-yhteiskunnan paineessa ja opiskella korkeakouluissa, ansaitsevat kyllä valtion täyden tuen alkuopiskeluihinsa, Turha on syöstä onnettomuuteen lupaavinta osaa tulevaisuuden kansakunnan selkärangasta. Suomalaisen perinteen mukaan perheet tuskin jaksoivat edes yhtä kouluttaa, loput sitten lähtivät Ruotsiin tai Amerikkaan töihin tai kuolivat varhemmin tai joutuivat ylirasitukseen kun pitää kaikesta säästää liikaa. Tietysti jotkut johtajista ajattelevat, että eteenpäin elävän mieli ja heikot sortuu elontiellä ja paras ja vahvin seuloutuu esiin-- mutta silti jos majoriteetti sortuu, ei periaate ole oikea. Aikuisen yhteiskuntakansalaisen kehittäminen on vähän kuin öljypuun istuttamista ja hoitamista- siis tuntuu kestävän kauan että saa sitä öljyä öljymarjoista, mutta kyse onkin seuraavan sukupolven Suomen kansan rungosta. Pitäisi välttää vanhoja virheitä. Ruotsin monisatatuhatpäinen suomalaisjuurinen kansa on seurauksena monista administratiivisista koulutus järejstelmän virheistä- ja kertomuksia on tuhatpäin. Mutta Ruotsi kyllä on antanut tukea koulutuksiin kaikille opiskelijoilleen- katsomatta entisiin juuriin. Nyt niitetään sitten Ruotsissa väitöskirjoja kuin tammipuun lehtiä. Opintotuki ja opintolainat eivät ole lantin heittämistä syviin meriin.