Työtauolla lukiessa maaseudun televaisuutta törmäsin tällaiseen http://www.proagria.fi/ek/uutisia/kolmikertaista.htm
omassa muistissa naapurista erikoisuus 15v lehmä 11 kertaa poikinut kaksoset.
Aprillipäivänä ruo uutisen juttu tosin tapahtui, mutta tuskin mikään pila kumminkaan.
harvinainen tapaus
metallurgi
271571
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Syntynyt kolmoset.Varmaankin lisää tukieuroja rohmuavat,Ei kait niitä muuten.
talon onni. Suloisia vasikoita oli kuvissa.
aina iloa tuo kun terve vasikka syntyy, vaikkei omaa karjaa koskaan olekkaan.
ihmisen elämässä. Vaikkei omia lapsia olekaan.
varmaan ihmisilläkin halutaan lisää lapsiisiä.
Ku tulis joka kerta kolmosia, niin alkais homma kannattaa..
naimakaupalla sais kerralla kolme emäntää, niin kannattashan sekin.
on täysin kannattamaton.Pieni vasikka ja jotta kelpaaa välitykseen pitää kasvattaa tavallista pitempään hinta menee rehuihin mutta saahan työniloa.ps. lehmävasikan välityshinta alempi kuin sonni vasikan.
Mutta kuinka todennäköistä on että tuo lehmä ei tule koskaan kantavaksi? sen verran koulutksesta aikaa.
Pitää vaan muistaa antaa emän levätä, tarkistaa reilu kuukausi poikimisen jälkeen, että "romut" on kunnossa, ei siis mitään rakkulavikaa, märkäkohtua tai muuta vastaavaa. Itse asiassa, jos poikimisesta on kulunut 3 viikkoa ja eläin edelleen leppii, eli puhdistaa kohtuaan, pitää käyttää eläinlääkäriä, joka panee kohtua supistavan piikin. Seurata, että alkaa kiimoja tulemaan. Jos on kovalypsyinen eläin, ei kannata hätäillä sen siemennyksen kanssa, antaa lehmän lypsellä ja koota voimiaan rauhassa. Ja sitten vain kravattisonnia soittelemaan. Itse pidän, jos on kyseessä pitkämaitoinen lehmä, viisikin kuukautta taukoa ennen siemennystä. Tulee pitkäikäisiä eläimiä.
niistä kolmosista oli kaksi sonnia ja yksi lehmä.
Tuossa tapauksessa ei tuu lehemävasikasta kunnollista.Sonnivasikan hormoonit ehtii pilata lehmäsen vasikan. Luin jostain, että ihmisillä olis tyttö-poika kaksosilla hieman samaa vaivaa, noin tilastollisesti havaittavissa.
karvanäytteen pohjalta tutkia, kannattaa kysyä jalostussuunnittelijalta, minne se karvanäyte pitää lähettää. En nyt tähän hätään muista osoitetta. Siitä saa hyvin selville, kannattaako vasikkaa jättää itselle lypsylehmäksi kasvatusta varten. Suosittelen, varsinkin, jos emä on huippu.
Nuo unohtuu kun koulusta kulunut 14 vuotta.
voi tulla kantaviksi.Mahdollisesti kolmosissa sama suhde.
missä olet maatalousalan koulua käynyt? Teitkö pitkäänkin maataloushommia työksesi ja miksi lopetit? Kun tuntuu sinulla kuitenkin aika paljon tietoa löytyvän siihen nähden, että olet ollut pitkään muissa hommissa. Sinulla ilmeisesti tämä ala kuitenkin kiinnostaa?
keski-suomen maatalous ja metsäopisto., Vuoden verran agrologiksi luin, jolloin totesin 1996 etten jaksa opiskella, 1997-1998 karjanhoitajana 85 lehmän parsinavetassa, lopetin kun totesin että ehkä liian kiinni pitävää homaa tuolla ainakin. Metallialalla yksi tuttu houkutteli lomittamaan ja tein silloin tällöin viikonloppuja ja loma-aikoja lomituksia. Ala kiinnostaa minua, ja seurasin kyllä alaa metallitöiden ohella jatkuvasti joten tieto on siltä pohjalta pysynyt, koneiden kanssa tässä lähinnä opiskellaan.
olevan hyvä. Harkitsehan uudestaan tätä alaa kunnolla, oma asenne ja motivaatio on avainasemassa. Isot karjat työllistää, nykyään kehittynyt tekniikka on avuksi. Mutta ei se suuri ole aina kaunista. Pienelläkin karjamäärällä pärjää.
momitukset menee, mutta en tiedä pystynkö ottamaan kokonaista jättikarjaa yksin vastuulleni jatkuvasti.
Alkaakaan. Yksi ihminen pystyy tekemään vain tietyn määrän työtä, että siinä säilyy mielekkyys. Se kaverin kanssa tekeminen on parasta, henkinen tuki eläinten hoidossa on tärkeää. Mikäs siinä, kun kaikki menee hyvin, mutta sitten kun tulee ongelmia, kyllä kaveria tarvitaan. Itse tiedän tuon yksin junnaamisen, on sitä paljon tullut tehtyä. Vastuu on suuri, ei pelkästään eläimistä, vaan myös taloudenpidosta, järkevästä, kannattavasta yritystoiminnasta ja siitä, että pystyy "uusiutumaan". Pitää olla hajulla monesta asiasta eikä olla vietävissä. Yleensäkin olen sitä mieltä, että karjanhoito on tiimityötä. Pitää olla myös joku, jonka kanssa jakaa asioita, hyviä ja huonoja. Ja se intohimo työhön, tämä on elämäntapa. Täytyy silti pitää silmänsä auki ympäristöön, ei sokeudu, työlle eikä elämälle.
Lomitan nyt ja mitä tulevaisuus tuo tullessaan, sitä ei tiedä, hyvät kesän odotukset sinne.
Myös sinulle. Anna elämän viedä, silloin siitä saa eniten irti.
että kaksosia pukkaa samaan sukuun. Ei välttämättä hyvä homma ollenkaan, ainakin meillä ihmisillä omat ongelmansa kaksosten kanssa. Vaikka luonto tasoittaakin näitä eroja, aina joissakin perimissä näyttää olevan näitä erikoisuuksia. Joku lehmä tekee vain sonnivasikoita jne. Johonkin sukuun tulee vain tyttölapsia taikka pelkkiä poikia.
Vai mutua
ollut huuhaa lehti. Yhdessäkin suvussa (ent. Jugoslavian alueella) oli todistetusti 125 vuoden ajan syntynyt vain pelkkiä poikia. Omassa suvussani ilmeisesti äitini puolelta on taipumus saada kaksosia, koska itselläni ovat kaksoset, äitini sisaruksilla on kaksoset ja äitini sisaruksia on kaksosia.
On valhetta
ettei tullut otettua talteen. Siis ei mikään "jogurttivaari-juttu", kun niitä silloin löytyi Gruusiasta näitä vanhoja papparaisia.