Lokit kirkuvat.
Tuuli kuljettaa pöllyävän hiekan tuoksua.
Maa huutaa.
Janoaan.
Ihminen.
Kuten luontokin.
Kuihtuneena odottaen.
Tule jo sade.
Tule ja anna huulteni kostua.
Poista väsymys.
Herätä henkiin.
Ja lokit vain kirkuvat.
Sitä samaa kai nekin.
Rakkauden janoa.
jano
herkkäsielu
2178
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
kaunis runo! Kävellessäni ulkona kuulin myös lokkien kirkunat joella, hiekka lenteli silmiin tuulen mukana ja ajattelin sadetta, joka saisi kuivan maan kukoistamaan. Rakkauden janoa, ihmisillä ja lokeilla !:) Hieno runo. Kiitos Sinulle!
elää runosi säkeissä ' tuuli kuljettaa pöllyävän hiekan tuoksua ' Ihana ! Muutenkin, kokonaisuus miellytti - kiitos.