Eikös ole niin että väitöskirjan pitää aina tuottaa uutta tieteellistä tietoa. Kun jatko-opiskelijaksi ruvetaan niin kuinka tarkkaan selvitetään ettei juuri kyseistä aihetta ole aiemmin tutkittu. Periaatteessahan ei kai saisi olla tutkittu koko maailmassa. Nettiaikanahan tämän selvitys on vielä helppoa, mutta entä silloin kun nettiä ei vielä ollut olemassa. Onko tämän ennen tutkimattoman aiheen löytäminen miten suuri ongelma käytännössä, riippuu tietenkin alasta. Onko väitöskirjoja jopa hylätty jos on havaittu että tuotettu uusi tieto ei olekaan ollut uutta vaan jo jossain aiemmassa tutkimuksessa tuotettua.
Väitöskirja ja uuden tiedon tuottaminen
---------------------------...
5
1050
Vastaukset
- fm-englanti
"Kun jatko-opiskelijaksi ruvetaan niin kuinka tarkkaan selvitetään ettei juuri kyseistä aihetta ole aiemmin tutkittu. Periaatteessahan ei kai saisi olla tutkittu koko maailmassa. Nettiaikanahan tämän selvitys on vielä helppoa, mutta entä silloin kun nettiä ei vielä ollut olemassa." Aiheen rajaaminen ei ole ihan näin yksiselitteinen asia. Kyllä tutkimusaiheet/kysymykset nivoutavat/liittyvät aiemmin tutkittuihin asioihin. Sitä paitsi jo tutkittua aihettahan voidaan tutkia uudesta näkökulmasta. Eli: näkökulma/kysymyksenasettelu pitää olla jollain lailla uudenlainen, ei välttämättä niinkään tutkimusaihe. Toisaalta tässä vaikuttavat erittäin paljon myös erilaiset tieteenalat ja niiden traditiot - kysymyksenasettelu/hypoteesien asettaminen on aina kytköksissä tieteenalan traditioihin.
- Turvakypärä
Minkä tahansa aiheen tutkimisessa on kansallisen näkökulman käyttö melko turvallinen tutkimusaiheen rajaamisen väline. Jotain tiettyä aihetta on sinänsä voitu tutkia vaikkapa jossain etelä-Koreassa, mutta tuskin suomalaisesta näkökulmasta. Kotimaisesta näkökulmasta on helppo lähteä liikkeelle, koska silloin aiheen valintaan liittyvä esityö käy kätevämmin ja sitä kallista aikaa säästäen. Varsinaisessa väikkärissä sitten taas otetaan ehdottomasti huomioon kansainvälinen tieteellinen tutkimustilanne ja metodologia jne. Ja kun jatko-opiskelijaksi ruvetaan, arvioidaan sekä aiheen että opiskelijan kelpoisuus tapaus kerrallaan. Jatko-opiskelijaksi halajavalla pitäisi olla jo tuolloin esittää järkevä tutkimussuunnitelma. Ja jokainenhan muistaa jo prose/kandityöstään, että tutkimussuunnitelma on esitys, jolla on lupa työn edetessä muuttua (peremmaksi, ei huonommaksi. Kukaan ei voi ennustaa, mitä kaikkea työ edetessään eteen tuo.
- Sama!
Turvakypärä kirjoitti:
Minkä tahansa aiheen tutkimisessa on kansallisen näkökulman käyttö melko turvallinen tutkimusaiheen rajaamisen väline. Jotain tiettyä aihetta on sinänsä voitu tutkia vaikkapa jossain etelä-Koreassa, mutta tuskin suomalaisesta näkökulmasta. Kotimaisesta näkökulmasta on helppo lähteä liikkeelle, koska silloin aiheen valintaan liittyvä esityö käy kätevämmin ja sitä kallista aikaa säästäen. Varsinaisessa väikkärissä sitten taas otetaan ehdottomasti huomioon kansainvälinen tieteellinen tutkimustilanne ja metodologia jne. Ja kun jatko-opiskelijaksi ruvetaan, arvioidaan sekä aiheen että opiskelijan kelpoisuus tapaus kerrallaan. Jatko-opiskelijaksi halajavalla pitäisi olla jo tuolloin esittää järkevä tutkimussuunnitelma. Ja jokainenhan muistaa jo prose/kandityöstään, että tutkimussuunnitelma on esitys, jolla on lupa työn edetessä muuttua (peremmaksi, ei huonommaksi. Kukaan ei voi ennustaa, mitä kaikkea työ edetessään eteen tuo.
Kansallista näkökulmaa ei tietenkään voi aina käyttää. Yleensä tuo on mahdollista humanistisissa tieteissä ja yhteiskuntatieteissä. Luonnontieteissä ja tekniikassa jotkin aiheet ehkä mahdollistavat kyseisen näkökulman, esimerkiksi kun tutkitaan jonkin ilmiön esiintymistä paikallisella tasolla. Ihmistieteiden ulkopuolella täytyy olla tarkkana. Älyttömällä tutkimussuunnitelmalla ei yleensä pääse alkua pidemmälle.
- yksi opiskelija
Sama! kirjoitti:
Kansallista näkökulmaa ei tietenkään voi aina käyttää. Yleensä tuo on mahdollista humanistisissa tieteissä ja yhteiskuntatieteissä. Luonnontieteissä ja tekniikassa jotkin aiheet ehkä mahdollistavat kyseisen näkökulman, esimerkiksi kun tutkitaan jonkin ilmiön esiintymistä paikallisella tasolla. Ihmistieteiden ulkopuolella täytyy olla tarkkana. Älyttömällä tutkimussuunnitelmalla ei yleensä pääse alkua pidemmälle.
On myös haasteellista löytää ohjaajaa väitöskirjalle, koska professorit ovat tarkkoja siitä minkälaisia aiheita suostuvat ohjaamaan. Minulle kävi sillä tavalla, että ohjaajat ehdottivat aiheen rajausta/tarkentamista ja poikkitieteellistä tutkimusta. Kävi niin, että sen toisen tieteenalan näkemykset erosivat täysin omien ohjaajieni näkemyksistä ja he suuttuivat minulle kun esitin sen toisen tieteenalan proffan näkemyksiä. Minun olisi pitänyt tehdä sellainen väitöskirja joka ei olisi ollut uskottava sen toisen tieteenalan asiantuntijoiden mukaan. Tätä eivät ohjaajani uskoneet. Eli jokaisen proffan kanssa pitää olla samaa mieltä ja he ovat keskenään kaikki eri mieltä. Mielistelyä se on, ainakin meidän alalla. Ohjaus ei tarkoita mitään. Valehtelua, lupausten pettämistä yms. sain osakseni. Olen tarkastanut jokaisen ohjaajani esittämän syytöksen huonoudestani, keneltäkään toiselta meidän tieteenalalla ei ole vaadittu yhtä paljon kuin minulta. Onneksi löytyi apua muualta. Ohjaajani on ollut ilkeä muillekin. Huono tuuri kävi.
- kooteeäm
yksi opiskelija kirjoitti:
On myös haasteellista löytää ohjaajaa väitöskirjalle, koska professorit ovat tarkkoja siitä minkälaisia aiheita suostuvat ohjaamaan. Minulle kävi sillä tavalla, että ohjaajat ehdottivat aiheen rajausta/tarkentamista ja poikkitieteellistä tutkimusta. Kävi niin, että sen toisen tieteenalan näkemykset erosivat täysin omien ohjaajieni näkemyksistä ja he suuttuivat minulle kun esitin sen toisen tieteenalan proffan näkemyksiä. Minun olisi pitänyt tehdä sellainen väitöskirja joka ei olisi ollut uskottava sen toisen tieteenalan asiantuntijoiden mukaan. Tätä eivät ohjaajani uskoneet. Eli jokaisen proffan kanssa pitää olla samaa mieltä ja he ovat keskenään kaikki eri mieltä. Mielistelyä se on, ainakin meidän alalla. Ohjaus ei tarkoita mitään. Valehtelua, lupausten pettämistä yms. sain osakseni. Olen tarkastanut jokaisen ohjaajani esittämän syytöksen huonoudestani, keneltäkään toiselta meidän tieteenalalla ei ole vaadittu yhtä paljon kuin minulta. Onneksi löytyi apua muualta. Ohjaajani on ollut ilkeä muillekin. Huono tuuri kävi.
Itselläni on myös ongelmia ohjaajan kanssa, mutta lähinnä se, että häntä ei saa millään kiinni ja tuntuu, ettei ohjaus kiinnosta lainkaan. Ilmeisesti joillain proffilla on niin paljon omaa tutkimusta, ettei ohjattavat innosta. Onneksi minulla on kuitenkin väitelleitä tuttuja, joilta saan sparrausta ja olen päättänyt tehdä väikkärin loppuun vaikka ilman ohjaajan avustusta. Harmittaa vain, että lopussa sitten ohjaaja saa suitsutusta hyvin ohjatusta työstä vaikkei ole tehnyt sen eteen mitään...siis mikäli saan hyvän arvosanan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ja taas ammuttu kokkolassa
Kokkolaisilta pitäisi kerätä pois kaikki ampumaset, keittiöveitset ja kaikki mikä vähänkään paukku ja on terävä.645842- 1155060
Helena Koivu on äiti
Mitä hyötyä on Mikko Koivulla kohdella LASTENSA äitiä huonosti . Vie lapset tutuista ympyröistä pois . Lasten kodista.4133004Ovatko naiset lopettaneet sen vähäisenkin vaivannäön Tinderissa?
Meinaan vaan profiileja selatessa nykyään valtaosalla ei ole minkäänlaista kirjoitettua tekstiä siellä. Juuri ja juuri s961485Suomi vietiin Natoon väärin perustein. Viides artikla on hölynpölyä. Yksin jäämme.
Kuka vielä uskoo, että viides artikla takaa Suomelle avun, jos Suomeen hyökätään. Liikuttavasti täällä on uskottu ja ved3411146- 65981
- 29978
Sydämeni on sinun luona
Koko ajan. Oli ympärilläni ketä oli niin sinä olet vain ajatuksissa ja tunteissa. En halua muiden kosketusta kuin sinun46896Trump ja Venäjä
Huomasitteko muuten... Käytännössä ainoat valtiot, joille Trump EI eilen asettanut typeriä tariffejaan, olivat Venäjä ja109877Jatkuva stressitila
On sinun vuoksesi kun en tiedä missä mennään mutta tunteeni tiedän ainoastaan52849