Eikös ole niin että väitöskirjan pitää aina tuottaa uutta tieteellistä tietoa. Kun jatko-opiskelijaksi ruvetaan niin kuinka tarkkaan selvitetään ettei juuri kyseistä aihetta ole aiemmin tutkittu. Periaatteessahan ei kai saisi olla tutkittu koko maailmassa. Nettiaikanahan tämän selvitys on vielä helppoa, mutta entä silloin kun nettiä ei vielä ollut olemassa. Onko tämän ennen tutkimattoman aiheen löytäminen miten suuri ongelma käytännössä, riippuu tietenkin alasta. Onko väitöskirjoja jopa hylätty jos on havaittu että tuotettu uusi tieto ei olekaan ollut uutta vaan jo jossain aiemmassa tutkimuksessa tuotettua.
Väitöskirja ja uuden tiedon tuottaminen
---------------------------...
5
994
Vastaukset
- fm-englanti
"Kun jatko-opiskelijaksi ruvetaan niin kuinka tarkkaan selvitetään ettei juuri kyseistä aihetta ole aiemmin tutkittu. Periaatteessahan ei kai saisi olla tutkittu koko maailmassa. Nettiaikanahan tämän selvitys on vielä helppoa, mutta entä silloin kun nettiä ei vielä ollut olemassa." Aiheen rajaaminen ei ole ihan näin yksiselitteinen asia. Kyllä tutkimusaiheet/kysymykset nivoutavat/liittyvät aiemmin tutkittuihin asioihin. Sitä paitsi jo tutkittua aihettahan voidaan tutkia uudesta näkökulmasta. Eli: näkökulma/kysymyksenasettelu pitää olla jollain lailla uudenlainen, ei välttämättä niinkään tutkimusaihe. Toisaalta tässä vaikuttavat erittäin paljon myös erilaiset tieteenalat ja niiden traditiot - kysymyksenasettelu/hypoteesien asettaminen on aina kytköksissä tieteenalan traditioihin.
- Turvakypärä
Minkä tahansa aiheen tutkimisessa on kansallisen näkökulman käyttö melko turvallinen tutkimusaiheen rajaamisen väline. Jotain tiettyä aihetta on sinänsä voitu tutkia vaikkapa jossain etelä-Koreassa, mutta tuskin suomalaisesta näkökulmasta. Kotimaisesta näkökulmasta on helppo lähteä liikkeelle, koska silloin aiheen valintaan liittyvä esityö käy kätevämmin ja sitä kallista aikaa säästäen. Varsinaisessa väikkärissä sitten taas otetaan ehdottomasti huomioon kansainvälinen tieteellinen tutkimustilanne ja metodologia jne. Ja kun jatko-opiskelijaksi ruvetaan, arvioidaan sekä aiheen että opiskelijan kelpoisuus tapaus kerrallaan. Jatko-opiskelijaksi halajavalla pitäisi olla jo tuolloin esittää järkevä tutkimussuunnitelma. Ja jokainenhan muistaa jo prose/kandityöstään, että tutkimussuunnitelma on esitys, jolla on lupa työn edetessä muuttua (peremmaksi, ei huonommaksi. Kukaan ei voi ennustaa, mitä kaikkea työ edetessään eteen tuo.
- Sama!
Turvakypärä kirjoitti:
Minkä tahansa aiheen tutkimisessa on kansallisen näkökulman käyttö melko turvallinen tutkimusaiheen rajaamisen väline. Jotain tiettyä aihetta on sinänsä voitu tutkia vaikkapa jossain etelä-Koreassa, mutta tuskin suomalaisesta näkökulmasta. Kotimaisesta näkökulmasta on helppo lähteä liikkeelle, koska silloin aiheen valintaan liittyvä esityö käy kätevämmin ja sitä kallista aikaa säästäen. Varsinaisessa väikkärissä sitten taas otetaan ehdottomasti huomioon kansainvälinen tieteellinen tutkimustilanne ja metodologia jne. Ja kun jatko-opiskelijaksi ruvetaan, arvioidaan sekä aiheen että opiskelijan kelpoisuus tapaus kerrallaan. Jatko-opiskelijaksi halajavalla pitäisi olla jo tuolloin esittää järkevä tutkimussuunnitelma. Ja jokainenhan muistaa jo prose/kandityöstään, että tutkimussuunnitelma on esitys, jolla on lupa työn edetessä muuttua (peremmaksi, ei huonommaksi. Kukaan ei voi ennustaa, mitä kaikkea työ edetessään eteen tuo.
Kansallista näkökulmaa ei tietenkään voi aina käyttää. Yleensä tuo on mahdollista humanistisissa tieteissä ja yhteiskuntatieteissä. Luonnontieteissä ja tekniikassa jotkin aiheet ehkä mahdollistavat kyseisen näkökulman, esimerkiksi kun tutkitaan jonkin ilmiön esiintymistä paikallisella tasolla. Ihmistieteiden ulkopuolella täytyy olla tarkkana. Älyttömällä tutkimussuunnitelmalla ei yleensä pääse alkua pidemmälle.
- yksi opiskelija
Sama! kirjoitti:
Kansallista näkökulmaa ei tietenkään voi aina käyttää. Yleensä tuo on mahdollista humanistisissa tieteissä ja yhteiskuntatieteissä. Luonnontieteissä ja tekniikassa jotkin aiheet ehkä mahdollistavat kyseisen näkökulman, esimerkiksi kun tutkitaan jonkin ilmiön esiintymistä paikallisella tasolla. Ihmistieteiden ulkopuolella täytyy olla tarkkana. Älyttömällä tutkimussuunnitelmalla ei yleensä pääse alkua pidemmälle.
On myös haasteellista löytää ohjaajaa väitöskirjalle, koska professorit ovat tarkkoja siitä minkälaisia aiheita suostuvat ohjaamaan. Minulle kävi sillä tavalla, että ohjaajat ehdottivat aiheen rajausta/tarkentamista ja poikkitieteellistä tutkimusta. Kävi niin, että sen toisen tieteenalan näkemykset erosivat täysin omien ohjaajieni näkemyksistä ja he suuttuivat minulle kun esitin sen toisen tieteenalan proffan näkemyksiä. Minun olisi pitänyt tehdä sellainen väitöskirja joka ei olisi ollut uskottava sen toisen tieteenalan asiantuntijoiden mukaan. Tätä eivät ohjaajani uskoneet. Eli jokaisen proffan kanssa pitää olla samaa mieltä ja he ovat keskenään kaikki eri mieltä. Mielistelyä se on, ainakin meidän alalla. Ohjaus ei tarkoita mitään. Valehtelua, lupausten pettämistä yms. sain osakseni. Olen tarkastanut jokaisen ohjaajani esittämän syytöksen huonoudestani, keneltäkään toiselta meidän tieteenalalla ei ole vaadittu yhtä paljon kuin minulta. Onneksi löytyi apua muualta. Ohjaajani on ollut ilkeä muillekin. Huono tuuri kävi.
- kooteeäm
yksi opiskelija kirjoitti:
On myös haasteellista löytää ohjaajaa väitöskirjalle, koska professorit ovat tarkkoja siitä minkälaisia aiheita suostuvat ohjaamaan. Minulle kävi sillä tavalla, että ohjaajat ehdottivat aiheen rajausta/tarkentamista ja poikkitieteellistä tutkimusta. Kävi niin, että sen toisen tieteenalan näkemykset erosivat täysin omien ohjaajieni näkemyksistä ja he suuttuivat minulle kun esitin sen toisen tieteenalan proffan näkemyksiä. Minun olisi pitänyt tehdä sellainen väitöskirja joka ei olisi ollut uskottava sen toisen tieteenalan asiantuntijoiden mukaan. Tätä eivät ohjaajani uskoneet. Eli jokaisen proffan kanssa pitää olla samaa mieltä ja he ovat keskenään kaikki eri mieltä. Mielistelyä se on, ainakin meidän alalla. Ohjaus ei tarkoita mitään. Valehtelua, lupausten pettämistä yms. sain osakseni. Olen tarkastanut jokaisen ohjaajani esittämän syytöksen huonoudestani, keneltäkään toiselta meidän tieteenalalla ei ole vaadittu yhtä paljon kuin minulta. Onneksi löytyi apua muualta. Ohjaajani on ollut ilkeä muillekin. Huono tuuri kävi.
Itselläni on myös ongelmia ohjaajan kanssa, mutta lähinnä se, että häntä ei saa millään kiinni ja tuntuu, ettei ohjaus kiinnosta lainkaan. Ilmeisesti joillain proffilla on niin paljon omaa tutkimusta, ettei ohjattavat innosta. Onneksi minulla on kuitenkin väitelleitä tuttuja, joilta saan sparrausta ja olen päättänyt tehdä väikkärin loppuun vaikka ilman ohjaajan avustusta. Harmittaa vain, että lopussa sitten ohjaaja saa suitsutusta hyvin ohjatusta työstä vaikkei ole tehnyt sen eteen mitään...siis mikäli saan hyvän arvosanan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1002085
Oulussa puukotettu lasta
Onko perussuomalaiset huolissaan julkisten tilojen turvallisuudesta. Miten sisäministeri Rantanen suhtautuu lapsiin kohd4321609Mitä tekisit jos
täällä ois viesti sulle, otsikossa sun etunimi ? Ja viestissä sanotaan "minä rakastan sua" ja allekirjoituksena kaiva911323Nyt pärähtää - Uusi lavatanssiohjelma starttaa tv:ssä!
Oletko toivonut lavatanssiohjelmaa televisioon? Puoli seiskan kesäilta tuo lavatanssit suomalaisiin koteihin. Juontajin151143- 741092
Kokki Akseli Herlevin ex-rakas Emmi Suuronen kisasi Diilissä - Nyt Selviytyjissä: "Vaikka olen..."
Emmi Suuronen ja Akseli Herlevi ovat ex-pariskunta. Nyt Emmi nähdään taas tosi-tv-ohjelmassa. Takana on jo Diili ja mis111055- 179999
Onpas punavihreät taas ärhäkkäinä
😺 Ihan tuntuu kuin syyttäisitte meikäläisiä/meikäläistä Oulun puukotuksesta. Tapaus on hyvin ikävä ja tuomittava. En266984Miten ihmeessä
on kaksi niin samanlaista. Älä ymmärrä väärin, en yritä mitenkään itseäni ylentää mutta eiköhän me jollakin radioaallol49979- 74847