Eikös ole niin että väitöskirjan pitää aina tuottaa uutta tieteellistä tietoa. Kun jatko-opiskelijaksi ruvetaan niin kuinka tarkkaan selvitetään ettei juuri kyseistä aihetta ole aiemmin tutkittu. Periaatteessahan ei kai saisi olla tutkittu koko maailmassa. Nettiaikanahan tämän selvitys on vielä helppoa, mutta entä silloin kun nettiä ei vielä ollut olemassa. Onko tämän ennen tutkimattoman aiheen löytäminen miten suuri ongelma käytännössä, riippuu tietenkin alasta. Onko väitöskirjoja jopa hylätty jos on havaittu että tuotettu uusi tieto ei olekaan ollut uutta vaan jo jossain aiemmassa tutkimuksessa tuotettua.
Väitöskirja ja uuden tiedon tuottaminen
---------------------------...
5
1088
Vastaukset
- fm-englanti
"Kun jatko-opiskelijaksi ruvetaan niin kuinka tarkkaan selvitetään ettei juuri kyseistä aihetta ole aiemmin tutkittu. Periaatteessahan ei kai saisi olla tutkittu koko maailmassa. Nettiaikanahan tämän selvitys on vielä helppoa, mutta entä silloin kun nettiä ei vielä ollut olemassa." Aiheen rajaaminen ei ole ihan näin yksiselitteinen asia. Kyllä tutkimusaiheet/kysymykset nivoutavat/liittyvät aiemmin tutkittuihin asioihin. Sitä paitsi jo tutkittua aihettahan voidaan tutkia uudesta näkökulmasta. Eli: näkökulma/kysymyksenasettelu pitää olla jollain lailla uudenlainen, ei välttämättä niinkään tutkimusaihe. Toisaalta tässä vaikuttavat erittäin paljon myös erilaiset tieteenalat ja niiden traditiot - kysymyksenasettelu/hypoteesien asettaminen on aina kytköksissä tieteenalan traditioihin.
- Turvakypärä
Minkä tahansa aiheen tutkimisessa on kansallisen näkökulman käyttö melko turvallinen tutkimusaiheen rajaamisen väline. Jotain tiettyä aihetta on sinänsä voitu tutkia vaikkapa jossain etelä-Koreassa, mutta tuskin suomalaisesta näkökulmasta. Kotimaisesta näkökulmasta on helppo lähteä liikkeelle, koska silloin aiheen valintaan liittyvä esityö käy kätevämmin ja sitä kallista aikaa säästäen. Varsinaisessa väikkärissä sitten taas otetaan ehdottomasti huomioon kansainvälinen tieteellinen tutkimustilanne ja metodologia jne. Ja kun jatko-opiskelijaksi ruvetaan, arvioidaan sekä aiheen että opiskelijan kelpoisuus tapaus kerrallaan. Jatko-opiskelijaksi halajavalla pitäisi olla jo tuolloin esittää järkevä tutkimussuunnitelma. Ja jokainenhan muistaa jo prose/kandityöstään, että tutkimussuunnitelma on esitys, jolla on lupa työn edetessä muuttua (peremmaksi, ei huonommaksi. Kukaan ei voi ennustaa, mitä kaikkea työ edetessään eteen tuo.
- Sama!
Turvakypärä kirjoitti:
Minkä tahansa aiheen tutkimisessa on kansallisen näkökulman käyttö melko turvallinen tutkimusaiheen rajaamisen väline. Jotain tiettyä aihetta on sinänsä voitu tutkia vaikkapa jossain etelä-Koreassa, mutta tuskin suomalaisesta näkökulmasta. Kotimaisesta näkökulmasta on helppo lähteä liikkeelle, koska silloin aiheen valintaan liittyvä esityö käy kätevämmin ja sitä kallista aikaa säästäen. Varsinaisessa väikkärissä sitten taas otetaan ehdottomasti huomioon kansainvälinen tieteellinen tutkimustilanne ja metodologia jne. Ja kun jatko-opiskelijaksi ruvetaan, arvioidaan sekä aiheen että opiskelijan kelpoisuus tapaus kerrallaan. Jatko-opiskelijaksi halajavalla pitäisi olla jo tuolloin esittää järkevä tutkimussuunnitelma. Ja jokainenhan muistaa jo prose/kandityöstään, että tutkimussuunnitelma on esitys, jolla on lupa työn edetessä muuttua (peremmaksi, ei huonommaksi. Kukaan ei voi ennustaa, mitä kaikkea työ edetessään eteen tuo.
Kansallista näkökulmaa ei tietenkään voi aina käyttää. Yleensä tuo on mahdollista humanistisissa tieteissä ja yhteiskuntatieteissä. Luonnontieteissä ja tekniikassa jotkin aiheet ehkä mahdollistavat kyseisen näkökulman, esimerkiksi kun tutkitaan jonkin ilmiön esiintymistä paikallisella tasolla. Ihmistieteiden ulkopuolella täytyy olla tarkkana. Älyttömällä tutkimussuunnitelmalla ei yleensä pääse alkua pidemmälle.
- yksi opiskelija
Sama! kirjoitti:
Kansallista näkökulmaa ei tietenkään voi aina käyttää. Yleensä tuo on mahdollista humanistisissa tieteissä ja yhteiskuntatieteissä. Luonnontieteissä ja tekniikassa jotkin aiheet ehkä mahdollistavat kyseisen näkökulman, esimerkiksi kun tutkitaan jonkin ilmiön esiintymistä paikallisella tasolla. Ihmistieteiden ulkopuolella täytyy olla tarkkana. Älyttömällä tutkimussuunnitelmalla ei yleensä pääse alkua pidemmälle.
On myös haasteellista löytää ohjaajaa väitöskirjalle, koska professorit ovat tarkkoja siitä minkälaisia aiheita suostuvat ohjaamaan. Minulle kävi sillä tavalla, että ohjaajat ehdottivat aiheen rajausta/tarkentamista ja poikkitieteellistä tutkimusta. Kävi niin, että sen toisen tieteenalan näkemykset erosivat täysin omien ohjaajieni näkemyksistä ja he suuttuivat minulle kun esitin sen toisen tieteenalan proffan näkemyksiä. Minun olisi pitänyt tehdä sellainen väitöskirja joka ei olisi ollut uskottava sen toisen tieteenalan asiantuntijoiden mukaan. Tätä eivät ohjaajani uskoneet. Eli jokaisen proffan kanssa pitää olla samaa mieltä ja he ovat keskenään kaikki eri mieltä. Mielistelyä se on, ainakin meidän alalla. Ohjaus ei tarkoita mitään. Valehtelua, lupausten pettämistä yms. sain osakseni. Olen tarkastanut jokaisen ohjaajani esittämän syytöksen huonoudestani, keneltäkään toiselta meidän tieteenalalla ei ole vaadittu yhtä paljon kuin minulta. Onneksi löytyi apua muualta. Ohjaajani on ollut ilkeä muillekin. Huono tuuri kävi.
- kooteeäm
yksi opiskelija kirjoitti:
On myös haasteellista löytää ohjaajaa väitöskirjalle, koska professorit ovat tarkkoja siitä minkälaisia aiheita suostuvat ohjaamaan. Minulle kävi sillä tavalla, että ohjaajat ehdottivat aiheen rajausta/tarkentamista ja poikkitieteellistä tutkimusta. Kävi niin, että sen toisen tieteenalan näkemykset erosivat täysin omien ohjaajieni näkemyksistä ja he suuttuivat minulle kun esitin sen toisen tieteenalan proffan näkemyksiä. Minun olisi pitänyt tehdä sellainen väitöskirja joka ei olisi ollut uskottava sen toisen tieteenalan asiantuntijoiden mukaan. Tätä eivät ohjaajani uskoneet. Eli jokaisen proffan kanssa pitää olla samaa mieltä ja he ovat keskenään kaikki eri mieltä. Mielistelyä se on, ainakin meidän alalla. Ohjaus ei tarkoita mitään. Valehtelua, lupausten pettämistä yms. sain osakseni. Olen tarkastanut jokaisen ohjaajani esittämän syytöksen huonoudestani, keneltäkään toiselta meidän tieteenalalla ei ole vaadittu yhtä paljon kuin minulta. Onneksi löytyi apua muualta. Ohjaajani on ollut ilkeä muillekin. Huono tuuri kävi.
Itselläni on myös ongelmia ohjaajan kanssa, mutta lähinnä se, että häntä ei saa millään kiinni ja tuntuu, ettei ohjaus kiinnosta lainkaan. Ilmeisesti joillain proffilla on niin paljon omaa tutkimusta, ettei ohjattavat innosta. Onneksi minulla on kuitenkin väitelleitä tuttuja, joilta saan sparrausta ja olen päättänyt tehdä väikkärin loppuun vaikka ilman ohjaajan avustusta. Harmittaa vain, että lopussa sitten ohjaaja saa suitsutusta hyvin ohjatusta työstä vaikkei ole tehnyt sen eteen mitään...siis mikäli saan hyvän arvosanan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Yritykset verolle ja yritystuet 10 mrd. eur/v pois
Kiristämistapauksissa yrityksille sanotaan hei hei. Suomi ei tarvitse yhteiskunnan rahoilla "yrittämistä". Yhteiskunta v1122328Sannalta jälleen fiksu lausunto johtamisesta
"I used to think the best argument would win – but real leadership means listening, understanding where people come from321897Riikka se runnoo työttömyyttä lisää
Menkää töihin! "15–74-vuotiaiden työttömyysasteen trendiluku oli lokakuussa 10,3 prosenttia. Työttömiä oli yhteensä 276481855Sanna Antikainen (ps) : Vornasen pyssy suututti demarit
https://www.suomenuutiset.fi/sanna-antikaisen-kolumni-vornasen-pyssy-suututti-demarit-mutta-kuka-puhuu-totta/ Vornasen271853- 1021836
Hallinto-oikeus totesi Sysmän kunnanjohtajan potkut laittomiksi (YLE Lahti 24.11.2025)
Että näin sitten: Hallinto-oikeus totesi Sysmän kunnanjohtajan potkut laittomiksi – valtuuston päätös nurin ja 50 000 la571142- 1101046
Poistettuun aloitukseen
Ei se mulle ollut varmastikaan. En usko vaik sille tuntuukin että oisit voinut olla eräs. Mut niin mäkin pelkään. Ei20913- 54870
No miten meni?
Onko voittaja olo? Tunnetko onnistumisen riemua? Vastasiko lopputulos odotuksia? Kauaksi ajettu 😘110847