Meillä on nyt noin 6kk vanha sakemannipystykorva sekotus koira. Ja ulkoilu alkaa olla melko hirvittävää. Siis: Kotipihassamme tuli vastaan toinen isompi koira, istutin koirani maahan. Kun toinen koira tuli kohdalle, koirani alkoi hakkua, riehua ja riuhtoa ihan mahdottomasti. Tuntui että koira tuli ihan hulluksi. Tämä ongelma ilmestyi ihan vähän aikaa sitten. Ennen koirani on vain halunnut haistella toisia, ja pikkuisen vinkunut jos ei ole päässyt kaveria haistelemaan.
Kyseisessä tilanteessa oli mahdotonta saada koira hallintaani takaisin, eli ettei riehunut enää. Ei minulla ole ongelmaa pidellä koiraa, varmasti pysyy hihna tiukalla kädessäni. Eli siitä ei siis huolta.
Onko tämä iän aiheuttamaa ja meneekö se ohi? Aikaisemmin koirani oli pelokas jopa ihmisiä kohtaan(Ei heti mennyt tutustumaan), onko nyt koirien vuoro? Ja olisiko vinkkejä miten tämän saisi pois. Namupalat eivät tunnu auttavan, koska koira ei keskity mihinkään muuhun kuin toisille haukkumiseen. Muuten kuulkee nätisti hihnassa, nopeasti oppi vetämisen pois.
Voiko reaktio olla suojeluvaistoa? esim. kun olimme "omassa" pihassamme kun tämä pahin tapaus tapahtui.
Koiramme on erittäin kiltti ihmisille ja tutuille koirille. ihmettelin tosiaan mistä tälläinen tapa on nyt tullut ja kuinka ihmeessä saan sen pois. Toivon asiallisia vastauksia, olen kuitenkin lukenut asiasta melko paljon ja joitain vinkkejäkin saanut ja niitä yrittänyt toteuttaa, mutta ei onnistu!
Kiitos kaikille ja iloista kevättä/kesää! :)
APUA!
frederik1234
10767
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Sitä käytöstä ei saa koiralta pois, joten suosittelisin lopettamaan koiran ja hankkimaan uuden sosiaalisemman: tietysti sellaisen, jossa ei ole saksanpaimenkoiraa - sitä aggressiivista petorotua. Vähänkin aggressiivinen saksanpaimenkoira voi olla vaikka kuinka yllättävä, joten seropisi ei ole välttämättä turvallinen. Saksalaisilla koiraroduilla on tunnetusti erinomainen oppimiskyky ja muisti, joten ne tulee ehdottomasti kasvattaa jo pentuna sosiaaliseen suuntaan. Ne oppivat helposti pahoja tapoja, eivätkä niitä unohda.
Joku taas höpöttää lämpimikseen. "sitä aggressiivista petorotua" "Ne oppivat helposti pahoja tapoja, eivätkä niitä unohda." Ihan vain sattumaltahan saksanpaimenkoira on maailmalla suosituin ja luotetuin työkoira virallisissakin tehtävissä... Se on kyllä totta, ettei kyseessä välttämättä ole helppo rotu - joskin sekarotuinenhan tässä oli kyseessä.
sano ämmä ku kirnuun pieri. Joo, ja aloittajalle: itse olen lukenut/kuullut/oppinut käytännössä, ettei ole se kaikkein parhain keino laittaa sitä omaa koiraa istumaan, kun vieras koira on tulossa "kohti". Koirasi ei välttämättä ymmärrä, että minkä ihmeen takia sen pitää istua tötöttää paikallaan ja vain hiljaa katsoa lähestyvää, kenties vierasta koiraa, tekemättä mitään. Meilläkään tämä nimittäin ei toimi. Olet varmaankin kuullut kaikenmaailman ohjeita tähänkin hätään, kuten ne huomion kiinnittämiset itseensä vieraan koiran tullessa näköpiiriin, mm. makupalan, lempilelun, kärrynpyörän tai strip-teasen turvin =D Tuo kuvailemasi käytös voi liittyä koirasi ikään, murkkuikään tmv. Meillä ainakin (poika 1v2kk) on kova hinku päästä koirakavereiden luo, ei aggressiivisuuttaan, mutta leikkimään, vaikka koskaan ei olla hihnalenkeillä koiriin tehty tuttavuutta. Jos konstit alkaa olla kokeiltu, ainahan voi odottaa että ikä tekee tehtävänsä ja tuo käytös katoaa/lievenee...
Minulla on kyllä ollut sakemanni ennenkin,ihan puhdas sellainen. luulen että tämä käytös olisi tullut pystykorvan puolelta. Nehän ovat kovapäisiä ja uhittelevat toisille. Luulen myös että koirallamme hormoonit jylläävät kun paljon narttukoiria kiimassa lähistöllämme. Mielestäni koirani ei kyllä ole vaarallinen, se on erittäin läheinen ja haluaa huomiota ihmisiltä ja tulee kyllä toisten koirien kanssa toimeen (Olemme mökkeilemässä usein ja siellä joka naapurilla on koira ja koiramme saa juosta vapaasti kavereiden luona) Ja sen haluaisin lisätä vielä että yleensä kun kävelemme vain toisen koiran ohi, koirani vinkuu ja tahtoisi haistelemaan (ei hauku tai riuhdo) mutta kun pysähdymme istumaan niin tapahtuu näin. Isompi koira josta kerroin, tuli vähän yllättäen koirani eteen, olimme poistumasta pihastamme ja pihaamme ympäröi aita, tämä kyseinen koira oli tulossa kotiin, eli hyppäsi aidan takaa eteen. En halua puolustella asiaa tai kertoa satuja vaan en ajatellut että joku nostaisi asiasta isonkin haloon, el jätin joitain asioita mainitsematta tilanteesta kun ajattelin ettei ne olisi oleellisia kun pyysin apua käytökseen. Kiitoksia vain kovasti lopetusehdotuksesta, mutta koiramme ei ole vaarallinen, varsinkaan ihmisille eikä kyllä muille koirillekaan. Huomaan kyllä kun koiralla on ongelma ja jos sitä ei voi hoitaa- Luonne vika. Tässä tapauksessa sitä ei ole.
säikähti yllättävää tilannetta ja koki olonsa ahdistuneeksi joutuessaan istumaan paikoillaan -> reagoi haukkumalla. Kannattaakohan sitä istuttaa, jos ohitukset sujuvat muuten hyvin? Jos se istuessaan käskyn alla kokee tilanteen niin, ettei pääse tarvittaessa pakenemaan? Jos on pakko istuttaa, niin istuta ainakin siten, että itse olet koiran ja "uhan" välissä, jolloin koiran olo on turvallinen.
mikä istuttamisen idea on, etenkin jos ohitukset sujuvat muuten ok? Koira voi kokea istumisen, toinen tulee kohti, varsin epämiellyttävänä.
Koira lähti puolustamaa teitä. Narunpäässä koira on aina stressaavampi ja ahdistava tilanne olla paikalla kun isompi hyökkää. Tosiaan huomio itseen Mah.aikaisin ja ohi vain nopeaa. Koiralla on pentuna luonnollinen sosiaalistumisikkuna joka sulkeutuu 3 ja 5kk välillä. Sinä aikana pentu oppii/tottuu parhaiten uusiin asioihin. Jos koira on sinä aikana saanut mah.paljon tutustua toisiin koiriin positiivisessa merkityksessä koira varmaan selviää negatiivisista kohtaamisista. Harjoittele tutun(kiltin) koiran kanssa kohtaamista että taas positiiviset tilanteet muistuu mieleen. Vapaana aloita ja sitten naruun vasta. Vaikeaa aina tollaset tilanteet kun niin monesta asiasta on kiini. Ja jos sillä vastaan tulleen koiranomistajalla oli jotain tilanteeseen valitettavaa niin ei se tiedä koirista mitään ja teki varmaan jotain kohtaamisessa pahasti väärin.
sterilointiin jos on uros niin rauhoittuu kun baltsit otetaan pois...
Minun mielipiteeni taas on, ettei pidä hätiköiden syöksyä tipauttamaan koiraltaan palleja pois. Löytyy noihin nk. käytöshäiriöihin muitakin ratkaisuja. Steriloidusta koirasta kun muut koirat eivät osaa sanoa, onko se lintu vai kala, eli kun esim. lenkillä tulee vastaan uroskoira, jolta on "pallit leikattu pois", se vastaantuleva koira ei tunnista tuota koiraa kummaksikaan sukupuoleksi. Voi kuvitella, että tällaisesta saattaa seurata jonkinlaista hämminkiä. Mutta kuten sanoin, tämä on vain minun mielipiteeni.
eli voikin vain tilanne muuttua pahemmaksi poiston jälkeen. Ei kannata välttämättä suinpäin siihen syöksyä. Yleensä varmasti onnistuu, mutta ei ole harvinaista, että ei onnistu.