Lauantain Kaleva -lehdessä oli Anuirmeli Sallamo-Lavin kirjaesittely.
Kirja kertoo humoristisesti miehistä tyyliin: "Luoja ei tehnyt miehistä täydellisiä. Oli kuitenkin niin armollinen, että teki heidät sokeiksi omille virheilleen".
Kirjan nimi on "Kolmijalkaiset ystävämme".
Muutamia otteita sisällöstä: "Miksi miehellä on suuremmat aivot kuin koiralla? Jottei hän nylkyttäisi naisten sääriä cocktailkutsuilla."
"Miksi joulupukki on niin iloinen? Hän tietää missä kaikki tuhmat tytöt asuvat:"
Se siitä kirjasta, mutta yksi asia pisti silmääni.
Itse kirjailija suosittelee kirjaa lahjaksi, mutta varoittaa, ettei kirja sovellu alle 15 -vuotiaan lukemiseksi.
Hän toteaa: "Alle viisitoistavuotiaille en kuitenkaan suosittele. Oma kaksitoistavuotiaani (poika) selasi kirjaa ja juoksi huutaen tivaamaan äidiltä mikä mahtaa olla klitoris. Sanoin, että ei kuulu kyllä sulle."
Nyt kaipaisin kommentteja hyvät lukijat.
Olisiko mielestänne äidin pitänyt oikeasti sanoa pojalle mikä klitoris on, vai onko tuo ainut oikea kasvatustapa?
Itse en olisi noin vastannut, vaan olisin sanonut sen niin rehellisesti niin kuin se on.
Tuli mieleen sellainen jatkumo, että kun sitä ei miehenalulle kukaan koskaan selitä eikä sano, niin sittenpä saa naiset valitella ettei miehet osaa peiton alla mitään.... En tiedä, miten lie.
Mutta päivän kiireistänne huolimatta pistäkää omia kommentteja tulemaan.
Kirja kertoo humoristisesti miehistä tyyliin: "Luoja ei tehnyt miehistä täydellisiä. Oli kuitenkin niin armollinen, että teki heidät sokeiksi omille virheilleen".
Kirjan nimi on "Kolmijalkaiset ystävämme".
Muutamia otteita sisällöstä: "Miksi miehellä on suuremmat aivot kuin koiralla? Jottei hän nylkyttäisi naisten sääriä cocktailkutsuilla."
"Miksi joulupukki on niin iloinen? Hän tietää missä kaikki tuhmat tytöt asuvat:"
Se siitä kirjasta, mutta yksi asia pisti silmääni.
Itse kirjailija suosittelee kirjaa lahjaksi, mutta varoittaa, ettei kirja sovellu alle 15 -vuotiaan lukemiseksi.
Hän toteaa: "Alle viisitoistavuotiaille en kuitenkaan suosittele. Oma kaksitoistavuotiaani (poika) selasi kirjaa ja juoksi huutaen tivaamaan äidiltä mikä mahtaa olla klitoris. Sanoin, että ei kuulu kyllä sulle."
Nyt kaipaisin kommentteja hyvät lukijat.
Olisiko mielestänne äidin pitänyt oikeasti sanoa pojalle mikä klitoris on, vai onko tuo ainut oikea kasvatustapa?
Itse en olisi noin vastannut, vaan olisin sanonut sen niin rehellisesti niin kuin se on.
Tuli mieleen sellainen jatkumo, että kun sitä ei miehenalulle kukaan koskaan selitä eikä sano, niin sittenpä saa naiset valitella ettei miehet osaa peiton alla mitään.... En tiedä, miten lie.
Mutta päivän kiireistänne huolimatta pistäkää omia kommentteja tulemaan.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Aivan, tulee se aika, jolloin kerrotaan lapsille "totuuksia", en ole asiaa vielä kovin pohtinut, kun ei ihan vielä ole ajankohtaista.
Tosin, kyllä 5 vuotiaskin on jo kova kyselemään.
Esimerkkinä, kysyi kerran, mikä tytöillä on, kun hänellä on "pipuli"... (nykyään kutsuu myös kikkeliksi..)
Meinasi pokka pettää kun poju kysyi, miettivä ilme kasvoillaan, onko tytöillä "kinkki"..?
Oli ilmeisesti kuullut sanan väärin... korjasin että pimppiä varmaan tarkoitit...
Mielestäni "klitoris" sanan voi ihan hyvin selittää nuorellekkin, nuoremmillekkin kuin 12-vuotiaille, jos he sitä kysyvät. (ja nykyiset 12 vuotiaatkin tuntuvat olevan jo aika kypsiä, ainakin osa)
Eikai siitä nyt tarvitse perusteellista luentoa pitää, vaan kertoa kenellä ja missä se sijaitsee ym.
Eri asia olisi, jos jotain "ohjeita" pitäisi alkaa selittää..voisin kuvitella että en ihan 12 vuotiaalle.... :)
(ja tuskinpa kovin moni sellaisia äidiltä kyselee?? vai? )
(ymmärrättekö taas yhtään mitään miun selostuksesta..?) :)
Kyllä siun selitys oli ihan ymmärrettävä. :)
Vai kinkki, heh :)
Naisella on sitten hinkit ja kinkki.
Ihan loogista ;))
Meillä vanhin tyttö kysyi pienenä, (n.3v),
että kun tytöillä on etupemppu ja takapemppu,
niin mikä pojilla on siinä etupempussa?
Sanoin, että kikulihan se on,
johon tyttö tuumasi: Sen on näköinenkin! Höh! ;D
(Oli päiväkodissa nähnyt moisen ihmeen).
hyvä että ymmärrettiin.. :)
on vaikea kirjoittaa, kun on korvat lukossa.. :)
minäkö blondi..? :)
(pitäs varmaan mennä käymään jossain korvatarkastuksessa, kun viikon verran jo korvat lukossa, varsinkin toinen korva, tuntuu ettei siellä liiku mikään...
ja huom, puhuin korvista..en pään sisällöstä..)
:))))
Meinaan korvalääkärille ja pian.
Se on kuules kova paikka jos on joku
'tuhellus', eikä sitä lääkitä.
Menee tasapaino pyllylleen. ;)
Eri asia on tietenkin, jos on flunssaa ollut,
se muuttaa tilanteen. :)
Minulla vinkuu korvissa, samoin siskolla.
Sitä paitsi miulla vinkuu kyllä korvien välissäkin,
ettei sen puoleen, heh ;)
Minä, joka tunnetusti olen hieman, hmm,
miehiä aliarvioiva, yritän lukea
kaikki miehiä kohottavat kirjat.
Jospa silmät avautuisivat, heh :)
Minä olisin kertonut.
Vanhempi poikapuoleni kysyi ekaluokkalaisena,
että mitä "se joku on" ja saako "sitä"
tehdä vaikka ei olisi naimisissa.
Minä olin 18v ja nuoruuteni innolla kerroin
niin hellästi asiat kuin osasin.
Piirsin emättimen, munatorvet ja kaikki.
Poika sai tyhjentävän vastauksen,
muistaa vieläkin 20 vuoden jälkeenkin asian. :)
Nykyään on netti monessa kodissa.
Kirjailijan poikakin saattoi istua koneelle
ja kysyä 'kuukkelilta' asiaa.
Saattoipa ihmetellä, miksi äiti ei moista
asiaa kertonut, eihän siinä mitään
kummallista ole.
Ruumiimme on täynnä ulokkeita ja muitakin osia. ;)
Asioista voi tehdä mystisiä salailulla,
mutta mielummin näkisin, että asiat puhutaan
niiden omilla nimillä reilusti.
Se, että vaikuttaako salailu pojan tulevaan
seksikäyttäytymiseen, on monen asian summa.
Mutta jos poika, kuka tahansa,
kuvittelee, että asiassa on jotakin väärää,
hän saattaa oikeasti saada jonkinsortin trauman.
Mammanpoikia on tarpeeksi,
älkäämme enää tehkö lisää niitä! ;)
Asiallisesti olisin kertonut, koska miehet ja naiset ovat hieman erilaisia, miksi salailla. Näitä tumpeloita on jo maailmassa tarpeeksi. En haluaisi, että omasta pojastani tulisi yksi lisää.
Muistan kun poika oli 3-4v, tuli hädissään juosten luokseni, " Äiti, äiti minun kikkelissäni on joku vika! ", näytti kikkeliään joka oli kovettunut.
Olis kyllä naurattanutkin, mutta asiasta selvittiin rauhallisesti juttelemalla.
Samaa kasvatusta kun itse sain, en lapsilleni halua. Alapäätä kun ei edes ollut olemassa...huoks..
Sitä on sitten " joutunut " itse opiskelemaan asiat...jos jonkinlainen " näppituntuma " olisi ollut, olisi monelta pahalta mieleltä säästynyt.
kun poju n.3 vuotiaana hädissään
sängyssä "itkeskeli", kun
"pipuli ei mee alas"...
Eihän siinä muu auttanut,kun sanoa, että odotappa hetki, kyllä se kohta laskeutuu.. :)
Pojulla oli oma hauska leikki..
makasi sängyllä, ja "nosteli" pipulia, alas, ylös, alas, ylös, ja naureskeli kovasti.. :)
menkoista meillä käytiin keskustelu
äiti
sulla juoksuaika
niin kuin tyttökoirilla!?
on mutta joka kuukausi
onneksi mä olen poikakoira
ja helpottunut huokaus
helpompi käsittää asioita
kun on luonto apuna
-hymy-
Moi!
Mulla on kohta 13v. tyttö joka on muutenkin ikäisekseen aika kehittynyt.Olemme jo pitkään puhuneet aika avoimesti miehen ja naisen välisistä eroista sekä aikuisten ihmisten rakkauteen liittyvästä seksistä ja erotiikasta.
Hän osti myös kehotuksestani itsellensä Eka kerta- ja Seksiä,seksiä-kirjat. Mielenkiinto on kuitenkin herännyt ja asiat kiinnostaa, kohta on jopa aika puhua ehkäisystä. Ehkä näin tytön kans on helpompi, mut uskon että kannattaa.