Hän on ollut huostassa nyt vähän yli 4 kk ja muuttunut niin, että ei meinannut äänestä tuntea samaksi lapseksi. Kaikki puheliaisuus, nauru ja elämänilo tipotiessään, ihan kuin eri ihminen olisi ollut puhelimessa. Tai sitten se lapsi on masentunut! Ei mitenkään muuten voi selittää tuollaista muutosta.
Minä olin aluksi puhelimessa ja oli pakko varmistaa, että oikea henkilö on linjalla, niin vieraaksi hän oli muuttunut. Ei ole normaalia, että 9-vuotias muuttuu noin valtavan paljon näin lyhyessä ajassa. En sanallakaan kysynyt mitään tapaamisista ym:sta, josta ajattelin lapselle tulevan pahan mielen, mutta koska ilman muuta oletin lapsilla olevan vappuilmapalloja, kysyin niistä jotain. Mutta ei ole kuulema ilmapalloja... Tiedän sijaisperheessä olevan useita alle kouluikäisiä lapsia, eikä heillä ole edes vappuilmapalloja!
Tein tästä mielessäni ison numeron, koska tiedän monelta vapulta, miten tuo lapsi iloitsi kotonaan aina ilmapalloista, toi niitä aina meillekin ja lapseni kanssa leikkivät niillä - ja kyllä naurua, puhetta, kiljahtelua ja iloa riitti!
Kun lapseni lopetti puhelun, hänen ensimmäiset sanansa olivat: "Ihan kuin X:n kanssa ei olisi puhunutkaan. OLIKO SE X?" Vielä uutena vuotena hän sentään nauroi kuten ennenkin puhelimessakin, mutta ei kyllä enää ollut naurusta tietoakaan, vaikka lapsenikin vitsitteli hänelle tavalliseen tapaansa.
Järkyttävää, miten huostaanotto tappaa lapsesta elämänilon muutamassa kuukaudessa. Ja sossut vielä väittivät sitä hyväksi sijaisperheeksi. Minulla oli inhottava tunne, että puhelua kuunneltiin, mutta varmaksi en tietysti voi sanoa siihen mitään. Juttelevatko lapset luontevasti, jos hyvät sijaisvanhemmat kuuntelevat puhelua vierestä?
Tuli paha olla kun soitettiin lapseni huos-
taanotetulle kaverille
12855
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
oli laitoksessa, huonossa sellaisessa. Siellä hän itki joka ikisessä puhelussa, mitä hänen kanssaan juttelin.
uskaltanut itkeäkään, jos hoitajat olisivat kuunnelleet puhelua kovin tarkasti. Kyllä heitä jossain lähettyvillä liikuskeli, mutta käsittääkseni lapsi sai suht rauhassa olla puhelinkeskustelun ajan. Lapsen ikuista itkua eivät hoitajat kuulema "huomanneet" kun kysyin siitä jälkeen päin.
ja lapsenne tilan niin äänittäkaa kaikki puhelunne, vastaisuuden varalle...
kuinka paljon lasten ja nuorten esimerkiksi masennuslääkitystä jne määrätään sijaishuollossa oleville lapsille. Syystä tai syyttä. Puhumattakaan muista lapsen, nuoren persoonallisuuteen erittäin voimakkaastikin vaikuttavista lääkityksistä.
on paha kriisi lapsellekin, kun joutuu pois kotoaan. siihen katkesi oman lapseni ilo ja onni, eivätkä ole takaisin palanneet.
lapsen masennus yms. johtuu tietenkin surkeista kotioloista, joissa lapsi on joutunut pahimmassa tapauksessa vuosia kasvamaan. Ettekö tätä tienneet?
tätä on meillekkin väitetty, tosin olen pistänyt tässä asiassa kovan kovaa vasten, enkä antanut tuumaakaan periksi...
Silloin lapsi oli vielä iloinen ja naureskeleva sijaisperheessä. Mutta silloin hän luuli sijoitusta vain lyhytaikaiseksi ja että hän pääsee pian kotiin. Olisiko tämä liki viisi kuukautta saanut hänet masentumaan niin, että hänelle on määrätty lääkkeitä. Tuntuu kyllä ihan kamalalle, jos niin on. Se kyllä tiedettiin jo tammikuussa, että sijoituksessa lapsi oli yritetty leimata kovin häiriintyneeksi, mitä hän ei kyllä kotona ollessaan ollut ollenkaan.
muuttuu merkittävästi huostaanoton aikana? Ja noin lyhyessä ajassa vieläpä...
Miten elämäniloisesta lapsesta tehdään muutamassa kuukaudessa sijaisperheessä hiljainen ja apaattinen raunio? Ymmärrän kyllä, mitä aloittaja tarkoittaa tuossa ilmapallojen puuttumisella. On se kumma, että edes niihin ei ole ollut varaa sijaisperheessä. Heillä kun on kuulema niin maaaaahdottoman pienet korvaukset, ainakin täällä kerrotun perusteella.
kaikista sijaisperheistä, että "tämä on erinomainen paikka", vaikka oikeastaan olisi millainen rahanahne paikka tahansa. Yrittävät näin saada vnhemmat puolelleen ja ihailemaan sijaisperhettä. Toiseksi, minunkin läheiseni sijaisperheessä kuunnellaan lasten puhelut - lapsi on täysin eri puhelimessa ja tapaamisella. Ei uskalla sanoa mitään puhelimessa. Tapaamisella on kertonut, että rouva kuuntelee siinä ihan lähellä. Olen myös huomannut, että rouva antaa merkin, milloin puhelu on lopetettava. Säälittävää toimintaa - näin ne vaan lasta kato suojelevat!
paljon lapsille aiheutetaan mt-ongelmia huostaanotolla! Eikö olisi tärkeä aihe? Miten on mahdollista, että pari päivää ennen huostaan lähtöä vielä kotonaan iloisesti naureskellut lapsi tupataan muutaman kuukauden sijoituksen aikana zombie-kuntoon mielialalääkkeillä? Pääseekö sijari helpommalla sillä tavalla? Mikä lapsen TODELLINEN etu on?