Mää ole huano ihmine,
mää e ossaa tehr valintoi.
Ko ain joku kärsis,
valitti nii tai näi.
Enk mää kest sitä.
Mää ajatteli tätä ny
ko mää oli puutarhas.
Mu piti raivat marjapuskii,
ko kaikki välitki oli ummes
varelmii, nokkosii ja muut.
Mut emmää voinu.
Vanhat oksat pyysi viäl armoo
ja varelmat siäl välis
nehä suarastaa lupas
mehevii marjoi ens kesän.
Ja se takiane sit -
ei sitä voi tuhot,
ko linnut tarttee sitä
ja se siämenii kippeesti
ens talven taas.
Mut nokkoset ny kummminki!
Vai voik niitäkä sentää,
ko nokkosperhose toukat
huutaa sit nälissäs,
jos mää ne hävittäsi.
Huano ihmine
tee.
6311
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Sää ole niin kamala luoanno ystävä, se teke valinna vaikkeks mut ei sunkka huanoks Sua. Mää sit tykkään näist murrerunoist, varsinkki Sun kirjottamanas ja tiätty Mysin. Viihtysin mää, uskoks ?
vastauksestasi ja sen kauniista selityksestä tunnonvaivoihini, kun oikein ei osaa tehdä lainkaan. Mukava sekin, että murreruno vielä kelpaa. Anteeksi vastauksen viivästys, mutta olin taas mökillä hukassa. Siellä ilmestyi esiin taas viime kesän musta hengetär, nyt sinisen hengen seurassa. Ja muitakin kateissa olleita, kuten tynnyrilintu, eli tiltaltti, jonka tiputtelua ei viime kesänä kuulunut lainkaan.
itsetutkistelu on vakavakin aihe - sait sen murrerunossasi ja suhteutettuna puutarhatöihisi kepeäksi, riemukkaaksi
Itse vieläkin arastelen murrerunon kirjoittamista; jopa murteen hallinta tuntu vähän epävarmalta.
Mitä jos oisit hyvä ihminen ja ottaisit viikatteen ja vesurin ja ronskit sakset ja sit purkasit kaiken hempeyden siihen helvatun vitikkoon. Mut niin tai näin niin ei ole vitikon voittanutta. Hauska sun runos oli silti
Siinä tiheikössä on kyllä kaikenlaisia puolia. Kuten jatkuva pikkulintujen laulu ja liikenne.. Nyt kun pensaista puuttuvat lehdet, löytyy syykin, monta viimevuotista pesää marjapensaista, luultavasti löytyisi maastakin. Mukava, että tykkäsit.