ahdistus

ööh... Saattaa auttaa, jos onnistut ohjaamaan ajatukset vaikkapa johonkin uuteen harrastukseen tai aktiviteettiin. Kunnolla kun innostuu jostain asiasta, niin se pyyhkii aika hyvin arkiahistusta. Tai sit nää perus neuvot eli jonkun kanssa puhuminen, lääkitys ja psilosybiinisienet.

kannattaa myöskin kokeilla ihan liikuntaa.. kun on kroppa kunnossa niin mielikin paranee.. ja se on enemmän kuin totta.. :) luontoon liikkumaan johoni vaikkapa tuttuun mehtään.. tai sitten vieraaseen mehtään ni ahistus unohtuu ku etit ihtes kotio sieltä.. :D

olen 18, mutta miehen alku. Munkin elämässä on tapahtunut surullisia ja ahdistavia kokemuksia, myös Paljon hyvääkin. Kavereita riittä ja vanhempieni kanssa sujuu hyvin, mutta silti tuntuu että kaikki menis päin peetä. Syytä siihen en tiedä, vaikka kuinka olen koittanut mietiskellä sitä itsekseni. Mistä tämä mahtaa johtua? Onko ihan normaalia tämmönen ja miten saisi mielen iloisemmaksi?

Olen 17 -miehen alku, no elämässä ei oo tapahtunu paljoo mitään, sehän tässä ahdistaaki. Tulevaisuus pelottaa vitusti, oon melko epäsosiaalinen mikä vituttaa mutta en vaan voi sille mitään :(

Ahdistunut. 18- vuotias tyttö. En oikein osaa edes kertoa mikä ahdistaa mutta nytkin kahden päivän ajan ollut kauhean uupunut olo ja sydämentykytystä ja kurkussa sellainen huono tunne. Keskittysmisongelmia ja turvattomuutta ja jonkinsortin ärtyneisyyttä ja kauheita mielialan heittelyitäkin toisaalta. Et todellakaan ole siis ainoa :) En oikein tiedä mikä siihen auttaa. Tuo liikunta varmaan ihan hyvä keino purkaa tai laulaminen tai sellaiseen paikkaan meno missä saisi huutaa (joku konsertti olis tosi hieno juttu meikäläiselle nyt