Lex Nurminen

asioiden hoitamista ei varmaan kauheasti edistä se, että jatkuvasti nimittelee eri vastapuolia tyhmäksi (vrt. "pöljä-pöljempi-poliisi" poliisin toimintaan viittaaminen ja tämä " Oletteko Te tyhmiä/Teitä parempi julkishallinnon asiantuntija" -uhoaminen). Ei ehkä ole ihme, että sitten saa tuntea nahoissaan tuon jatkuvan eri tahojen nimittelyn esimerkiksi siten, että alaikäisen sukulaistytön "tissin sively paidan päältä" tuo 5000 euron vahingonkorvaukset maksettavaksi, kun normaalisti tuollaisesta selviää kai tonnilla tai alle. Toisekseen julkisuuslaki (laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999) ei sinänsä ole erityislaki (lex specialis) vaan viranomaistoiminnan julkisuutta sääntelevä yleislaki. Tosin tässä suhteessa lain "status" ei aina ole selvää, sillä ratkaisevaa on se, miten mahdollisesti tapaukseen sovellettaviksi tulevat lait suhtautuvat toisiinsa. Tämähän yleensä ratkeaa kunkin lain soveltamis- ja viittausäännöksiä lukemalla ja tulkitsemalla. Joten voitaneen väittää, että esim. viranomaistoiminnan asiakirjajulkisuutta koskevilta osiltaan julkisuuslaki on erityislaki s u h t e e s s a hallintolakiin. Lisäksi lakien tulkinnassa pitää ottaa huomioon perustuslain mahdolliset säännökset julkisuudesta ja pyrittävä tulkitsemaan tavallisia lakeja niin, ettei ristiriitaa perustuslain kanssa synny ja että perustusoikeudet mahdollisimman hyvin toteutuvat. -- Perustuslain 12 § Sananvapaus ja julkisuus Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta. -- Sinänsä tuo oikeuskanslerinviraston ratkaisu luultavasti on virheellinen, kun ottaa huomioon julkisuuslain tavoitteet, perustuslain säännökset ja mitä esim. oikeuskanslerinviraston viittaaman julkisuuslain 16 § esitöissä mainitaan: "4 luku.    Asiakirjan lähettäminen viranomaiselle ja hallintoasian vireilletulo Lain 4 luku sisältäisi säännökset asiakirjojen lähettämiseen liittyvistä vastuista ja velvollisuuksista, asian vireillepanon muodoista sekä asian vireilletuloa koskevista menettelyvaatimuksista. 16 §. Asiakirjan sisältö. Pykälässä säädettäisiin viranomaiselle toimitettavan asiakirjan sisältövaatimuksista. Säännöksessä tarkoitettuja asiakirjoja olisivat kaikki sellaiset asiakirjat, jotka on toimitettu viranomaiselle asian käsittelyä varten tai muuten sen toimialaan tai tehtäviin kuuluvassa asiassa. Tällaisia ovat esimerkiksi kirjallinen hakemus, ilmoitus, selvitys ja kantelu. Sen sijaan viranomaiselle tulleella kansalaistiedustelulla tai muulla epävirallisella kannanotolla ei olisi vastaavaa oikeudellista merkitystä eikä sitä siten pidettäisi laissa tarkoitettuna asiakirjana. Säännös ei koskisi myöskään viranomaisen ja hallinnon asiakkaan välistä yksityisluonteista kirjeenvaihtoa. Ehdotukseen ei ole katsottu tarpeelliseksi sisällyttää säännöksiä asiakirjan toimittamistavoista. Asiakirja voitaisiin siten toimittaa viranomaiselle henkilökohtaisesti tai lähettämällä se joko postitse, sähköisesti taikka lähetin välityksellä. Pykäläehdotuksen mukaan asiakirjasta olisi ensinnäkin käytävä ilmi, mitä asia koskee. Tämän on tarpeen, jotta viranomainen tietää, mihin toimenpiteisiin sen on tarkoitettu ryhtyvän tai mistä asiassa muutoin on kysymys. Säännöksen tarkoituksena ei olisi asettaa viranomaiselle toimitettavalle asiakirjalle muodollisia vaatimuksia, vaan pelkästään ohjata asiakirjan lähettäjää esittämään asiansa selkeästi ja ymmärrettävästi. Toiseksi asiakirjassa olisi mainittava lähettäjän nimi sekä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi. Lähettäjällä tarkoitettaisiin sitä henkilöä, jonka aloitteesta asiakirja toimitetaan viranomaiselle tai jonka asian hoitamisesta asiakirjan lähettämisessä on kysymys. Yhteystietoina asiakirjaan tulisi merkitä lähettäjän postiosoite tai muu osoite, johon viranomaisen vastaus ja muut asian käsittelyyn liittyvät asiakirjat halutaan toimitettavan. Edellä tarkoitettu muu osoite voisi olla esimerkiksi lähettäjän sähköpostiosoite tai telekopionumero. Osoitteena voitaisiin ilmoittaa myös valtuutetun asiamiehen tai laillisen edustajan osoite, jos viranomaisen laatimat asiakirjat on tarkoitettu toimitettaviksi tähän osoitteeseen. Pykälässä mainittujen tietojen ilmoittaminen on tarpeen henkilön yksilöimiseksi ja sen vuoksi, että viranomainen voisi toimittaa vastauksen asiakirjassa esitettyyn vaatimukseen. Hallintoasian käsittelyssä lähettäjän osoitetietoja käytetään myös yhteyden saamiseksi asianosaiseen esimerkiksi silloin, kun hänelle varataan tilaisuus selityksen antamiseen. Tietojen yksilöintiin ja yhteystietojen ilmoittamiseen ohjaavat erilaiset viranomaisen laatimat lomakkeet, joiden käyttö hallintoasioissa on viimeaikoina yleistynyt." Eli hyvinkin voi väittää, että sähköpostitse lähetetty tiedustelu, sikäli kuin tiedustelu koskee julkisia, kaikkien saatavilla olevia tietoja, ei ole edes 'asiakirja', jolta voisi vaatia niitä sisältövaatimuksia, joita laissa asiakirjalle asetetaan. Lisäksi kun otetaan huomioon se, että kunhan viestissä on näkyvillä sähköpostiosoite, johon vastauksen voi toimittaa, niin ei ole mitenkään välttämätöntä teknistä syytä edellyttää, että kyseinen sähköposti sisältäisi myös tietojen pyytäjän nimi- tai muita henkilötietoja. Sähköpostiosoitteen lisäksi sen pitäisi riittää, että tiedustelussa on riittävän tarkasti yksilöity se, mitä asia koskee. Se on tietysti eri asia, jos tiedustelun kohteena ovat sellaiset tiedot, jotkat ovat vain asianosaisjulkisuuden piirissä, silloinhan viranomainen ei voi niitä voi ilman riittävää henkilöllisyyden varmistamista kenellekään antaa.

voi petu olemme tarkkailleet sun juttuja ei hyvalta nayta susta ei tuu ainakaan eu ehdokasta.miks jotku jaksaa uskoo sun pasK puheisiin onks ne jotain uskovaisii pohjanmaalta

ei käy sua yhtään sääliks.hiero
o sa kakaroitas ja puhu paskaa niinku niilo ylivainio.uskohan senkin juttuihin jotkut.voi .pahinta on se et jotku onettomat jotkaei itse osaa ottaa selvää asioista kysyy tällä palstalla ja sa vastaat niille ihan pelkkää skeidaa