Tossa wapun wapaiden aikaan käytiin koissun kanssa marssimassa päivittäin yli 10 kilsan lenkkejä. Ja nyt on alkanut olemaan mielenkiintoisia muutoksia.
Kun teen töitä tietokoneella, niin tää saattaa yhtäkkiä hypätä selkään. Siis etukäpälät hartioilleni. Pienemmillä lenkeillä ajoittaista holtittomuutta, vetoa, banzai rynnäkköjä puskiin ym. Ja pitkin päivää tehnyt sitä että jos olen soffalla istumassa ja luen lehtee niin pitää änketä siitä lehden ja mun välistä niin että lehti lähtee mukaan.
Eli pikkasen törkeetä huomionhakua.
Lisäksi alkanut taas hormoonit jylläämään ja astuu koko ajan makuualustana toimivaa peittoaan. Raahaa sitä parvekkeelle ja takaisin sisään, retuuttaa eri huoneisiin sitä, eikä missään ole hyvä.
Omituista. Onko muille sattunut vastaavaa että muutaman pitkän lenkin jälkeen alkaa näkyä vieroitusoireita kun enää ei pääsekään?
Ei tää nyt vielä mun päätäni särje, lähinnä huvittaa tuo käytös (vielä).
Mutta olis kiva kuulla jos muillekin on joskus käynyt näin tai vastaavaa.
Koira törkeilee
törkeää!
10543
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Jatka töitä tietokoneella kuin ennenkin. Koirasi tahtoo vain helpottaa oloasi hieromalla hartioitasi.
"Koirasi tahtoo vain helpottaa oloasi hieromalla hartioitasi." Kamalan kivasti sanottu tämä! xD
Lähinnä tulee mieleen, että koira on kuriton ja kouluttamaton. Kiellä koiraa hyppäämästä hartioita vasten (jotain tapoja). Käske koira omalle paikalle, kun hakee lehden ja sinun välistä huomiota. Kiellä lenkillä hyökkäykset. Kouluta koiraa!
...hallitseminen kyseessä.
muttei kouluttamaton sentään. Kyllä koira on kovalla työllä saatu koulittua ihan yhteiskuntakelpoiseksi yksilöksi, vaikka alku olikin vähän hankalaa. Kodinvaihtaja nääs. Eli normaalia meillä on että ei juurikaan vedä lenkillä, tuntee tien oikean ja vasemman puolen ja kulkee kummalla sanon. Ohittaa ihmiset puolelta jolta sanon. Ei jaakaa autoja eikä mopoja tmv vaarallisia kapistuksia enää vaikka sorsia ja jäneksiä sitten sitäkin mieluummin. Kotona noutaa pyydettäessä kaikkea kaukosäätimestä olutpulloon asti sekä pelaa koripalloa ym. Riehuu kun riehutettaan ja rauhottuu kun teen töitä. Selkään tökkii yleensä kun "ilmoittaa" olevan lenkin aika. Mutta nyt vaan huvitti tuo kun muutamana päivänä ollaan tehty vähän pidempiä 10-15km lenkkejä ja nyt sitten taas palattu normaalimpaan olotilaan n.5-7 kilsan päivälenkkimääriin, niin sitten ollaan kuin mitäkin kukkopoikaa. Mietin että onko muilla käynyt samanlailla ja että onko yleistäkin tämä? Että juhlavien lenkkien jälkeen paluu arkeen tuo vieroitusoireina jotain erikoista käytöstä. Kyllä hoidan homman kuntoon kun tarpeeksi alkaa ärsyttämään. Ei sitä tartte kenenkään ihmeemmin miettiä...eikä huolestua... Mutta kiitän kommentistasi.
Itse ytitän päivittäin lukea sanomalehteä sängyssä ja se on oikeaa taistelua, lehti ei yleensä ehjänä sängystä pois tule. Ok, omilla koirillani vain on tapana maata yleensä siellä missä tapahtuu, eli ne maakaavat aivan taatusti lehdellä kun keskityn intensiivisesti lehteä lukemaan. Mutta myös ppilassa näin tapahtuu ja siellä on metsästyskoiria. Levitän lehden laittialle, niin taatusti on koira tai kaksi lehden pääällä heti. Ehkä koirat on vain luonnostaan sitä mieltä, että lehdet pitää lukea pöydällä... Minusta tuntuu vain, että lehden luku on huomattavasti tylsempää ja ei aiheuta niin paljoa iloa (naurattaa koko ajan temppuilu ja huomion kerjääminen) ihmsillä joilla ei ole koiria. Eli en ole lainkaan pahoillani kyseisestä tavasta. Hauskinta mielestäni on, että saan koirat kerrossämpyläksi, kun ensimmäinen pöllähtää makaamaan lehdelle ja vedän lehden pois sen alta ja laitan päälle, että lukeminen onnistuu, niin toinen tulee sitten koko paketin päälle ja hirveäksi huitomiseksihan se menee, alempi yrittää potkia ylempää pois ja ylempi nuljuuttaa alempaa saadakseen pitää kunniapaikkansa. Misään tuskin lehden luku aiheuttaa yhtä kovaa ääntä kuin meidän sängyssä. Lehti joutaa yleensä suoraan uuniin, ei sitä enää pirukaan siistiksi paketiksi saa. Muuten aloittajan viestiin. Koiran käytös kuulostaa ihan normaalilta huomionhaulta. Siinä ei ole mitään ongelmaa, jos et usko johtajuuteen, sittenhän on ongelma ja koiran voi tulkita pomottavan sinua, koiranhan pitäisi alistua hakemaan huomiota aina vain silloin kun sinä sitä alennut sille sitä antamaan. Koiran liikunnan pitäisi olla melko säännöllistä, niin ylienergisyydeltä vältytään...
Tulee mieleen poikaystäväni koira jota ei oltu koulutettu. Alkuun oli kiva ja söpö mut sit alkoivat tapansa rassata. Sohvalla istuskellessamme hyppäsi surutta syliin varottamatta, sohvalla makoillessa hyppäsi kaulan päälle tassut olkapäille. Vieraita kylään -> koira hyppelee vieraiden sylistä toiseen. Sisään tullessa koira hyppii vasten ja naamalle. Nouset tuolilta -> koira hyppää välittömästi paikallesi. Ei kestänyt ihmisten välisiä huomion/hellyydenosoituksia vaan hyppäsi väliin. Valtasi sängyn, öisin käveli vaikka selän yli haluaamaansa paikkaan. Syöt -> koira kerjää. Katost tv:tä-> koira vaatii huomiota. Mene vessaan -> koira raapii oven takana. Pyhä rasittavuus sentään! Ja tää kaikki oli olevinaan koiran hellyyttä ja rakkautta.
Minusta se on söpöä edelleen. No, onneksi koirat eivät kuitenkaa syliin tunge, vaan viereen tuleminen riittää. Ja kestävät muiden väliset huomion osoitukset tunkematta väliin, sekä eivät halua vessaan... Kannattaa etsiä hyviä puolia: Koira tunkee seuraan sohvalla, myös vieraiden: Saa tuntea olonsa rakastetuksi ja vieraitaistakin varmasti ainakin joku tykkää, vaikka näyttäisivät juurtuvan siihen sohvaan. Sisään tullessa koira hyppii: kotiin on kiva tulla kun tietää jonkun taatusti ilahtuvan paluusta. Nouset tuolista koira on välittömästi paikallasi: Olet niin ihana, että hajussasi on muakva olla. Koira myös pitää paikan lämpimänä. Valtaa sängyn, yöllä makaa päällä: Lämmittää valmiiksi, kylmä sänky on inhottava. Syödessä kerjää: ei koskaan kotona tuvassa syödessä, mutta muualla varmasti. Kalorilaskin, ei tule syötyä jatkuvasti, kun tietää, jonkun tietävän taatusti mitä olet taas suuhusi pannut.
varmaan löydät jotain positiivista siitäkin kun kouluttamattoman koiran hampaat uppoo käsivarteen. onhan siinä jotain niin hellyttävää kun koira on niin mustasukkainen omistajasta. se Rakastaa!
...muistuttaa, että sitä pitäisi kouluttaa. Viisas koira...