Nukkuminen auttaa msennukseen

Kun olen masentunut, mieleni tekee aina vaan nukkua: nukkua nukkumisen perään.... ja sehän vaan lisää masennusta. Joten liian heppoisen avun neuvoit masennukseen, ei auta takuuvarmasti kaikille masentuneille.

Olen usein törmännyt täällä masennusaiheisiin. Olen aina ollut kova tekemään työtä. Koti ja lapset ovat vaatineet oman annoksen työpäivän jälkeen. Erottuani elin kauan vain yritykselleni ja lapsilleni. Ei siinä kerennyt masentua ja uni tuli kun päänsä tyynyyn laittoi. Muistan kun ystävättäreni otti lapseni mukaansa eräänä viikonloppuna. Nukuin mökin vintillä sen viikonlopun. Olen aina ollut hyvä uninen se lienee riittävän liikunnan ja ulkoilun sekä sopivan puuhastelun yhteisvaikutus. Nyt varsinaisen työuran tehneenä aika käy välillä vähiksi vai voimatko lienevät hiipumassa, kun ei jaksa yö myöhään kyykkiä, mutta noin 8 -10 tunnin yöunia en toivo menettäväni. Nuorenpana oli kk-kiertoon liittyviä kiukunpuskia ja mökötyksiä, mutta masennusta en varsinaisesti potenut. Tottakai minulla on ollut huonoja päiviä ja pettymyksiä, mutta ne ovat olleet vain tilapäisiä ja taas elämä on maistunut. Oletko tiedostanut mistä masennuksesi johtui tai johtuu?

oletkaan. Juuri noin se on. Yön kun huonosti nukuttuaan herää uuteen aamuun, niin ei toivo muuta kuin että saisi mennä sänkyyn ja vetää peiton korville ja vain olla siellä. Pakolliset työt tulee juuri ja juuri tehtyä ja muut jää ajatteluasteelle. Vaikka hyvin tietää, että pitäisi tehdä sitä ja tätä mitään ei tapahdu, ei vaan tule tehtyä. Yksi työ jää kesken ja taas toinenkin - sitä se on. Väkisin saa itsensä johonkin lähtemään, ei siis minkään kaltaista halua minkään. Sain lääkkeen, ei apua, vaihdettiin toiseen, joka auttaa nukkumaan ja kuinka autuaallista olikaan huomata aamulla nukkuneensa kymmenen tunnin yön. Kyllä se nukkuminen on aa ja oo, mutta muutaman tunnin nukkuminen ei masennukseen auta. Kauan se kestää ennen kuin pääsee normaaliin elämään kiinni, mutta toivossa on hyvä elää...

tuula.kallio2 kirjoitti:

oletkaan. Juuri noin se on. Yön kun huonosti nukuttuaan herää uuteen aamuun, niin ei toivo muuta kuin että saisi mennä sänkyyn ja vetää peiton korville ja vain olla siellä. Pakolliset työt tulee juuri ja juuri tehtyä ja muut jää ajatteluasteelle. Vaikka hyvin tietää, että pitäisi tehdä sitä ja tätä mitään ei tapahdu, ei vaan tule tehtyä. Yksi työ jää kesken ja taas toinenkin - sitä se on. Väkisin saa itsensä johonkin lähtemään, ei siis minkään kaltaista halua minkään. Sain lääkkeen, ei apua, vaihdettiin toiseen, joka auttaa nukkumaan ja kuinka autuaallista olikaan huomata aamulla nukkuneensa kymmenen tunnin yön. Kyllä se nukkuminen on aa ja oo, mutta muutaman tunnin nukkuminen ei masennukseen auta. Kauan se kestää ennen kuin pääsee normaaliin elämään kiinni, mutta toivossa on hyvä elää...

Minulla ei ainakaan ole tietoisesti mitään syytä masennukseeni, elämäni on ollut samanlaista vuosikymmenet, ei mitään suuria muutoksia puoleen eikä toiseen. Sekö sitten masentaa.

tuula.kallio2 kirjoitti:

Minulla ei ainakaan ole tietoisesti mitään syytä masennukseeni, elämäni on ollut samanlaista vuosikymmenet, ei mitään suuria muutoksia puoleen eikä toiseen. Sekö sitten masentaa.

.... ehkä elämän ns. "jollotus" painaa pään tyynyyn ; )tyytymättömyys olevaan. Nyt minun on kiirehdittävä päivän ohjelmaan muuten en ehdi tehdä kaikkea ehtooseen mennessä. Yleensä aloitan päivän rennosti kahvilla ja netissä kirjoittelulla. Illalla palaan koneelle ennen nukkumaan menoa. Käyn tyhjentämässä muistini bittitaivaalle ; ) Hyvää päivän jatkoa! Mandi.