Onko jotain estettä integroida ilmalämpöpumpun ulkoyksikköä kylmään ullakkoon ts. vintille, jos sellainen talossa on? Miksi ulkoyksikkö on aina seinustalla rumana möykkynä, oman ja naapurin estetiikkaa sotkemassa. Kylmävintillähän on kuitenkin hieman lämpimämpää, kuin ulkona. Poistopuhallus tietysti riittävän ritilän kautta pihalle. Ja jos talossa on koneellinen ilmanvaihto, niin voisi lisäksi "syöttää" poistoilman ulkoyksikön "läpi", jolloin varmaan saataisiin suurempi hyöty, kuin lähellä maanrajaa kylmällä seinustalla.
ILP vintille?
AJP
7692
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Oletko mitannut että vintillä on lämpimäpi? Siellä vaikuttaa hyvin vahvana sama ilmiö joka saa auton sisätilat ulkolömpätilaa kylmemmiksi ja siten auton ikkunat jäätymään talvella. Paitsi jos auto on katoksessa. Kesällä auringonpaisteessa siellä on tietysti lämpimäpi, mutta silloinhan siitä on vain haittaa taloa viilentäessä. Olisihan tuossa tietysti se hyöty että se lisäisi tuuletusta yläpohjassa.
Totta maar, sydän talvella, mutta entäs pitkä kevät ja syksy... Tumma katto lämmittää koko vintin melko lämpimäksi heti kun lumet sulaa katolta ja aurinko pääsee lämmittämään kattoa, vaikutus säilyy pitkälle yöhön ja aikaisin aamulla taas, vaikka maanrajassa mennään pakkasen puolelle. Entäs sen poistoilman johtaminen ulkoyksikön läpi?
'vaikutus säilyy pitkälle yöhön ja aikaisin aamulla taas' -ei varmasti vaikutus säily kun ilppi puhaltaa tuhansia litroja ilmaa minuutissa kennon läpi = vaihtaa vinttisi ilmaa varsin tehokkaasti. -poistoilma on normaalia ulkoilmaa kosteampaa -> ilppi kondensoi normaalia enemmän = lisääntyneet sulatusjaksot = huonompi hyötysuhde. -ulkoyksikön ääni ei varmasti ole pienimmillään integroituna talon kattotuoliin tms. rakenteeseen ullakolla (ainoa oikea ilpin paikka puurakenteisessa talossa on maan varassa maatukitelineellä)
Syksystä ja keväästä, oma kokemus: Olemme asuneet 4 vuotta uudessa talossa, jonka eristyslaskelmat täyttävät vanhat, mutta ei enää näitä aivan uusimpia rajoja. Lämmityksen suhteen olen päätynyt kokemuksesta siihen, että kesäkäyttöön mennään (Ouman säädin) ulkolämpötian ollessa +9 asteessa. Eli silloin lämmitys lopetetaan: venttiilit menevät kiinni ja kiertovesipumppu pysähtyy (ennen kuin joku puuttuu siihen, niin mainittakoon että se käynnistelee automaattisesti, jotta seisokista ei tule ongelmia). Esim +12 astetta raja-arvona nosti talon lämpötilaa tuntuvasti, tuolla +9:llä se pysyy tasaisena. Jäähdytyskausi alkaa jo jossain toukokuun puolessa välissä ja kestää elokuun puoleen väliin. Uusilla eristysmääräyksillä se olisi ehkä jopa kaksi kuukautta pidempi. Eli ei tuossa ainakaan keväästä pääse juuri aurinkoa hyödyntämään ja syksyllä paistetta on vähän. Jos aurinkoa hyödynnetään voisi olla parasta harkita käyttöveden lämmitystä sillä, koskapa 25-35% lämmityskuluista tulee käyttöveden lämmityksestä ja sitä tarvitaan ainakin yhtä paljon kesällä kuin talvella. Erillisten laiteinvestointien takia se tuskin kannattaisi. Muistelempa kyllä nähneeni mainoksen IPL:stä joka siirtää lämmön lämmitys- tai käyttöveteen. Muuten, tuo vintin hyvä ilmanvaihto ei tärkeää varsinkin kesällä: sieltä pukkaa melkoisesti ylimääräistä lämpöä huoneisiin.
Ei ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö vaihda ilmaa, se vain kierrättää sitä jos on suljetussa tilassa. Eli jos ulkona on pakkasta 5 astetta, niin ullakolla olisi 15 astetta, joka lisäisi lämpövirtaa katon eriteiden läpi ja aiheuttaisi kosteusongelman ullakolle. Kuollut ajtus, mutta joku keksii tämän kerran kuussa.
Meillä taloa ei käytännössä tarvi juurikaan lämmittää ulkolämmön ollessa 5 tai enemmän, lämmitys tapahtuu pääsääntöisesti taulutelkkareilla ja tietokoneilla. Pumppua en ole pysäytelly, vaan huonelämpöinen kirtovesi kiertää ja tasaa lattioiden lämpöeroja yläkerran ja alakerran välillä. Lämmitän yläerran lattialla alakerran maavaraista lattiaa.
Ok, Kiitoksia hyvistä kommenteista, asia selkeni melkoisen täydellisesti, olkoon sanani mitätön...