Aina sanotaan, että hämäläiset ovat hitaita, pohjalaiset äkkipikaisia, savolaiset viekkaita, karjalaiset nopeita ym.ym.
Onkohan koskaan tutkittu, mihin tälläinen alueellinen stereotyyppeihin luokittelu perustuu - onko kysymyksessä vain mutu-teoria vai vankka kokemus?
Onkohan koskaan tutkittu, mihin tälläinen alueellinen stereotyyppeihin luokittelu perustuu - onko kysymyksessä vain mutu-teoria vai vankka kokemus?
Vastaukset 29
Vanhimmat
Länsi-suomalaiset itsekkäitä, ylpeitä ja vaikeasti avautuvia ...
No se kyllä pitää paikkansa valitettavasti.
Kokemuksesta puhun,että kaikkialla muualla suomessa pääsee ihmisten kanssa kontaktiin paitsi ei turunseudulla.
En ole yrittänyt humalassa sopertaa ja tutustua naisiin siellä päin.
Tarkoitin normaalia kanssakäymistä,niin naisiin kun miehiinkin.
Ystävällisin terveisin Hesalainen
Ylpeydestä ja itsekkyydestä en tiedä,mutta vaikeasti avautuvia ovat.
Sama Hesalainen
Tuo jaoittelu on tietysti hyvin karkea, ja siitä on paljonkin poikkeuksia. Tarkempi se on kuitenkin kuin ihmisten jaoittelu horoskooppimerkkien mukaan.
Paljon vaikutusta on sillä, mitä verta on sekoittunut näihin heimoihin. Esimerkiksi pohjalaisissa on paljon perimää kasakoilta, jotka miehet tapettuaan raiskasivat naiset. Sitäpä perua pohjalaisten yleinen tumma tukka. Savolaisia sanoisin pikemminkin oveliksi kuin viekkaiksi - siis luonteenpiirre ei välttämättä ole paha. Ja savolaisethan ovat Suomen heimoista huumorintajuisimpia - niin kauan kuin huumori ei kohdistu heihin itseensä! Karjalaiset ovat todella välittömämpiä ja iloisempia kuin muut, karjalaisten kanssa saa syntymään tuttavuutta helposti. Siinä saattaa olla mukana venäläistä vaikutusta, mikä tarkoittaa siis aivan muuta kuin kasakoita. Lounais-Suomi ja erityisesti Satakunta on todella täynnänsä hyvin sulkeutuneita ihmisiä, jotka eivät hyväksy joukkoonsa muita kuin "paljasjalkaisia", samalla seudulla syntyneitä ja tapoihin tottuneita.
On kuitenkin muistettava, että evakkona eri puolille maata sijoittunut karjalaisväestö on muuttanut hyvin nopeasti näitä peruspiirteitä, ja lisäksi aina syntyy myös luonnollisia poikkeamia yleisestä tyypistä.
ettei meinaa saada peistä
osumaan koloon
tulee parralle
Onneksi en itse ole ihan Turuust, mut jostain Turun ja Hesan väliltä.
Harmaa on siinä oikeassa, että viimevuosien muuttoliikkeiden ansiosta "veret" ovat niin seonneet ja sen mukana tavat ja tottumukset, että esimerkiksi kotiseudullani ei enää kuule paikkakunnan omaa murretta juuri ollenkaan. Vanhempi väestö sitä jotenkin vielä vaalii ja puhuu, mutta nuorten kieli on jotain ihan muuta. Se on jotain hesan slangin ja tällaisen universumin tv-n ja nettiaikakauden sekasotkua. Mistä on tullut sellainenkin sana kuin "kaa"?
Että ole tässä nyt sitten kenenkään kaa.
Vanha stadin kundi ei myöskään kaa-sanaa ymmärrä. Se ei ole muodostunut saman logiikan mukaan kuin stadin slangin sanat alunperin. Luulenkin, että landelaiset ovat sen tuoneet mukanaan... Sama koskee venaamista, kyllä ennen toista kundia aina ventattiin. Tuskin muuten nykystadinkielellään ylpeilevät edes tietävät, mitä piikki on?
Pakko tunnustaa, että kielet muuttuvat. Oman stadin slangini olen oppinut viime vuosisadan alkupuoliskolla (voiko todella niin sanoa!), suunnilleen samoihin aikoihin kun sain ensimmäiset dongarini. Vaan mitäs tässä enää turhia bamlaa, samalta se tuntuu kuin niiden kahden vanhan tukkijätkänkin.
Niin näitä uusio sanoja on myös jaahas
Jaahas,haluisitsää jutella mun kaa.
Lämmin tervehdys Hesalainen
Mä muistan snadina,kun menin nokan kärkeen metskaa skitareita ja tsiikasin kun fogelit flygas ja tsungas skönen yläpuolella.
No mitä mä täs kanssa enempää bamlaan,
lähden skruudaa.
armahtakaa, min en jaksa stadin kieltä! Tiedättekö, että Rovaniemellä saa turpiin vähemmästäkin,
ystävyydellä
Ymmärsin joka sanan paitsi "piikki". Mitä sillä tarkoitetaan? Kaikki muu oli "selvää suomee". Eivät tytöt slangia yleensä puhuneet samalla tavalla kuin pojat, mutta joitakin yleisimpiä ilmauksia kylläkin. Ymmärsimme kyllä kaiken.
Mitä Länsisuomalaiseen luonteeseen tulee siitä avoimmuudesta, on huomautettava semmoinen seikka, että JOS hänen ystäväkseen pääset, niin hän on tosi reilu ja puolustaa kaveriaan kaikissa tilanteissa. Mutta se "jään murtaminen" se on ongelma.
Rovaniemeläiselle sanoisin, että siellä teidän puolessa puhutaan niin hitaasti, että ennenkuin saa kysymykseen vastauksen on unohtanut mitä on kysynyt.
Oletpa hauska,naurattaa toi rovaniemi juttu.
Näin se varmaan on,kun saa sen jään murtumaan.
Mitenhän se onnistuisi?
Sait varmaan ed. kirjoituksesta harhakuvan, et oon Rovaniemeltä - ei ei kuitenkaan, vaikka lapinhullu olenkin. Kuulin vaan jutun radiosta, että rovaniemellä vihataan hesan murretta paljon. Yx mies oli saanut turpaansa kun sano kavelilleen jotenkin näin: mä tuun back. Et silleen.
Kieli ja puhuminen on ERITTÄIN tärkeä ilmaisumuoto mutta se on kuitenkin vain osa ihmisen persoonaa.
Karjalaisen ym. muuttoliike ehken muuttaa myös aluellista ihmistyyppiä vai muuttuvatko uudet ympäristön mukaisiksi, jotta heidät hyväksyttäisiin joukkoon??
No paljasjalkainen hesalainen on herrasmies,joka ymmärtää myös maaseutu
väestöä.
Ehkä on näin,että siinä missä rovaniemellä lyödään turpaan vähemmästäkin,hesalainen selvittää pulmalliset tilanteet puhumaalla,jos nyt yleensä sellaiseen joutuu.
Tässä nämä alueelliset erot tulee esille.
että, paljasjalkaisissa hesalaisissa ja myös rovaniemeläisissä on monenlaisia tyyppejä. Joidenkin toimintatavat ja -motiivit saavat aikaan outoja muotoja.
Vaikka kun en ole paljasjalkainen hesalainen sen paremmin kuin että olisin koskaan asunut Rovaniemellä niin olen ulkopuolinen puhumaan kummankaan puolesta, kunhan vain heitin jutun jonka kuulin radiosta.
Siinähän nuo olivat, lapsuuteni tärkeimmät rahayksiköt. Mutta sitten tuli inflaatio ja söi rahat ja tilalle tulivat femma, tiia, huntti ja tonni - ja se on sitten jo nykykieltäkin.
Ymmärtääkseni piikki oli savon kielellä hilkku. Sana muuten säilyi sittemmin moottoripyörien iskutilavuutta ilmoitettaessa, puhuttiin "satapiikeistä", kun tarkoitettiin silloin yleisintä kevytmoottoripyörän moottorikokoa 125 cm3. Satapiikin tuntevat motoristit vieläkin, vaikka sen "piikin" alkuperä on heille tuntematon.
Eipä silti, olipa helsinkiläissyntyinen vaimoni aikoinaan äimänä, kun työntekijä tuli hänelle sanotaan, että "isäntä käski antamaan suullisia". En minäkään tiennyt ennen Vakka-Suomeen muuttamista, mitä tehdään, kun jotakin pannaan "suuliin sikkoon" ja jos joku kompastuu "alvariinsa samppaaseen".
Ettei tarvitsisi uudelleen vastata, niin suullinen on säkin suun sitomiseen käytettävä naru, suuli on lako, sikkoon on "talteen" tai "varastoon", alvariinsa on "jatkuvasti" tai "aina" ja sampas on se, jonka olin aiemmin oppinut tuntemaan pyykkinä, siis rajapyykkinä, maastossa rajaa osoittavana kivenä tai pylväänä.
Helsingistä Espanjaan asettuneena olen täälä huomannut myös rahaan liittyviä sanontoja käytettävän:
Duro merkitsee 5 pesetaa ja cinco duros 25 pesetaa. Ilmaisu johtuu kai siitä, että joskus aikoinaan 5 pesetaa on ollut ainut tai suurin kova raha? Jos joku on vähän yli jotakin niiin sanotaan esim. cien y pico (satapiikki)
Mistä sitten johtuu se että Suomalaiset ovat limppiytyneet luonteenpiirteittäin? No kai siitä, että ihmiset hakeutuvat kaltaistensa luo ja jälkikasvu oppii tavat vanhemmiltaan.
Itse olen hämäläis-pohjalainen, asun kuitenkin itä-suomessa. Parhaiten tulen juttuun länsisuomalaisten kanssa ja huonoiten savolaisten. Heti nousee karvat pystyyn. Tosiaan yrittävät olla leppoisia, mutta todella ovat hyvin yksniitisiä, jos vitsi osuu heidän nilkkaansa.
Ehkä sinä vuonna kun olen syntynyt, rokotteissa oli jotain vikaa, en todellakaan ole hidas enkä hiljainen. Ehkä ne kasakat ovat käyneet siellä pohjanmaalla, tukkanikin on tumma ja silmät ovat ruskeat.
Olen todella sitä mieltä, että sillä on merkitystä, mistä juuremme ovat, eivät ne muutu, en minäkään sano mie ja sie, vaikka yli 30 vuotta olen täällä asunut, olen edelleenkin se perushämäläinen.
tällöin on kuulemma eksynyt gramofoninneuloja rokotuspuuhiin. Minutkin rokotettiin sellaisella ja vanhin sisareni. Yksi sisar sen sijaan rokotettiin tavallisella neulalla ;-D Itse olen Uudellamaalla syntynyt pohojalaasesta äitestä ja karjalaisesta vaijasta. Elikkä en ole oikein mistään kotoisin ;-D Itseen kohdistuva pilkka sujuu itseltä, vastaanotto riippuu yleisolotilasta, mutta en kuitenkaan ole pitkävihainen.
Että nuo tyypitykset perustuu alunpitäen Topeliuksen Maamme-kirjaan, jota oppikirjanakin on joskus käytetty.
Anteeksi, luin hieman huolimattomasti viestisi.
Harmaa ja Hesalainen: Piikki muistui
nyt mieleeni kun siitä luin. Muut rahayksiköt kyllä tunnistin.
Katsokaapas - tytöt tällä palstalla - Nyt tiedämme kaiken moottoripyörien kuutiotilavuudesta!!!
Olen muuten pannut merkille että jotkut ihmiset eivät koskaan luovu omasta kotiseutunsa murteesta, vaikka asuisivat kuinka kauan jossain ihan muualla. Minulla taas on sellainen "kielikorva", että omaksun heti paikallisen murteen. Se ikäänkuin vain muuntuu paikkakunnan mukaan eli sen mukaan mitä kuulen puhuttavan.
Toivoisin että se "kielikorva" olisi yhtä oppivainen ulkomailla liikuttaessa, mutta siellä se ei toimi ollenkaan.
Harmi.
Mistä klimpistä (uusmaalaisittain) sinä olet lähtöisin, kun sinne kaukomaille livahdit?
Mutsi sano et naistenklinikalta, itte muistan et flemarilta
Mulla taas menee päinvastoin. Suomessa inhottaa muut murheet ja pysyn omassa Hesan sekakielessäni, mikä on minusta maailman mukavin kieli puhua.
Mutta täällä espanjassa kun muutan kulmakuntaa, niin jonkun ajan päästä huomaan käyttäväni paikallista puhetapaa. Ehkä se johtuu siitä, että täällä joudun joka päivä yrittämään ymmärtämistä.
pistätte vaikeeksi.Naistenklinikalla on käyty,
mutta mitä on flemari? Siis sinäkin olet
näitä "pääkaupunkiseutulaisia" mikä nimitys tuli
osakseni tässä päivänä muutamana.
Miksi Espanja miellyttää - itse olen viihtynyt
paremmin Portugalissa. On turvallisempi,
alkeellisempi eikä ole ristikkoja ikkunoissa.
Se miksi en ole siellä tänätalvena johtuu
yksinomaan siitä, että kyllästyin suomalaisiin
juoppoihin. Niitä saa hävetä "silmät päästään".
Flemari on lyhenne flemingin kadusta ja on käsite
stadissa.
Skatta katajannokka,krunika
kruununhaka,sörkkä,sörnäinen,kaivari,kaivopuisto,l
aru
lauttasaari,suokki,suomenlinna,rööperi,eira,tölikä
,töölöö.
Itseeni otti päähän skidinä,kun mutsi sanoi,että
olen syntynyt naistenklinikalla,jolloi minä
siihen,empäs kuin miestenklinikalla.Elämä on
joskus kovaa.
Ajattelin, että olisit syntynyt Tehtaankadun
varrella Kätilöopiston puutalossa....
Nuoria poikia siis...
Miksi Fleminginkatu oli niin erikoinen, että oli
tällainen "erityisnimi". Minusta se ei ollut eikä
ole muita merkittävämpi. Roobertin kadusta sen
sijaan oli mainintoja enemmän.
Muistatko Punavuoren pommituksen? Minä muistan.
No pommitusta en muista,kun olen-49 syntynyt.
Olemme elännet vähän eri aikakaudella, mutta
slangi on ja pysyy ajasta aikaan. Paha kyllä
joitakin sanoja on jäänyt perhekäyttöön. Meillä
jeesataan ja käytetään pimeällä fikkaria, mutta
ollaan myös mun kaa ja mennään sun taakke, että
tässähän on sanan rikkautta yli vuosikymmenien.