on pyhä paikka. Intohimoisena savusauna-ihmisenä yksi toive vielä elämässä,vanhaan oikeaan savusaunaan päästä. Meillä oli Lieksassa Ruunaanjärvellä,oikeassa erämaassa kelomökki,jossa oli isäni rakentama takka (samanlainen hänen tekemänsä on Ilomantsissa Raappanan majassa,joka siirrettiin vuosikymmeniä sitten Suomujärveltä Ilomantsiin)ja isosta puusta halkaistu pöytä,noin 60 cm leveeä ja 3-4 metriä pitkä.Tämän mainitsen,koska haluan kunnioittaa näin isäni muistoa erikoislaatuisena ihmisenä. Niin...sauna oli minulle rakas.Iso kiviröykkiökiuas,järven vesi parin metrin päässä,räppänä tietysti katon tuntumassa. Mielihommiani oli saunan lämmitys (5-6 tuntia),savun sekaan aina puita lisäämään,kylläpä silmät kirkastuivat.Sitten kun sauna valmis,kunnon häkälöylyt,noet ulos,räppänä kiinni ja saunan pesuun.Kunnia-asia oli valmistaa sauna kylpykuntoon puhtaana ja kutsuvana. Pikku ikkuna myös kirkkaaksi katsella veden liplatusta lauteilta auringon laskiessa järveen. Saunan ovikin oli matala,joten kumartaa piti saunalle joka kerta astuessaan sisään. Ah,sitä rauhallista olotilaa.Kummempia pesukaan ei tarvitse,kun tuoreella vastalla itseään räpsyttelee ja sitten uimaan lempeään veteen. Monina iltoina vielä suden ulvonta musiikkina,Venäjän rajalle oli vain muutama kilometri. Näitä onnellisia hetkiä elämässä muistelee kiitollisena,että on saanut nekin kokea.
Sauna
25
1243
Vastaukset
kuin savusaunat, lämmitettiin ennenvanhaan samaan tyyliin. Puita poltettiin tuntikaupalla, sitten häkälöylyt ja pellit kiinni! Oli aikoinaan ihan uutta ja uskomatonta että tulta poltettiin koko ajan saunassa. Kuten nyt! Olen kylpenyt monesti savusaunassa. Koen sen jotenkin suuritöiseksi- pitäisi puhdistaa noesta ennen saunaan menoa, ettei tulisi nokisena saunasta pois. Laudeliinat jos niitä käyttää nokisia ovat. Se tämä ihmisen laiskuus,,, kivahan siellä on ,ja löyly pehmeää, kun viitsii tehdä niin paljon töitä sen eteen. Puolipäivää, lämmitys, saunan puhdistus, ennen ja jälkeen. Ainakin minun piti aina katsella vähän onko missä nokea. Kallistun siis tavallisen jatkuvalämmitteisen saunan kannalle. Koska se on helppo ja nopea, nauttia voi siitäkin riittävästi. Sitten tuo tunnepuoli, kuten kerroit, on ihan erijuttu, ymmärrän sen siitä näkökulmasta oikein hyvin!
- löylynlyömä
todella, mutta kuten sanoit, niin kovin isotöinen lämmitettäväksi. Lapsuudenkodissani se lämmitettiin useta kertoja viikossa vain elonkorjuun ja puinnin aikoihin. Uskomattoman elämyksen koin aikuisiällä erään tuttavan kokonaan ikkunattomassa savusaunassa heinäkuun hellepäivänä. Savuräppänähän on saunomisen aikaan sekin kiinni, valona oli yksi kynttilä lattialla oven suussa. Joulun tunne hulvahti sisään, sanattomina siinä saunoimme. Ja yhtä ihmeelliseltä tuntui astua taas aurinkoiseen hellepäivän iltaan. Tunsi todella käyneensä jossakin kaukana eri maailmassa.
- lapsena
löylynlyömä kirjoitti:
todella, mutta kuten sanoit, niin kovin isotöinen lämmitettäväksi. Lapsuudenkodissani se lämmitettiin useta kertoja viikossa vain elonkorjuun ja puinnin aikoihin. Uskomattoman elämyksen koin aikuisiällä erään tuttavan kokonaan ikkunattomassa savusaunassa heinäkuun hellepäivänä. Savuräppänähän on saunomisen aikaan sekin kiinni, valona oli yksi kynttilä lattialla oven suussa. Joulun tunne hulvahti sisään, sanattomina siinä saunoimme. Ja yhtä ihmeelliseltä tuntui astua taas aurinkoiseen hellepäivän iltaan. Tunsi todella käyneensä jossakin kaukana eri maailmassa.
savusaunaan. Monta kerta yritimme puhtaina ulos, mutta aina oli joku paikka noessa, kyynärpäät tai takamus. Käsiä kun kiellettiin käyttämästä... Itselleni jäi lähinnä nokisuus mieleen siitä. Nautin kyllä saunomisesta. Sauna lämpiääkin puilla kolmesti viikossa. On hienoa katsella ikkunasta maisemaa, pihan perältä peltoa ja metsän reunaa. Kiuaskivinä on tavallisia alla ja päällä niitä kaupan ruskeita. Ne eivät anna napakkaa löylyä, vaikka kuumaa olisikin. Pitäisi toimertua vaihtamaan tavallisiin kiviin. Sähkösaunassa sopivalle tuntui 60 asteen lämpö. Sauna oli melko pieni. Se jäi menneeseen elämään. Ne ruskeat tekokivet eivät sovellu sähkökiukaaseen, sillä voivat kuumentua liiaksi ja vastukset halkeavat. Tai pitäisi jättää reiluja välejä. Ovat vaan niin pieniä. Kestävät kyllä.
- capt.cöpenick <
Isäni oli pykänny sen haapapuista. Lattialankut oli veistetty viistoiks, niin että vesi valui hyvin pois. Kuumavesi lämmitettiin avataivaan alla saunan takana isossa muuripadassa. Melko kiehuvana vesi kannettiin kylpypäivinä puusaaviin kiukaan puolelle käytävää. Kylmävesi haettiin lähteestä niin talon käyttövedeksi kuin saunaankin ämpäripelillä. Valaisimena pimeän aikaan oli lamppuöljytuiju. Tietyst saunan ikkunakin oli nokinen. Joskus kävi niin, ettei saunomisen lopputarkastus 'mennyt läpi'...joutu käymään lisäpesulla. Lauteet oli kai huonosti pestyt. Vihasin koko laitosta niin, etten pidä kovista löylyistä nykyäänkään. Me penakat oltiin aikuisia, ennenkuin uuden talousrakennuksen yhteyteen rakensivat hormiin liitettävän kiukaan. Sen ympärillä oli vesivaippasäiliö; kuumaa vettä varten. Vesijohdot, sähkövalot - sitähän elettiin jo keisareiden malliin. Oli sananparsikin: Hyvä on keisarin elleä, voisulloa syöp ja saunanlauteilla makkoa.
Näin on tosiaan. Samoin molemmat sisareni. Laatujärjestyksessä on varmaan savusauna ensimmäinen. Savusaunassakin olen käynyt ja tietysti näissä "myöhemmissäkin". Ensimmäisten jatkuvalämmitteisten saunojen ongelmana lienee ollut huono ilmanvaihto. Jatkuva palaminen kuluttaa happea ja saa olon tuntumaan epämiellyttävältä, ehkä on vaarallistakin. Tulipesän alle onkin johdettava riittävän suurella putkella ilmaa. Muotiin ja yleiseen käyttöön tulleet sähkösaunat kuumennetaan yleisesti liikaa. 80-astetta on mielestäni yläräjä. Makuasia kai tämäkin.
- kuuleekin !
Että tulipesän allee suurella putkella ilmaa? Pumppaatko sinä sitä sinne esim. palkeilla vai moottoriko ihan on ? Tuuletusaukoista, kuten ikkunoista, oven alta kunnon raosta ja seiniin tehdyistä tuuletusventtileistä saadaan ilmanvaihto aikaan.
- Atolfia
kuuleekin ! kirjoitti:
Että tulipesän allee suurella putkella ilmaa? Pumppaatko sinä sitä sinne esim. palkeilla vai moottoriko ihan on ? Tuuletusaukoista, kuten ikkunoista, oven alta kunnon raosta ja seiniin tehdyistä tuuletusventtileistä saadaan ilmanvaihto aikaan.
savusauna minunkin mummolassa kökötti metsänreunassa. Järvenrantaa ei aivan likellä ollut, mutta kaksi kirkasvetistä lähdettä aivan saunan nurkan takana. Saunassa oli maapohjalattia.Seinät olivat mustat kuin olisivat tervatut. Iso rautapata oli kiukaan päällä, josta saatiin lämmintä vettä. Ei ollut lämmintä pukuhuonetta. Sinne juostiinkin pirtistä pyyhe ympärillä sekä kesällä että talvella. Mukavat muistot on tuosta mustasta saunasta. 50-luvulla isäni rakensi uloslämpiävän saunan ja senjälkeen tämä harmaa saunavanhus purettiin. Lähtemättömästi ovat kyllä jääneet mieleen nuo savusaunareissut.
- capt.cöpenick <
He tietystikin olivat syntyneet venäjän vallan aikana - kaikki ennen Suomen itsenäistymistä olivat. Esi-isämme palveli Ruotsinvallan aikana kuninkaan luottosolttuna. Hän sai Savon sydänmailta satojen hehtaarien alueen sukunsa asuttavaksi. Isojaossa tästä jaettiin käytännössä kylän maat. Ne näkyy maarekisterissä numeroilla, jossa ensin mainitaan jakotilan numero. Tilan hirsinen päärakennus oli rakennettu v. 1898. Muistan että yläpohjan eristeenä oli käytetty multaa. Hirret lie tiivistetty uskottavimmin tappuralla. Sammaltakin silloin käytettiin. Isäni oli 37v saadessaan liikkeellepanomääräyksen talvisodan alla. Kotiin jäi äiti 5 lapsen kaa. Tavallinen tarina tuhansissa kodeissa. Isä palasi sentään fyysisesti terveenä molemmista sodista. Papin tulo taloihin tiesi sota-aikana pahinta mahdollista sanomaa. Talvisodan alkaessa olin vajaan 2v. Jatkosodasta muistan asepukuisen isän lomalla olon. Kiväärikin oli "vistin", ulkoeteisen, nurkassa pystyssä. Häiriinnyin niin pahoin sota-ajan kauheuksista, etten muista ennen kouluun menoa niistä juuri mitään. Pelkäsimme ja vierastimme isää sodan jälkeen. Se oli lyönyt häneen lähtemättömät sisäiset jäljet. Hän kohteli äitiä joskus tunteettomasti ja kytkettyihin eläimiin hän purki joskus raivoaan. Hiljaisesti ja vaatimattomasti hän kuitenkin eli. Raivasi suota, hallan pesää, pelloksi. Keväällä poika oli syntynyt. Kaikkensa hän antoi suuren perheensä hyväksi. Suri äidin poismenoa. Kerran keskikesällä hän pesi karjakeittiössä paitojaan. Siihen sydänveritulppa vei hänet 73 vuotiaana. Mielenkiintoisen unen hän kertoi. Äiti nousi valkoisiin puettuna marmorirappuja ylös. Äiti ei enää palannut aluesairaalan vuodeosastolta. Hän oli täyttänyt 67v.
Ennen vanhaan saunat olivat sen verran harvoja, ettei ilmansaantiongelmaa tulipesällä ollut, mutta kun alkoi tuo tiivisrakentaminen muoti, tuli myös lisäilman tarve. Tuo Ruuneperin esittämä putki on hyvä ja tulipesän alipaine huolehtii kyllä ilman tulosta, kuhan vaan se putki on riittävän väljä. Ongelman muodosti kuitenkin paloturvallisuus. Sinne kanavaan jos tuli pääsi, niin siihen saunaan ei ollut menemistä. Huonosti vetävät kertalämmitteiset saunat olivat melkein kuin savusaunoja.
- Katleija3
Jopel kirjoitti:
Ennen vanhaan saunat olivat sen verran harvoja, ettei ilmansaantiongelmaa tulipesällä ollut, mutta kun alkoi tuo tiivisrakentaminen muoti, tuli myös lisäilman tarve. Tuo Ruuneperin esittämä putki on hyvä ja tulipesän alipaine huolehtii kyllä ilman tulosta, kuhan vaan se putki on riittävän väljä. Ongelman muodosti kuitenkin paloturvallisuus. Sinne kanavaan jos tuli pääsi, niin siihen saunaan ei ollut menemistä. Huonosti vetävät kertalämmitteiset saunat olivat melkein kuin savusaunoja.
Entisessä kotisaunassamme pesuvesien poistoputki toimi korvausilmaputkena ihan siinä kohdassa mihin Ruuneperi sen ehdotti. Saunan kiukaan viereisessä seinässä lattian rajassa oli reikä, josta pesuvedet johdettiin saunan taakse rautaputkea myöten. Putki oli ulkopuolella ainakin puoli metriä pitkä, jotta vedet menisivät tarpeeksi kauas rakennuksesta. Siitä tuli se korvausilma oikeasta paikasta.
capt.cöpenick < kirjoitti:
He tietystikin olivat syntyneet venäjän vallan aikana - kaikki ennen Suomen itsenäistymistä olivat. Esi-isämme palveli Ruotsinvallan aikana kuninkaan luottosolttuna. Hän sai Savon sydänmailta satojen hehtaarien alueen sukunsa asuttavaksi. Isojaossa tästä jaettiin käytännössä kylän maat. Ne näkyy maarekisterissä numeroilla, jossa ensin mainitaan jakotilan numero. Tilan hirsinen päärakennus oli rakennettu v. 1898. Muistan että yläpohjan eristeenä oli käytetty multaa. Hirret lie tiivistetty uskottavimmin tappuralla. Sammaltakin silloin käytettiin. Isäni oli 37v saadessaan liikkeellepanomääräyksen talvisodan alla. Kotiin jäi äiti 5 lapsen kaa. Tavallinen tarina tuhansissa kodeissa. Isä palasi sentään fyysisesti terveenä molemmista sodista. Papin tulo taloihin tiesi sota-aikana pahinta mahdollista sanomaa. Talvisodan alkaessa olin vajaan 2v. Jatkosodasta muistan asepukuisen isän lomalla olon. Kiväärikin oli "vistin", ulkoeteisen, nurkassa pystyssä. Häiriinnyin niin pahoin sota-ajan kauheuksista, etten muista ennen kouluun menoa niistä juuri mitään. Pelkäsimme ja vierastimme isää sodan jälkeen. Se oli lyönyt häneen lähtemättömät sisäiset jäljet. Hän kohteli äitiä joskus tunteettomasti ja kytkettyihin eläimiin hän purki joskus raivoaan. Hiljaisesti ja vaatimattomasti hän kuitenkin eli. Raivasi suota, hallan pesää, pelloksi. Keväällä poika oli syntynyt. Kaikkensa hän antoi suuren perheensä hyväksi. Suri äidin poismenoa. Kerran keskikesällä hän pesi karjakeittiössä paitojaan. Siihen sydänveritulppa vei hänet 73 vuotiaana. Mielenkiintoisen unen hän kertoi. Äiti nousi valkoisiin puettuna marmorirappuja ylös. Äiti ei enää palannut aluesairaalan vuodeosastolta. Hän oli täyttänyt 67v.
oli sinun tarinasi. Se toi mieleeni paljon muistoja, voin hyvin vielä kuvitella sen kauheuden, minkä sota toi yllättäen vanhemmat ja sen mukana meidät pienet lapset. Kaikki muuttui ja mullistui elämässämme. Meistä tuli näkymättömiä 'työläisiä' jo pieninä. Mekin teimme kaikkemme koko ajan.
- meistä ei ole
satu kirjoitti:
oli sinun tarinasi. Se toi mieleeni paljon muistoja, voin hyvin vielä kuvitella sen kauheuden, minkä sota toi yllättäen vanhemmat ja sen mukana meidät pienet lapset. Kaikki muuttui ja mullistui elämässämme. Meistä tuli näkymättömiä 'työläisiä' jo pieninä. Mekin teimme kaikkemme koko ajan.
paljoa puhuttu, ei meidän oloistamme sodan aikana, ei siitä, miltä tuntui se työmäärä kesäisin. Talvet käytiin koulua.
meistä ei ole kirjoitti:
paljoa puhuttu, ei meidän oloistamme sodan aikana, ei siitä, miltä tuntui se työmäärä kesäisin. Talvet käytiin koulua.
ja silloin oli vielä kortilla kaikki elintarvikkeet. Muistelen 50-luvulle saakka. Da capo-suklaapatukan sain kuitenkin joskus, muistan vieläkin sen kaupan koulutieni varrella. Ystävien kanssa käytiin. Nyt tuo Da capo on Sibelius-Akatemian opiskelijaravintolan nimi. Se merkitsee toistamista, uudelleen, ja sopi oikein hyvin sille suklaapatukalle nimeksi. Miksei ravintolallekin.
- susmorsian ek.
meistä ei ole kirjoitti:
paljoa puhuttu, ei meidän oloistamme sodan aikana, ei siitä, miltä tuntui se työmäärä kesäisin. Talvet käytiin koulua.
vielä sodan aikaan,joten siitä en mitään muistakaan.Mutta hyvällä muistelen työssäolojani nuorenakin. Isäni laittoi minut 12-vuotiaasta lähtien jokaisen koululoman ajaksi töihin,kukkalähettinä aloitin ja viimeisin kouluaikani työpaikka olikin sitten Korkeasaari,siellä toisen tytön kanssa hakkasimme kävelyteitten reunoja pikku hakuilla siisteiksi.Ja silloisen intendentin,taisi ollla af Enehjälm,kurjaa kasvimaata kunnostimme. Kyllä opittiin lapsesta saakka tekemään työtä,se oli ihan oikein.Ja metsiin vietiin marjaan ja sieneen heti kun jalat kantoivat.Yhteen aikaan oli myös iso kasvimaa,jossa meidän kahden vanhimman lapsen oli oma kitkemisosuutemme suoritettava. Kotoa se rakkaus luontoon ja minäkin multakouraisuuteni perinyt. Nykyisin ovat nuorten kesätyöpaikat vähissä,olen seurannut näitä nuorten työhakuja,harvalla tärppää,harmi se on. No sauna-aiheesta hyppäsimme töihin..ja töitten jälkeen tietysti sauna paras virvoittaja.
- .....
meistä ei ole kirjoitti:
paljoa puhuttu, ei meidän oloistamme sodan aikana, ei siitä, miltä tuntui se työmäärä kesäisin. Talvet käytiin koulua.
ja kun sen määrä ei ylitä jaksamista. Lapsena ihailin niitä tyttöjä, joiden kokona ei ollut maita ei karjoja. Heidän ei tarvinnut raataa.
- majoitettuna
..... kirjoitti:
ja kun sen määrä ei ylitä jaksamista. Lapsena ihailin niitä tyttöjä, joiden kokona ei ollut maita ei karjoja. Heidän ei tarvinnut raataa.
niinkuin meillä.
- ruotsinkielisillä
majoitettuna kirjoitti:
niinkuin meillä.
alueilla isoillakaan tiloilla. Suomenkielisten alueiden maatilat sitten joutuivat luovuttamaan suuren osan tilastaan pakkoluovutukseen.
- Ja mikä oli tulos?
ruotsinkielisillä kirjoitti:
alueilla isoillakaan tiloilla. Suomenkielisten alueiden maatilat sitten joutuivat luovuttamaan suuren osan tilastaan pakkoluovutukseen.
Suomenkielisiä, jotka ottivat kotiinsa, on jälkeen päin kohdeltu kaltoin. Kiitollisuudenvelka saa vihan muodon. Sota oli suurin mahdollinen onnettomuus, joka vanhempiamme saattoi kohdata. Ja meitä pieniä heidän mukanaan.
- siitä huolimatta,
ruotsinkielisillä kirjoitti:
alueilla isoillakaan tiloilla. Suomenkielisten alueiden maatilat sitten joutuivat luovuttamaan suuren osan tilastaan pakkoluovutukseen.
että ruotsalaiset eivät antaneet apuaan. Suomalaiset olimme isänmaallisia ja auttavaisia, ja mikä oli palkka! Kiittämättömyys ja ilkeily.
Kiva ,kun on tuollaisia muistoja..Oli oikein tunnelmallinen tuokiokuvaus..Olisipa ihanaa,jos olisi jotain muistoja isästä..Olin kait siinä 7kk vanha,kun olen hänet menettänyt..Minulla kesti kauan,ennenkuin edes ymmärsin,että minullakin on ollut isä..Siskoni kertoi,mitä oli tehnyt isänsä kanssa..Eipä koskaan maininnut,että sama mies oli minunkin isäni..Hän on minua 10v. vanhempi. Tuli mieleen tuosta Sus:in kertomuksesta. Minun saunamuistoni ovat semmoisia,että Aleksis Kivenkadulla oli yleinen sauna,mihin menimme, kerran viikossa..Oli monessa kerroksessa,erikseen miesten,naisten ja perhesaunat.Oli petonista ja kaakeleista tehdyt penkit ja niitä ensin harjasimme hyvin,ennenkuin istuimme..Muistan, että siellä kaikui,kun ihmiset juttelivat.. Vielä on jäänyt mieleen,että siellä myytiin, Elannon kaljaa.Peltimukillinen,kuului asiaan. Pikkutyttönä,oli olevinaan niin hienoa,kun oli pukukaapin avain,nilkan ympärillä hih..Öitä! t.Irkku
- Katleija3
Kyllä sauna tuo mieleen mukavia muistoja. Meidän perhe kun evakkoreissunsa päätteeksi pääsi oman kodin rakennusvaiheeseen, niin ensin tehtiin sauna. Sillä aikaa kun taloa rakennettin, elettiin saunassa ja ulkona, olihan kesä. Saunan vintillä nukuttiin, ja muistan kuinka tukkimiehen täit nipistelivät ihoa. Niitä oli siellä sahanpuruissa seinän täytteissä. Saunan eteen isä muurasi tiilistä leipäuunin, jossa äiti leipoi pullat ja piirakat. Vieressä oli jahdista lainattu rautainen kamina, missä sitten ruoka valmistettiin. Oli se aikaa. Tupakeittiöön päästiin sitten ensiksi asumaan ja syksyllä olivat kaikki huoneet kunnossa. Ai niin, lapsena tuli savusaunassakin kylvettyä. Mahtavan kivikiukaan muistan ja sen että saunan lämmitys oli aikaa vievä. Ei siinäkään ikkunaa ollut, pieni reikä vain seinässä, josta savu pääsi ulos.
- *Ramoona
Lapsuudenkodin rantasaunan kiuas oli kertalämmitteinen pönttökiuas, isossa muuripadassa lämpisi vesi. Järvessä me lapset puljasimme myötäänsä.Ensimmäinen muistoni on, kun isä kantoi minua saunasta viltin sisällä kovalla pakkasella, silmäripset ja hiukset jäätyivät. Suvun kesäpaikalla on tavallisen saunan lisäksi savusauna, neljäkymmentä vuotta sitten rakennettu. Ellei ole kiirettä, se lämmitetään , vaikka puitahan se vaatii paljon, kolme pesällistä yleensä poltetaan. Kiukaan lämmittämisessä on niksinsä, ja se täytyy jättää siintymään pariksi tunniksi, sitten heitetään häkälöylyt . Päivällä hyvin lämitetyyssä saunassa saa lempeät löylyt iltamyöhälläkin. Lauteet suojataan fanerilevyillä lämmityksen ajaksi, ei tule niin paljon siivottavaa. Taiten saa istua lauteilla ja liikuskella, silti kankut ja kyynärpäät saavat nokitahroja. Koivuvastatkin usein nokeentuvat ja niillä kun hutkii, ollaan kuin metsänpeikot. Nehän herättävät vain hilpeyttä , saippuaa sipaistaan ja pulahdetaan armaisiin aaltoihin.
- Katleija3
Kauan sitten 50-luvulla minulla oli saksalainen työkaveri. Hän ei ollut ikinä käynyt saunassa, joten hänelle piti siihen tilaisuus järjestää. Kutsuin hänet meille saunomaan. Elfriede istui jo lauteilla ja minä heitin kiukaalle kauhallisen. Olin unohtanut ottaa mehun saunaan ja lähdin sitä häkemaan. Kun palasin, saunasta kuului hirveä naurun kikatus. Siellä Elfriede istui lauteilla, ja oli lääpinyt itsensä ihan nokiseksi. Se johtui siitä, että olin lämmittänyt saunan männynoksilla, jotka olivat hieman kosteita ja kehittivät nokea tavallista runsaammin. Olisi pitänyt heittää ensin muutaman kerran löylyä pellit auki, jotta noet olisivat lentäneet piipusta ulos. Nyt saksalaisneitonen sai ne kostealle iholleen. Oli meillä hauskaa ja varmasti Elfriede muistaa ensimmäisen saunakokemuksensa vieläkin.
Meillä jätettiin häältymään, samasta asiasta lienee kysymys, vaikka sanat hiukan vaihtelevat. Viltin ja pyyhkeen sisällä tuntui hyvältä kantaminen, askelten nopea rytmi tuntui siinä sylissä. Voin hyvin kuvitella sen vieläkin. :)
- Atolfia
satu kirjoitti:
Meillä jätettiin häältymään, samasta asiasta lienee kysymys, vaikka sanat hiukan vaihtelevat. Viltin ja pyyhkeen sisällä tuntui hyvältä kantaminen, askelten nopea rytmi tuntui siinä sylissä. Voin hyvin kuvitella sen vieläkin. :)
oli puolalaisia vieraita. Minä olin siellä kotimiehenä hoitamassa äitiä ja kahta tytärtä, koska poikani ja hänen vaimonsa joutuivat työmatkalle. Näillekin lämmitettiin sauna ja nämä kaksi tyttöä halusivat viipyä keskenään saunassa, heistä se oli hauskaa. Hetken kuluttua alkoi saunasta tulla savua aivan valtavasti ja haju oli aivan mahtava. Menin kauhuissani saunaan katsomaan. Katto oli aivan mustana pieneltä alueelta, muovinen lampun suojus oli vääntynyt aivan muodottomaksi. Nämä neitokaiset olivat heittäneet Jaffaa kiukaalle ja sokeri kuumui ja aiheutti tuon valtavan kuumuuden, savun ja hajun. Kyllä minä säikähdin. Kova tuuletus käyntiin vaan, mutta haju viipyi pitkään koko huushollissa. Sen opin, että yksin ei pidä jättää saunaan henkilöitä, jotka eivät tunne tapoja.
Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ehkäpä tunnet sinuun kohdistuvan rakkauden
Mutta tunnetko tuskani siitä sinuun kohdistuvasta suuresta ikävästä ja toteutumattomasta läheisyydestä? Vaistoatko kun i641208Harris vai Trump - ketä kiinnostaa?
Ärsyttää suunnattomasti, kun meillä Suomessa ovat mediat täynnä USA:n presidentin vaalikampanjaa. Meillä ei ole siellä1631015- 61868
Juuri nyt: Ei soraääniä, Kunnanhallitus esitti sittenkin kivitipun ostoa.
Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että kunta ostaisi Kivitipun 170 000 euron kauppahinnalla. https://ilkkapohjalaine67767Venäjän vuonna 2022 Ukrainalle tarjoama "rauhansopimus"
on tällainen: Ukraina julistaa puolueettomuutensa. Ukraina vähentää armeijan 50 tuhanteen ihmiseen, mukaan lukien puol269766Iida Vainio tilittää Farmista - Paljastaa yllätyshaaveen Archie-rakkaan kanssa: "Me ei..."
Iida Vainio ja Archie Cruz eli Arttu Kuosmanen ovat kihloissa ja odottavat ensimmäistä yhteistä lastaan. Lue Iidan haas6731- 65711
Joko Niinistökin hiukan ymmärtää että oli huono veto Suomelta tässä ajassa alkaa härnäämään Venäjää?
https://www.is.fi/politiikka/art-2000010801464.html "Niinistö varoitti Venäjän ja Naton yhteenotosta – näin hän komment180679Älä epäile itseäsi
äläkä epäile minua. En ole menossa mihinkään - ellet pyydä minua poistumaan. 🧡31655- 29648