Hukatut ajatukset,
teot ja tavat.
Sielussa riutuneet
aikajanat.
Mistä lie kotoisin
Aatamin navat?
Nielussa palaneet
taikasanat.
Pystyyn kuollut
syvyyksiin haudattu.
Nektaria juonut,
loppuun kaluttu luu.
Ravintoketjussa,
putosin jo kyydistä.
Anteeksiantamaton
syyllisyyden tuskissa.
Tämä tuli puskista,
ei voi väistää.
Sen kun muistais
molemmista päistä.
Luu
Cornucopia
3215
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
kovasti tummissa vesissä mennään tässä runossasi. Ei kai elämä nyt vielä sentään ole eletty nuori mies, pää pystyyn !
loppusoinnut piristävät runoa mukavasti. /K.
Edellisellä kommentillani viittasin vain runoon sen sisältöä analysoimatta. Mutta loppusoinnut piristävät tietysti elämässäkin, voihan niitä aina muotoilla uudelleen ja tehdä uusia säkeitä entisten tilalle. Nyt en siis tarkoita runoasi, vaan yleisesti elämää. /k.