Moi!
Tässä suurta ilosanomaa tuon teille. Se näkyy jo. Se telkku siellä turkismuokkaamon puolella.
Kyllä siinä sai monenlaista koettaa ennen kuin alkoi pelittää!
Ensin menin sekalaiseen tavarataloon ostamaan sitä irtoantennia joka myöhemmin paljastui pöytäantenniksi...no sillä ensimmäisellä ei ollut yhtään mitään virkaa, tuskin olisi vesilintu pelästynyt...menin kauppaan takaisin ja vaadin sellaisen jolla alkaa näkyä kuvaakin, ettei vaan lumisadetta! Sain sellaisen kun maksoin jälleen kolmekymppiä lisää.
Toiveikkaana hiippasin kotiin asettamaan antennia paikoilleen. Ja paskat! Yhtä raitaa ja viivaa koko ruutu. Lueskelin uudelleen näitä teiltä saamiani ohjeita illan hiljaisuudessa, poikakin oli laskettelemassa. Siitä sitten kehittelin pienen toimintasuunnitelman. Mittailin ja mietin.
Menin sähköliikkeeseen hakemaan kaapelia. Siellä ei ollut niin pitkää valmista antenninjohtoa, jonka mitan annoin. Kaveri löi pöytään uros ja naaraspuoliset päät ja käski ruuvata kiinni johtoon.
Pyysin että jospa hän. Minulla ei ollut kokemusta touhusta ollenkaan. Kaveri vastusteli, kunnes sitten keksin kertoa kuinka inhottavaa olisi vietellä ravintelista joku miespolo hommaan, varsinkin kun olin yh ja poikakin voisi herätä ja pelästyttää miehen...korvat punoittaen kaveri kiinnitti molemmat sukupuolet johtooni ja ihan ilmaiseksi! Minä kiitin ja poistuin asennushommiin.
Asennus alkoi ihan mukavasti. Minulle selvisi mikä on uros ja mikä naaraspää. Ensin kiinnitin kuusimetriä kuumaliimalla johtoa muovisen jalkalistan päälle ja loput parikymmentä hakkasin ylös katonrajassa kulkevaan puiseen listaan...että on niska vieläkin hellänä!
Edes häätöä en saanut! Pauketta kyllä riitti...joka toinen meni ohi ja yleensä peukaloon. (siinä kohdassa sensuroitu sana)
Mutta on mulla nyt hyvä olo. Olen ekan kerran elämässäni saanut johdon seinään, ja vielä niin vaikeena kun sitä pidin.
Kiitti avusta, ainakin nyt kanuunamamma ja yh-isä. Muistan teitä lämmöllä kun availen telkkua iltaisin...
Saksassa kävimme myös, kaljaralli on mahtavaa! Autojakin oltiin Suomesta hakemassa. En tuonut autoa, mutta sitä hansakaljaa tarttui muutama loota takinliepeeseen! Muuten n. kuusi euroo 24 tölkkiä.
Tässä suurta ilosanomaa tuon teille. Se näkyy jo. Se telkku siellä turkismuokkaamon puolella.
Kyllä siinä sai monenlaista koettaa ennen kuin alkoi pelittää!
Ensin menin sekalaiseen tavarataloon ostamaan sitä irtoantennia joka myöhemmin paljastui pöytäantenniksi...no sillä ensimmäisellä ei ollut yhtään mitään virkaa, tuskin olisi vesilintu pelästynyt...menin kauppaan takaisin ja vaadin sellaisen jolla alkaa näkyä kuvaakin, ettei vaan lumisadetta! Sain sellaisen kun maksoin jälleen kolmekymppiä lisää.
Toiveikkaana hiippasin kotiin asettamaan antennia paikoilleen. Ja paskat! Yhtä raitaa ja viivaa koko ruutu. Lueskelin uudelleen näitä teiltä saamiani ohjeita illan hiljaisuudessa, poikakin oli laskettelemassa. Siitä sitten kehittelin pienen toimintasuunnitelman. Mittailin ja mietin.
Menin sähköliikkeeseen hakemaan kaapelia. Siellä ei ollut niin pitkää valmista antenninjohtoa, jonka mitan annoin. Kaveri löi pöytään uros ja naaraspuoliset päät ja käski ruuvata kiinni johtoon.
Pyysin että jospa hän. Minulla ei ollut kokemusta touhusta ollenkaan. Kaveri vastusteli, kunnes sitten keksin kertoa kuinka inhottavaa olisi vietellä ravintelista joku miespolo hommaan, varsinkin kun olin yh ja poikakin voisi herätä ja pelästyttää miehen...korvat punoittaen kaveri kiinnitti molemmat sukupuolet johtooni ja ihan ilmaiseksi! Minä kiitin ja poistuin asennushommiin.
Asennus alkoi ihan mukavasti. Minulle selvisi mikä on uros ja mikä naaraspää. Ensin kiinnitin kuusimetriä kuumaliimalla johtoa muovisen jalkalistan päälle ja loput parikymmentä hakkasin ylös katonrajassa kulkevaan puiseen listaan...että on niska vieläkin hellänä!
Edes häätöä en saanut! Pauketta kyllä riitti...joka toinen meni ohi ja yleensä peukaloon. (siinä kohdassa sensuroitu sana)
Mutta on mulla nyt hyvä olo. Olen ekan kerran elämässäni saanut johdon seinään, ja vielä niin vaikeena kun sitä pidin.
Kiitti avusta, ainakin nyt kanuunamamma ja yh-isä. Muistan teitä lämmöllä kun availen telkkua iltaisin...
Saksassa kävimme myös, kaljaralli on mahtavaa! Autojakin oltiin Suomesta hakemassa. En tuonut autoa, mutta sitä hansakaljaa tarttui muutama loota takinliepeeseen! Muuten n. kuusi euroo 24 tölkkiä.
Vastaukset 8
Vanhimmat
koskas on tuparit?
Enkä minä oluen takia, en suinkaan, heh,
vaan ihan sitä kaapelia katsomaan! :)
Onnittelut asennuksesta!
Mihis niitä miehiä muuhun tarvitaankaan,
kuin naaras ja uros-ruuvauksiin.. ;)
Vai mihis miehiä muka tarvitaan?!
Tässäpä taas näit: kun metellä tuli makuuhuoneongelma, niin yh-isäkin oli sitä helpottamassa...
Kun on tarpeeksi innostusta ja kokemusta monenlaisista värkeistä (niinkuin nytkin kuumaliimasta)niin jopa homma pyrkii vaan onnistumaan. Kiäh kiäh.
Vaatimattomasti sanottuna: vaikka hyvää yritin, niin priimaa tuppaa tulemaan.
Ja mettekin suomalaisen naisen sinnikkyydellä hoiti asiansa kuntoon. Hyvä me.
Minähän ihmettelinkin,
mihin muuhun niitä miehiä tarvitaan kuin
naaras ja uros ruuvauksiin. :)
kai makkarissa ruuvataan..? ;)
Ai niin,
unohtui se kuumaliima, pöh! ;)
Pitäisihän minun nyt tietää,
että kuumuus liimaa makkarissa parhaiten!
Meinaan johtoa rakoon,
siis listan ja seinän rakoon. ;)
*Ottaa opettajamaisen ilmeen, nih* ;)
Kyllä minäkin tarvisin jonkun ystävän miehen tai naisen auttamaan että saisin ensi kesäksi ruohonleikkurin toimimaan....sekös meni rikki viime kesänä.Taitaa varmaan olla helpointa laittaa vanha roskiin ja ostaa uusi tilalle:=))))
Mutta kyllä me naiset osaamme paljon asioita,paremmin kuin jotkut miehet.
Minäkin osaan vaihtaa auton renkaat....käyttää porakonetta....rälläkkää....jne elämässä joutuu monia asioita opettelemaan.
Ilmastointiteippi on monessa hommassa oiva apulainen myöskin.Mutta onhan paljon asioita joita ei osaa korjata vaan joutuu turvautumaan toisten apuun
Siitä tulee aina mieleeni juttu ajoilta, kun vielä olin aviossa. Sattuipa niin että auto alkoi eräällä kauppareissulla vähän nykiä. Olin parhaan ystävättäreni kanssa liikkellä.
Vein häntä kotiin, kun autossa sitten alkoi lemuta jotenkin oudolta. Lämmöt oli vähän korkeella. Noustiin ylös autosta molemmat pelästyneinä ja odotettiin että se räjähtää siihen pihakujalle...
Mutta ei. Sihisi kyllä...
Aikamme tahittuamme saimme "nokkapellin" ylös. Höyrysi kovasti. Toki sen verran tiesin, minne vettä autossa laitetaan. Jäähdyttäjään. Nopsasti haimme ystävättäreni kotoa ämpärillisen vettä.
Kaadoimme siitä ensin jäähdyttimen päälle, että se jäähtyi ja sitten korkin pois saatuamme sisälle.
Mutta se vuoti.
Noh, eipä siinä aikaankaan mennyt kun muistimme tämän naisten jokapaikan ihmeen , jeesusteipin, eli ilmastointiteipin!
Sitä sitten vuotokohtaan ja menoksi!
Illansuussa sitten sanoin miehelleni että se auto on rikki. Hän meni sitä katsomaan ja mutisi jotain tullessaan.
Seuraavana päivänä ystävättäreni soitti minulle ja sanoi mieheni soittaneen hänen miehelleen. Hän oli kuulemma sanonut:
-miten ihmeessä ne ämmät keksi auton eilen paikata ilmastointiteipillä? Ne eivät VOINEET sitä itse keksiä...
Kyllä vaan voitiin :)
Minulle tapahtui lähes sanatarkasti sama juttu,
siis olin aviossa vielä silloin ja
kaupungilla käymässä ystävän kanssa.
Eikös auto keittänyt liikennevaloissa,
kun punasissa seisottiin
ja hellettä oli muutenkin.
Mutta me ei juoruilultamme huomattu,
ennenkuin vedet lensi nokkapellin alta!
Onneksi tuli ystävällinen poika paikalle
joka auttoi työntämään auton grillin pihaan.
Sieltä sain myös vettä.
Vuotokohta löytyi ja siihen vaan purkkaa,
tais olla vielä hubbabubbaa! ;)
Kesti hyvin 30 km:ä kotiin.
Oli ukko kotona äimänkäkenä,
mutta myönsi, ettei hän olisi kekannut moista!
Että kyllä me naisetkin osataan, hih! ;)
Hyvä että töllö toimii!!! :))
Myös minulla alkoi kaverin auto keittämään..
ajelin hämeenlinnan moottoritiellä, no siihen sitten linnatuulen pihaan, nokka auki, ja vuotohan siellä myös, pieni viilto letkussa.
Ja eikun huoltsikalle roudarinteippiä ostamaan..
ja tämäkin auto kesti hyvin helsinkiin asti.. :)
Tänään saanen hyllyt seinälle, ovatkin jo puolivuotta nurkassa odottaneet pääsyä..
Poraus ei tuota ongelmaa, mutta iskuporakoneen puute kylläkin, en viitsinyt itselle ostaa, kun käyttökerrat kumminkin harvemmassa. Tänään kaveri tulee ne laittamaan..:)
Jos minä sitten johtajana huudan käskyjä...
"sentti oikeelle, eiku..sittenkin 4 senttiä vasemmalle, laita sittenkin vähän alemmas, tai ihan hiukkasen verran ylemmäs..."
:)
En ole vielä oikein ajatellut edes tupareita. Täysi kohina vielä tuon työn kanssa. Ehkä joskus opin, ehkä en milloinkaan :)
Joo, ei oluen takia, mutta se kaapeli on kyllä katsomisen arvoinen! :) ajattele, minä asensin ILMAN asennusjuomaa!
Exä ei saanut naulaa seinään ilman asennusjuomaa, joka usein oli just olunen.
Mutta onneksi teistä kukaan ei sanonut minulle, että sitä tarvitaan, sillä kai olisin neuvoa noudattanut ja saattaisi olla ettei johto kulkisi yhtä suoraan kuin nyt. Enkä uskalla ajatellakaan, miten monta sormea olisi mustana!
Nyt on VAIN vasen peukalo ja vähän jomottaa saman käden etusormikin...