Mulla on ollut hirveän kova kaipuu omaan lapseen jo pari vuotta. Välillä siinäkin määrin että opinnot ei ole oikein edennyt koska pystyn ajattelemaan vain vauva- ja lapsiasioita.. Olen ostellut jopa vauvanvaatteita! Vuosi sitten avopuolison kanssa päätettiin että kesällä 2009 aloitettaisiin yritys kun kandi alkaa olla tehty, ja olen siitä asti laskenut päiviä...
No nyt kun ajankohta lähestyy iskee paniikki: mitä jos sitä ja mitä jos tätä.. Olen kyllä näiden muutaman vuoden aikana käynyt jo kaikki kysymykset ja pelot läpi ja tullut siihen tulokseen että musta tulee mahtava äiti (ja puolisosta loistava isä), mutta silti mietin välillä että kannattaako mun oikeasti sittenkään hankkia lapsia. Siis saada. Jos tulisi "vahinko" olisin onneni kukkuloilla, mutta se yrittäminen tuntuu niin pelottavalta :O
lapsi olisi tervetullut kaiken mahdollisen kannalta. Suhteen kannalta, taloudelliselta kannalta, opiskelun kannalta... Olen valmis pitämään huolta ja ohjata lasta kasvamaan. Haluan niin seurata oman lapsen kehitystä ja olla siinä mukana.. Haluan niin kovasti vauvan, mutta toisaalta mietin että haluanko oikeasti, vaikka haluan! Apua! Kuulostaako aivan tyhmältä?
Voi apua, tuntuupas tyhmältä :S
pikkutyttö
2337
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
kohta huomaat että halu voittaa pelon.
eiköhän se voita aikaisemminkin :D