Oikeusministeriön toimesta toteutetaan pilotti-
hankkeena ”oikeustradenomi” -koulutus, joissakin ammattikorkeissa - mm. Turussa. Koulutus antaa huomattavasti paremmat käytännön valmiudet työelämään, kuin OTK:n tutkinto.
Lisäinfoa: http://projektori.turkuamk.fi/julkinen_prohati_projekti.asp?pid=426
oikeustradenomi
Reiska
43
6545
Vastaukset
- otk
justiinsa. Mihinpä enää tuon jälkeen oikeustieteellistä tarvittais!
- MKT
vaan kaikki yliopistot ja siirretään koulutus ammattikorkeakouluhin. Sittenhän saadaan sitä työelämä osaamista. Tuntuu olevan hirveä tarve korostaa tuota paremmat taidot työelämään asiaa aina kun mainitaan sana ammattikorkeakoulu.Mistä helvetistä se on saanut alkunsa?Ei opistoaikana puhuttu mitään tuollaisesta. Viidessä vuodessa opistoasteen koulut on muutettu yliopistotasoisiksi. Ei muuta kuin lääkäritkin 3,5 ammattikorkeakouluun niin saa paremmat käytännön valmiudet työelämään.
- anke
Mä luulen, ettei koulutusjärjestelmän muuttaminen johdu lääketieteellisen koulutuksen tehottomuudesta. Lääkäreiden opiskeluaikoja tuskin on syytä kovin paljon lyhentää.
Ammattikorkeakouluista lentää hyvin äkkiä pihalle, jollei kerää riittävästi opintoviikkoja. AMK:ssa myös koulupäivät ovat yleensä kahdeksasta viiteen, joten työn tekeminen koulunkäynnin ohella on melko mahdotonta.
Päättäjät haluavat siirtää tämän systeemin kaikkeen koulutukseen. Tuskinpa se sitä tarkoittaa, että nykyisten yliopistotutkintojen vaatimustaso laskisi. Opiskeluaikoja vaan halutaan tehostaa ja lyhentää.
Tulevaisuudessa ei enää puhuta yliopistoista ja ammattikorkeakouluista, koska on vain yksi korkea-aste. Uskoisin, että siellä tulee opiskelemaan maamme älymystö, kuten nyt yliopistoissa, paitsi tietenkin vähemmin vapauksin. Uuden koulutusjärjestelmän tiedekuntien sisäänottorajat tullaan varmasti säätämään tarkoitustenmukaisiksi, kunhan systeemi on saatu ajettua läpi.
Saatanpa toki olla väärässäkin kuvitelmissani -varmasti ainakin sinun mielestäsi MKT.
"NIIN NO TE AMIKSET ETTE VITTU AINAKAAN SINNE PÄÄSIS." Lainasin sua jo valmiiksi apina. - kanki
anke kirjoitti:
Mä luulen, ettei koulutusjärjestelmän muuttaminen johdu lääketieteellisen koulutuksen tehottomuudesta. Lääkäreiden opiskeluaikoja tuskin on syytä kovin paljon lyhentää.
Ammattikorkeakouluista lentää hyvin äkkiä pihalle, jollei kerää riittävästi opintoviikkoja. AMK:ssa myös koulupäivät ovat yleensä kahdeksasta viiteen, joten työn tekeminen koulunkäynnin ohella on melko mahdotonta.
Päättäjät haluavat siirtää tämän systeemin kaikkeen koulutukseen. Tuskinpa se sitä tarkoittaa, että nykyisten yliopistotutkintojen vaatimustaso laskisi. Opiskeluaikoja vaan halutaan tehostaa ja lyhentää.
Tulevaisuudessa ei enää puhuta yliopistoista ja ammattikorkeakouluista, koska on vain yksi korkea-aste. Uskoisin, että siellä tulee opiskelemaan maamme älymystö, kuten nyt yliopistoissa, paitsi tietenkin vähemmin vapauksin. Uuden koulutusjärjestelmän tiedekuntien sisäänottorajat tullaan varmasti säätämään tarkoitustenmukaisiksi, kunhan systeemi on saatu ajettua läpi.
Saatanpa toki olla väärässäkin kuvitelmissani -varmasti ainakin sinun mielestäsi MKT.
"NIIN NO TE AMIKSET ETTE VITTU AINAKAAN SINNE PÄÄSIS." Lainasin sua jo valmiiksi apina.Todennäköisesti amiskat tullaan lakkauttamaan tulevaisuudessa epäonnistuneena ja kalliina kokeiluna.
- anke
kanki kirjoitti:
Todennäköisesti amiskat tullaan lakkauttamaan tulevaisuudessa epäonnistuneena ja kalliina kokeiluna.
Olet selvästi hieno ihminen.
- ----
anke kirjoitti:
Mä luulen, ettei koulutusjärjestelmän muuttaminen johdu lääketieteellisen koulutuksen tehottomuudesta. Lääkäreiden opiskeluaikoja tuskin on syytä kovin paljon lyhentää.
Ammattikorkeakouluista lentää hyvin äkkiä pihalle, jollei kerää riittävästi opintoviikkoja. AMK:ssa myös koulupäivät ovat yleensä kahdeksasta viiteen, joten työn tekeminen koulunkäynnin ohella on melko mahdotonta.
Päättäjät haluavat siirtää tämän systeemin kaikkeen koulutukseen. Tuskinpa se sitä tarkoittaa, että nykyisten yliopistotutkintojen vaatimustaso laskisi. Opiskeluaikoja vaan halutaan tehostaa ja lyhentää.
Tulevaisuudessa ei enää puhuta yliopistoista ja ammattikorkeakouluista, koska on vain yksi korkea-aste. Uskoisin, että siellä tulee opiskelemaan maamme älymystö, kuten nyt yliopistoissa, paitsi tietenkin vähemmin vapauksin. Uuden koulutusjärjestelmän tiedekuntien sisäänottorajat tullaan varmasti säätämään tarkoitustenmukaisiksi, kunhan systeemi on saatu ajettua läpi.
Saatanpa toki olla väärässäkin kuvitelmissani -varmasti ainakin sinun mielestäsi MKT.
"NIIN NO TE AMIKSET ETTE VITTU AINAKAAN SINNE PÄÄSIS." Lainasin sua jo valmiiksi apina.Siinäpä visio, tosiaan. Kokeile yo-opintoja joskus huviksesi, (vaikkapa avoimessa yo:ssa), niin ymmärrät, miksei oppituntijärjestelmä toimi yo:ssa.
Ainakin oikiksessa pitää lukea (tietysti riippuu paljon ihmisestä, mutta keskimäärin), jos pyrkii hyviin tuloksiin, n. 8 tuntia päivässä luentojen jne. yhteisen osuuden päälle. Miten ihmeessä se onnistuisi, jos 9 tuntia päivästä istuttaisiin luokassa? Itsenäinen lukeminen on huomattavasti aikatehokkaampaa kuin yhteisen opetuksen seuraaminen. Luokkaopetus toimii, jos kyseessä on joku tietty rajattu alue, joka täytyy omaksua, tai jokin erityisen vaikea ongelma, joka on parempi purkaa yhdessä. Laajat kokonaisuudet sensijaan vaativat pakosta huomattavasti omaa aikaa.
Toisekseen visiosi ei vastaa työmarkkinoiden tarpeita eikä yhdenkään poliittisen ryhmän koulutuspoliittisia tavoitteenasetteluja. - anke
---- kirjoitti:
Siinäpä visio, tosiaan. Kokeile yo-opintoja joskus huviksesi, (vaikkapa avoimessa yo:ssa), niin ymmärrät, miksei oppituntijärjestelmä toimi yo:ssa.
Ainakin oikiksessa pitää lukea (tietysti riippuu paljon ihmisestä, mutta keskimäärin), jos pyrkii hyviin tuloksiin, n. 8 tuntia päivässä luentojen jne. yhteisen osuuden päälle. Miten ihmeessä se onnistuisi, jos 9 tuntia päivästä istuttaisiin luokassa? Itsenäinen lukeminen on huomattavasti aikatehokkaampaa kuin yhteisen opetuksen seuraaminen. Luokkaopetus toimii, jos kyseessä on joku tietty rajattu alue, joka täytyy omaksua, tai jokin erityisen vaikea ongelma, joka on parempi purkaa yhdessä. Laajat kokonaisuudet sensijaan vaativat pakosta huomattavasti omaa aikaa.
Toisekseen visiosi ei vastaa työmarkkinoiden tarpeita eikä yhdenkään poliittisen ryhmän koulutuspoliittisia tavoitteenasetteluja.Ymmärrän kertomasi aivan hyvin, minulla ei ole päässä vikaa. Yllätykseksesi ja kauhuksesi voin kertoa, että vaikka opiskelenkin AMK:ssa, minulla on läheisiä ja ystäviä, jotka opiskelevat yliopistossa, myös oikiksessa.
Luulin ilmaisseeni viestini pääajatuksen suhteellisen selkeästi, näköjään taas erehdyin. Tietenkään ei ole tarkoituksenmukaista, että kaikki opetus toteutettaisiin lähiopetuksena. Eihän niin tehdä nytkään edes ammattikorkeakoulussa. Pääpointtini piti olla koulutuksen tehostaminen ja kouluihin tuleva tulospakko. Eli se, ettei tulevaisuudessa yliopistossa voisi enää opiskella "harrastepohjalla".
Musta toi sun ajatukses siitä, ettei AMK-opiskelijalla vois mitenkään olla käsitystä yliopisto-opinnoista on aivan helvetin säälittävä. Kertoo aika paljon sun kapasiteetistas ja kyvykkyydestäs.
Ja vielä lisäksi sä kirjoitat jonain vitun työmarkkinajärjestöjen edustajana nimimerkillä ---. Kenehköhän tässä olisi syytä palata reaalimaailmaan? - Riksu
anke kirjoitti:
Mä luulen, ettei koulutusjärjestelmän muuttaminen johdu lääketieteellisen koulutuksen tehottomuudesta. Lääkäreiden opiskeluaikoja tuskin on syytä kovin paljon lyhentää.
Ammattikorkeakouluista lentää hyvin äkkiä pihalle, jollei kerää riittävästi opintoviikkoja. AMK:ssa myös koulupäivät ovat yleensä kahdeksasta viiteen, joten työn tekeminen koulunkäynnin ohella on melko mahdotonta.
Päättäjät haluavat siirtää tämän systeemin kaikkeen koulutukseen. Tuskinpa se sitä tarkoittaa, että nykyisten yliopistotutkintojen vaatimustaso laskisi. Opiskeluaikoja vaan halutaan tehostaa ja lyhentää.
Tulevaisuudessa ei enää puhuta yliopistoista ja ammattikorkeakouluista, koska on vain yksi korkea-aste. Uskoisin, että siellä tulee opiskelemaan maamme älymystö, kuten nyt yliopistoissa, paitsi tietenkin vähemmin vapauksin. Uuden koulutusjärjestelmän tiedekuntien sisäänottorajat tullaan varmasti säätämään tarkoitustenmukaisiksi, kunhan systeemi on saatu ajettua läpi.
Saatanpa toki olla väärässäkin kuvitelmissani -varmasti ainakin sinun mielestäsi MKT.
"NIIN NO TE AMIKSET ETTE VITTU AINAKAAN SINNE PÄÄSIS." Lainasin sua jo valmiiksi apina.minä en ainakaan tarvitse mitään holhoojaa tai jotain auktoriteettia, joka käskee mitä opiskelet ja milloin. Juuri tämän takia opiskelenkin yliopistossa ja 3 1/2 puoleen vuoteen noppia kertynyt 130. Monet arvostavat akateemista vapautta ja ne, jotka tarvitsevat opettajan auttamaan ja valitsemaan opintokokonaisuuksissa menkööt AMK:hon. Minä sain holhoamisesta tarpeeksi jo ala-asteella.
Ja kuitenkin puusilmä tartut siihen, että yliopistossa on aivan kauhiasti ns. ikuisia opiskelijoita, totuus on se, että niitä ei ole kuin alle 2 % kokonaismäärästä. - ----
anke kirjoitti:
Ymmärrän kertomasi aivan hyvin, minulla ei ole päässä vikaa. Yllätykseksesi ja kauhuksesi voin kertoa, että vaikka opiskelenkin AMK:ssa, minulla on läheisiä ja ystäviä, jotka opiskelevat yliopistossa, myös oikiksessa.
Luulin ilmaisseeni viestini pääajatuksen suhteellisen selkeästi, näköjään taas erehdyin. Tietenkään ei ole tarkoituksenmukaista, että kaikki opetus toteutettaisiin lähiopetuksena. Eihän niin tehdä nytkään edes ammattikorkeakoulussa. Pääpointtini piti olla koulutuksen tehostaminen ja kouluihin tuleva tulospakko. Eli se, ettei tulevaisuudessa yliopistossa voisi enää opiskella "harrastepohjalla".
Musta toi sun ajatukses siitä, ettei AMK-opiskelijalla vois mitenkään olla käsitystä yliopisto-opinnoista on aivan helvetin säälittävä. Kertoo aika paljon sun kapasiteetistas ja kyvykkyydestäs.
Ja vielä lisäksi sä kirjoitat jonain vitun työmarkkinajärjestöjen edustajana nimimerkillä ---. Kenehköhän tässä olisi syytä palata reaalimaailmaan?Minulla on - aivan uskomatonta - jopa VAIN AMIKSEN KÄYNEITÄ YSTÄVIÄ! Miten ihmeessä se on mahdollista? ;) Mulkeroita löytyy kaikista ihmisryhmistä, samoin mukavia ihmisiä.
Tuossa toisessa ketjussa en hyökännyt AMK-instituutiota vastaan, vaan mietiskelin, mihin noin suppea juridinen koulutus pätevöittää. Oikeustradenomiopinnoissa on juridisia opintoja määrä, joka vastaa karkeasti noin yhtä täysipainoista vuotta oikiksessa.
Tulospakko on mielestäni voimassa jo tarvittavassa laajuudessa opintotuen menettämispelon muodossa. Ehkä rajoja voitaisiin jonkun verran kiristää, ts. vaatia hieman enemmän opintoviikkoja vuodessa, ei tuottaisi ahkerille opiskelijoille ongelmaa normaalitapauksessa. Harrastepohjalta opiskelevat (ja "ikuiset opiskelijat") ovat häviävän pieni vähemmistö, jonka takia ei maailman parasta ja opiskelijaystävällisintä korkeakoulutusjärjestelmää kannata mielestäni murentaa. Lisäksi heidän tulee elättää itsensä muulla kuin opintotuella, jos suorituksia ei tule tarpeeksi. Mikä tässä loukkaa sinun oikeustajuasi? Onko muu kuin koulutuksenmukainen työ jotenkin vähempiarvoista? Koulutukseen käytettyjä resursseja ei ole heitetty hukkaan, jos ko. hlö joskus valmistuu tai sijoittuu aikanaan edes suurin piirtein koulutustaan vastaaviin tehtäviin, mikä on erittäin todennäköistä.
"Musta toi sun ajatukses siitä, ettei AMK-opiskelijalla vois mitenkään olla käsitystä yliopisto-opinnoista on aivan helvetin säälittävä. Kertoo aika paljon sun kapasiteetistas ja kyvykkyydestäs."
Esitit alkuperäisessä kirjoituksessasi, että AMK:ssa opiskellaan kahdeksasta viiteen (henkilökohtaisen kokemuksen perusteella taitaa neljä - viisi tuntia päivässä olla lähempänä totuutta). Tämän jälkeen kirjoitit, miten päättäjät haluavat siirtää saman systeemin yliopistoihin (tämänsuuntainen esitys muuten on heitetty ilmaan, PM Vanhasen toimesta - hänen visionaan on tehdä yo-opintojen alkuvaiheesta koulumaisempia aloittavien vuosikurssien käydessä nykyistä nuoremmiksi). Ymmärsin noin, tarkoitit purkauksesi perusteella eri asiaa.
"Ja vielä lisäksi sä kirjoitat jonain vitun työmarkkinajärjestöjen edustajana nimimerkillä ---. Kenehköhän tässä olisi syytä palata reaalimaailmaan?"
Työmarkkinoiden tarpeita voi seurata sen perusteella, miten eri alojen ihmiset työllistyvät. Suomessa koulutusmäärät ja työmarkkinat vastaavat maailmassa parhaiten toisiaan, mihinkään radikaaleihin muutoksiin ei ole tarvetta. Jos jollain alalla välillä takkuaa, voidaan sisäänottomääriä korjata ko. alalla, ei koko systeemiä tarvitse pistää uusiksi. Minusta tuo on ihan realistista.
Poliitikoista sen verran, että radikaaleja muutoksia nykyiseen opintotuki- ja korkeakoulutusjärjestelmään ovat kannattaneet vain Haatainen ja Vanhanen. Kannatus eduskuntaryhmissä on ilmeisesti melko vähäistä. Tuota AMK- ja yo-koulutuksen yhdistämistavoitetta en ole nähnyt missään esitettävän. - kanki
anke kirjoitti:
Olet selvästi hieno ihminen.
Kunhan kerroin mitä tulee tapahtumaan jottei tule yllätyksenä.
- Saksofonisti
Riksu kirjoitti:
minä en ainakaan tarvitse mitään holhoojaa tai jotain auktoriteettia, joka käskee mitä opiskelet ja milloin. Juuri tämän takia opiskelenkin yliopistossa ja 3 1/2 puoleen vuoteen noppia kertynyt 130. Monet arvostavat akateemista vapautta ja ne, jotka tarvitsevat opettajan auttamaan ja valitsemaan opintokokonaisuuksissa menkööt AMK:hon. Minä sain holhoamisesta tarpeeksi jo ala-asteella.
Ja kuitenkin puusilmä tartut siihen, että yliopistossa on aivan kauhiasti ns. ikuisia opiskelijoita, totuus on se, että niitä ei ole kuin alle 2 % kokonaismäärästä.Kyllä sä Riksu sitten olet hauska. Ja noi maininnat akateemisesta vapaudesta mut vasta saakin hersymään naurusta, näet tietyntyyppiset ihmiset pönkittävät egoaan juuri tuolla lausahduksella.
- Riksu
Saksofonisti kirjoitti:
Kyllä sä Riksu sitten olet hauska. Ja noi maininnat akateemisesta vapaudesta mut vasta saakin hersymään naurusta, näet tietyntyyppiset ihmiset pönkittävät egoaan juuri tuolla lausahduksella.
ja sinä olet ilmeisesti jäänyt pysäkille.
- Saksofonisti
Riksu kirjoitti:
ja sinä olet ilmeisesti jäänyt pysäkille.
Sä oot niin hauska kun otat kaiken niin hirveen tosissas ja otsa kurtussa!
- AMK ok
Todella hyvä, jos lääkäreinä olisi kokonaisvaltaisesti päteviä henkilöitä. Nythän lääkäri voi olla täysin ihmisiä vihaava jargon -mumisija, kun vain teoria on hallussa. Työelämän haasteisiin ei pelkkä yliopisto voi, eikä sen kuulukaan, vastata.
Tunnen monta fiksua kaveria, joista tulee vielä tohtoreita, mutta ikinä en heitä palkkaisi... ei siis lääkäreitä kuitenkaan. - minä
AMK ok kirjoitti:
Todella hyvä, jos lääkäreinä olisi kokonaisvaltaisesti päteviä henkilöitä. Nythän lääkäri voi olla täysin ihmisiä vihaava jargon -mumisija, kun vain teoria on hallussa. Työelämän haasteisiin ei pelkkä yliopisto voi, eikä sen kuulukaan, vastata.
Tunnen monta fiksua kaveria, joista tulee vielä tohtoreita, mutta ikinä en heitä palkkaisi... ei siis lääkäreitä kuitenkaan.Epäilen, että et ole koskaan siinä asemassa, että edes pääsisit palkkaamaan tohtoristason ihmisiä. Ehkä, jos perustaisit oman firman, joka tarvitsisi sellaisia.
Muissa firmoissa tällaisten henkilöiden palkkauksen hoitaa yleensä henkilöt, joilla noin keskimäärin on itsellään ylempi korkeakoulututkinto.
Näin työelämässä. Eli turha avautua. Et käytännössä kuitenkaan hoidan tällaisia rekrytointeja. - Palle
kanki kirjoitti:
Todennäköisesti amiskat tullaan lakkauttamaan tulevaisuudessa epäonnistuneena ja kalliina kokeiluna.
Itsesi tullaan lakkauttamaan tarpeettomana
- Taikapipari
Tule ihmeessa mun kanssa töistä kilpailemaan.
- Anna
En halua mitenkään provosoida, mutta on aika vaikea uskoa, että oikeustradenomi saisi alaansa vastaavaa työtä. No, ehkä julkiselta sektorilta saattaisi irrota jotain. Tämä on realismia. Pelkästään juristeja on nykyisin aika paljon työttömänä, joten on hullua perustaa vielä amk:uun "vastaava" linja. Mikä firma palkkaisi oikeustradenomin, kun oikeustieteen kandejakin olisi tarjolla?!?
Ja jottei joku sanoisi minua ainoastaan omaa etuaan ajavaksi, niin voin kertoa, että ei, en opiskele oikiksessa.
- Taika-Jim
Kerta kaikkiaan!
- ----
Huomasin saman mtv:n tekstikanavalta.. Mitenkähän oikeustiedettä voidaan opettaa "käytännöllisemmin" kuin yliopistossa? :)) Ja millaiset valmiudet tuollainen tutkinto antaa?
Ennenkaikkea mietityttää, mihin noiden ajatellaan työllistyvän..?- Reiska
Luulen, että Hannes Snellman vie oikeustradenomeista parhaat päältä... loput Benner & Bennerille.
- kanki
Reiska kirjoitti:
Luulen, että Hannes Snellman vie oikeustradenomeista parhaat päältä... loput Benner & Bennerille.
Alepa ottaa parhaat päältä, Rimi muutaman mokoman ja loput City-markettiin.
- rex
Kumma kun jaksatte aina niellä syötin.
- ----
Kyllä se vaan pitää paikkansa.. Hullua hommaa.
- rex
---- kirjoitti:
Kyllä se vaan pitää paikkansa.. Hullua hommaa.
Alkuperäinen viesti oli provoksi tehty.. "antaa paremmat valmiudet käytännön työelämään" tms. oli ihan selkeätä provoa.
Ei tossa oikeustradenomikoulutuksessa mitään vikaa sinällään ole. Kun kukaan ei suorita alempaa oikeust. korkeakoulututkintoa (oikeusnotaari) nykyään, on erilaisiin virastojen, tuomioistuinten yms. laitosten avustaviin toimistohommiin vähemmän tarjolla lakia jollain tasolla tuntevia työntekijöitä. Mutta sinänsä sääli, jos joku oikeustradenomi luulee voivansa työllistyä varsinaisiin lakimiesammatteihin tutkinnollaan. Monen kohtaloksi saattaa koitua juuttuminen käräjäsihteeriksi tms.
- ----
Veikkaan, että tämä ainakin hymyilyttää jotakuta asiaan vihkiytynyttä ;)
TRADENOMI OPINTOJEN RAKENNEKUVAUS ”OIKEUSTRADENOMI” OPINTOJEN OSALTA
opintoviikot
Tutkinnon laajuus 140
Tutkinnon rakenne:
Perusopinnot 35 ov
• Amk:n yhteiset opinnot:
Opiskelun ja oppimisen taidot (5 ov)
-Opiskelutaidot ja ammatillinen kasvu 3
-Tiedonhallinta ja tutkimus 2
• Koulutusalan yhteiset opinnot:
o Liiketoiminnan ydinosaaminen (11 ov)
yritystoiminta 3
markkinointi 3
taloushallinto 3
kansantalous 2
o Liike-elämän viestintä (6 ov)
yritysviestintä 2
Business English Communication 2
Affärssvenska 2
o Yrityksen tiedonhallinnan välineet (5 ov)
tietojenkäsittely 3
talousmatematiikka 2
• Koulutusohjelman yhteiset opinnot
o Tieteellinen ajattelu ja tutkimusmenetelmät (8ov)
tutkimusmenetelmien peruskurssi 3
data-analyysin aakkoset 2
tutkimusviestintä 1
tutkimuspraktikum 2
Ammattiopinnot 75 ov
• Liiketalouden yhteiset ammattiopinnot 25
o Yritystoiminta ( 4ov)
kansainvälinen yritys
tulevaisuuden johtaminen
o Yrityksen toimintaympäristö ( 6 ov)
kansainvälinen talous 2
Yksityisoikeuden perusteet 3
sosiaalipolitiikka 1
o Laskentatoimi ( 4 ov)
kirjanpidon ja verotuksen perusteet 2
tilinpäätösanalyysin perusteet 2
o Yrityksen viestintä ( 11 ov)
viestinnän perusteet 2
kokous-ja neuvotteluvalmiudet 2
Svenska i arbetslivet 1
Svenska I företaget 2
Business English 1 4ov
• Vaihtoehtoisten ammattiopintojen kieliopinnot 6
o Valittava vähintään 6 ov
( Ruotsi, Englanti, Saksa, Ranska, Viro, Venäjä, Espanja, Italia)
• Juridiikan ydinosaaminen 23 ( 3 ov perusopinnoissa ja 1ov syventävissä )
o Julkisoikeuden perusteet ( 2ov)
o Valtiosääntöoikeus( 2ov)
o Hallinto-oikeus( 2ov)
o Työ- ja virkamiesoikeus ( 3ov)
o Sopimusoikeus( 2ov)
o Perhe- ja perintöoikeus( 2ov)
o Ulosotto-oikeuden perusteet( 2ov)
o Tietosuoja ja tietoturvallisuus( 2ov)
o Kiinteistöoikeuden perusteet( 2ov)
o Kansainvälinen oikeus ja EU-oikeus( 2ov)
o Rikos- ja prosessioikeus( 2ov)
• Juridiikan syventävä asiantuntemus 16
Valittava seuraavista vähintään 16 ov
Yksityisoikeuden perusteet jatko-osa 1
-pakollinen
Ympäristöoikeus 2
Työoikeuden erityiskysymyksiä 2
Markkinointioikeus 3
Prosessioikeus 2
Kansainvälinen kauppa- ja sopimusoikeus 2
Perhesuhteet ja jäämistöoikeus 2
Finanssioikeus 2
Yhteisöoikeus 2
EY-oikeuden erityiskysymykset 2
Yrityksen sopimusoikeus 2
Tekijänoikeus 2
Englanninkielinen juridiikan kurssi 1
• esim. introduction to finnish and
EU laws
Ruotsinkielinen juridiikan kurssi 1
• Praktisk IT-rätt
• Käytännön kurssit, valittava vähintään 5 ov
• Oikeusaputoimiston toiminta
• Käräjäoikeuden kansliatoimet 2
• Toiminta syyttäjäyksiköissä
• Ulosottoviranomaisten toiminta
• Maistraattien toiminta
Harjoittelu (8/12) 20 ov
Opinnäytetyö 10 ov
http://projektori.turkuamk.fi/projektit/426/2003116132944847423876.doc
Huomatkaa, kuinka laajat valmiudet koulutus antaa ratkaista juridisia ongelmia! (26 16 5 AMK-opintoviikkoa)- Riksu
Siis pitääkö tämä paikkansa? Ei voi pitää, kyllä jokin instanssi olisi älähänyt, koska lain lukemista ei ole tarkoitettu perusveijolle. Kuitenkin, jos tämä on totta, silloin on menty liian pitkälle. Jos ihmisten tukea ja turvaa eli perusoikeuksia aletaan selvittämään jonkun "oikeustradenomin" toimesta, joka on saanut koulutuksessaan pelkän pintaraapaisun juridisesta oikeuskäyntännöstä ja laintulkitsemisesta, mennään kyllä metsään ja lujaa.
Itse asiassa, näin tämän vision jo kauan sitten, AMK on KOKO ajan hinannut itsensä lähemmäs yliopistoja, mutta MITÄÄN konkreettisia toimia ei olla tehty esimerkiksi koulutuksen laadun parantamiseksi. Vituttaa katsella vierestä amatöörit puuhastelevat ja oman tutkinnon eli OIKEAN KORKEAKOULUTUTKINNON, joka on suoritettu yliopistossa, arvostus laskee. - Ile
Riksu kirjoitti:
Siis pitääkö tämä paikkansa? Ei voi pitää, kyllä jokin instanssi olisi älähänyt, koska lain lukemista ei ole tarkoitettu perusveijolle. Kuitenkin, jos tämä on totta, silloin on menty liian pitkälle. Jos ihmisten tukea ja turvaa eli perusoikeuksia aletaan selvittämään jonkun "oikeustradenomin" toimesta, joka on saanut koulutuksessaan pelkän pintaraapaisun juridisesta oikeuskäyntännöstä ja laintulkitsemisesta, mennään kyllä metsään ja lujaa.
Itse asiassa, näin tämän vision jo kauan sitten, AMK on KOKO ajan hinannut itsensä lähemmäs yliopistoja, mutta MITÄÄN konkreettisia toimia ei olla tehty esimerkiksi koulutuksen laadun parantamiseksi. Vituttaa katsella vierestä amatöörit puuhastelevat ja oman tutkinnon eli OIKEAN KORKEAKOULUTUTKINNON, joka on suoritettu yliopistossa, arvostus laskee.Hetkinen, mihin perustuu väitteesi, kuka lakia saa lukea? Eikö lakiopiskelija ole yhtä hyvin perusveijo? Itse akateemisesti koulutettuna näen, että on vain perslihaksista kiinni kuka jaksaa päntätä, kuka ei. Eli ei merkitystä oletko perusveijo vai et. Hyvä ystäväni on juristi, eikä ole edes ylioppilas, joten se siitä.
Itse olen huolestunut siitä enemmän, että milloin enemmän koulutetut tajuavat sen että koulutusta vastaavaa työpaikkaa ei riitä kaikille. Meillä siis koulutetaan liikaa. Yksi hyvä esimerkki on pääkaupunkiseudulla, missä putkimies tienaa 3500€/kk ja valmistunut OTK 1650€/kk. Kyllä ainakin itseäni nykyisin on alkanut harmittaa, että olisi ehkä sittenkin pitänyt valita toisin. Nyt viiden vuoden opintojen jälkeen sisu ei anna periksi lähteä "duunari" ammattiin. - Kysymyksiä
Riksu kirjoitti:
Siis pitääkö tämä paikkansa? Ei voi pitää, kyllä jokin instanssi olisi älähänyt, koska lain lukemista ei ole tarkoitettu perusveijolle. Kuitenkin, jos tämä on totta, silloin on menty liian pitkälle. Jos ihmisten tukea ja turvaa eli perusoikeuksia aletaan selvittämään jonkun "oikeustradenomin" toimesta, joka on saanut koulutuksessaan pelkän pintaraapaisun juridisesta oikeuskäyntännöstä ja laintulkitsemisesta, mennään kyllä metsään ja lujaa.
Itse asiassa, näin tämän vision jo kauan sitten, AMK on KOKO ajan hinannut itsensä lähemmäs yliopistoja, mutta MITÄÄN konkreettisia toimia ei olla tehty esimerkiksi koulutuksen laadun parantamiseksi. Vituttaa katsella vierestä amatöörit puuhastelevat ja oman tutkinnon eli OIKEAN KORKEAKOULUTUTKINNON, joka on suoritettu yliopistossa, arvostus laskee.Mihin perustat väitteesi, että ammattikorkeakoulut eivät ole tehneet mitään konkreettisiä toimia antamansa koulutuksen laadun parantamiseksi?
Tradenomeja on koulutettu vuodesta 1992 lähtien, joten miksi mitään ei olisi koulutuksen laadussa parantunut näiden vuosien aikana? KKA arvioi ammattikorkeakouluja miltei vuosittain, ja on mielestäni se pätevin elin sanomaan onko laadussa tapahnut muutoksia vai ei.
Miten itse nostaisit ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatua?
Lopuksi, miten mittaisitte ammattikorkeakoulutuksen laatua, kun sitä täällä niin kovasti puidaan? - raksainssi
Ile kirjoitti:
Hetkinen, mihin perustuu väitteesi, kuka lakia saa lukea? Eikö lakiopiskelija ole yhtä hyvin perusveijo? Itse akateemisesti koulutettuna näen, että on vain perslihaksista kiinni kuka jaksaa päntätä, kuka ei. Eli ei merkitystä oletko perusveijo vai et. Hyvä ystäväni on juristi, eikä ole edes ylioppilas, joten se siitä.
Itse olen huolestunut siitä enemmän, että milloin enemmän koulutetut tajuavat sen että koulutusta vastaavaa työpaikkaa ei riitä kaikille. Meillä siis koulutetaan liikaa. Yksi hyvä esimerkki on pääkaupunkiseudulla, missä putkimies tienaa 3500€/kk ja valmistunut OTK 1650€/kk. Kyllä ainakin itseäni nykyisin on alkanut harmittaa, että olisi ehkä sittenkin pitänyt valita toisin. Nyt viiden vuoden opintojen jälkeen sisu ei anna periksi lähteä "duunari" ammattiin.puhut ihan muuten asiaa, mutta tuosta putkimiehen palkasta voi ottaa n.1000€ pois. Toki urakalla lvi-hommia tekevät reissuäijät voivat tuohon 3500€/kk silloin tällöin päästä. Ite olen viittä vaille valmis rakennusinsinööri ja tuntuu, että nykyään meitä inssejä(mukaanluettuna amk-inssit) alkaa olla enemmän kuin perus raksaduunareita.
Suomen tavoitteena on korkeakouluttaa 70% per ikäluokka, hieman vaan ihmetyttää tarviaako joka perushommaan välttämättä korkeakoulutusta?
- rex
Sikäli asiallisuutta toivoisin elitismin sijaan tähän keskusteluun, että eihän oikeustradenomin tutkinnon ole tarkoitettukaan kilpailemaan otk-tutkinnon kanssa, antamaan likimainkaan samoja valmiuksia tai yleensäkään valmistamaan juristin työhön. Oikeustradenomien tarve perustuu tarpeeseen saada jollakin tavalla juridiikkaa tuntevaa työvoimaa esim. käräjäoikeuden kansliahenkilökunnaksi (nykyisinkin täysin juristikouluttamaton kansliahenkilökunta esim. tekee hakemusasioiden ratkaisuja kiinteistösihteereinä), haastemiehiksi, ulosottomiehiksi, maistraatteihin. Voisin kuvitella niitä hyvin myös tullimiehiksi tai rajavartijoiksi (asianmukaiset alojen erityiskoulutukset suorittaneina).
Eli oikeustradenomit korvaisivat osittain jo lähes kadonneen vara-/ oikeusnotaarien ammattikunnan (joista ensinmainittujen koulutus oli pitkään paljon otk-tutkintoa vajaampi), ja osittain korvaisivat "täydet maallikot" tehtävissä, joissa oikeusjärjestelmän ainakin pääpiirteittäinen tunteminen on eduksi. Varsinkin valtiolla on todellakin paljon erilaisia tehtäviä, joissa jollakin tavalla käytetään lakia (mm. juuri kiinteistöratkaisut) tai ollaan lain kanssa tekemisissä, mutta jotka eivät ole varsinaisia juristivirkoja.
Joten, MIKÄLI oikeustradenomitutkinto markkinoidaan ja toteutetaan realistisesti eli niin, että tutkintoa ei mainosteta "amk-juristitutkintona tms." vaan juuri sellaisena, miksi se on tarkoitettukin ja mihin siitä on eittämättä hyötyä niin juristien ei ole aihetta parjata koulutusohjelmaa ennen aikojaan.
Mainittakoon, että varanotaarien katoamista on pidetty suurena ongelmana juuri siksi, että oikeusjärjestelmään perehtyneen työvoiman saaminen juuri edellämainitun kaltaisiin tehtäviin on nykyään varsin vaikeata.- anke
Eihän niitä mainosteta minään AMK-juristikoulutuksina muualla kuin näillä foorumeilla. Ja tuskinpa täällä määkijät mitään päteviä oikeustieteen opiskelijoita ole nähnytkään, kunhan määkivät.
- anke
anke kirjoitti:
Eihän niitä mainosteta minään AMK-juristikoulutuksina muualla kuin näillä foorumeilla. Ja tuskinpa täällä määkijät mitään päteviä oikeustieteen opiskelijoita ole nähnytkään, kunhan määkivät.
pätevät oikeustieteen opiskelijat eivät ole samalla tavalla huolissaan oikeustradenomikoulutuksesta kuin Riksut sun muut.
Oikeusnotaarin koulutusta vastaava tutkinto on mielestäni ihan järkevää siirtää AMK:uun. Notaarin tutkintohan vastaa muiden tiedekuntien kandintutkintoja, jotka eivät nekään ole kovin kovassa huudossa olleet. Ruotsinkielisillä alueilla ei ole ollut samanlaista pulaa notaareista, koska ÅA:ssa voi opiskella vaín siihen asti. - kex
Ovatko amk:t markkinoineet ja mainostaneet mitään realistisesti?
- Oik. yo
anke kirjoitti:
pätevät oikeustieteen opiskelijat eivät ole samalla tavalla huolissaan oikeustradenomikoulutuksesta kuin Riksut sun muut.
Oikeusnotaarin koulutusta vastaava tutkinto on mielestäni ihan järkevää siirtää AMK:uun. Notaarin tutkintohan vastaa muiden tiedekuntien kandintutkintoja, jotka eivät nekään ole kovin kovassa huudossa olleet. Ruotsinkielisillä alueilla ei ole ollut samanlaista pulaa notaareista, koska ÅA:ssa voi opiskella vaín siihen asti.Notaari on suorittanut 120 viikkoa oikiksen 160:stä. Tähän ei oikeustradenomia nyt tarvitse kyllä sekoittaa mitenkään. (Tulevat) tutkinnot kun ovat täysin eritasoiset. Notaarin ja oik.traden oikisopinnot eivät siis vastaa mitenkään toisiaan.
Vaikka tradenomin tittelin edessä on sana oikeus, niin TRADENOMEJA heistä silti tulee. Kuten palstallakin on esitetty, niin heitä koulutetaan juuri esim. sihteerin hommiin.
"Oikeusnotaarin koulutusta vastaava tutkinto on mielestäni ihan järkevää siirtää AMK:uun."
Tutkinto nyt ei siis vastaa ON:ia ollenkaan. Notaarin koulutus oli ehkä liian vaativa työtehtäviin nähden. Kuinka moni halusi olla valmistumatta lakimieheksi, kun siitä puuttui enää 40ov? Onkin järkevää siirtää tällaisiin tehtäviin johtava koulutus AMK:hon. - anke
Oik. yo kirjoitti:
Notaari on suorittanut 120 viikkoa oikiksen 160:stä. Tähän ei oikeustradenomia nyt tarvitse kyllä sekoittaa mitenkään. (Tulevat) tutkinnot kun ovat täysin eritasoiset. Notaarin ja oik.traden oikisopinnot eivät siis vastaa mitenkään toisiaan.
Vaikka tradenomin tittelin edessä on sana oikeus, niin TRADENOMEJA heistä silti tulee. Kuten palstallakin on esitetty, niin heitä koulutetaan juuri esim. sihteerin hommiin.
"Oikeusnotaarin koulutusta vastaava tutkinto on mielestäni ihan järkevää siirtää AMK:uun."
Tutkinto nyt ei siis vastaa ON:ia ollenkaan. Notaarin koulutus oli ehkä liian vaativa työtehtäviin nähden. Kuinka moni halusi olla valmistumatta lakimieheksi, kun siitä puuttui enää 40ov? Onkin järkevää siirtää tällaisiin tehtäviin johtava koulutus AMK:hon.Kielellisen vaikuttamisen osaamiseni ontuu vähän, anteeksi. Állekirjoitan kernaasti seuraavan: "Notaarin koulutus oli ehkä liian vaativa työtehtäviin nähden. Kuinka moni halusi olla valmistumatta lakimieheksi, kun siitä puuttui enää 40ov? Onkin järkevää siirtää tällaisiin tehtäviin johtava koulutus AMK:hon."
- ----
...oikeastaan loistava homma, jos se noin menee. Luulisi, että työllistyminen ei ihan mahdotonta ole yksityisellekään puolelle, jos ei vain odoteta mahdottomia.
Ensimmäinen ajatus minulla oli, että oikeustradenomeista olisi tarkoitus tulla jotain talous- ja lakiasioiden erikoisosaajia pk-yrityksiin (perusjako tyyliin amk-inssit pk-yrityksissä, dippainssit suuryrityksissä - oiktradet pk, otk:t suuryritykset). Siihen tuollainen tutkinto ei kyllä voi antaa valmiuksia. - rex
anke kirjoitti:
Kielellisen vaikuttamisen osaamiseni ontuu vähän, anteeksi. Állekirjoitan kernaasti seuraavan: "Notaarin koulutus oli ehkä liian vaativa työtehtäviin nähden. Kuinka moni halusi olla valmistumatta lakimieheksi, kun siitä puuttui enää 40ov? Onkin järkevää siirtää tällaisiin tehtäviin johtava koulutus AMK:hon."
Varanotaaritutkinnon aikana, ainakin vielä 70-luvulla, VN:n tutkinto poikkesi selvästi OTK-tutkinnosta, muutenkin kuin opintoviikkomääriltään. Lisäksi sisäänottokiintiö oli eri VN-koulutukseen. Mutta nyt oikeusnotaaritutkinnon aikana tilanne on mennyt siihen, että kun vuoden lisäopiskelulla voi suorittaa "täyden" OTK-tutkinnon, niin ON-tutkinnosta on hyötyä vain välitutkintona ja vain niille, jotka pystyvät suorittamaan sen järkevästi (suorittavat pakolliset aineopinnot ensin, jolloin ON:n pystyy suorittamaan helposti ilman lisävaivaa). Käytännössä kaikki ON-tutkinnon suorittaneet valmistuvat OTK:ksi. Joillekin ON-tutkinto antaa kivan lisäpätevyyden välitutkintona (mm. oikiksessa opiskelevat poliisit jotka voivat hakea joitakin alipäällystö- ja päällystövirkoja oikeusnotaareina), mutta tuskin kukaan siihen enää jää.
Joten, alemman oikeustieteellisen tutkinnon de facto katoamisen vuoksi oikeustradenomeille voi olla käyttöä ja kysyntää. Klassisiin juristitehtäviin (tuomari, syyttäjä, asianajaja, yritysjuristi, yms. yms. yms.) tarvitaan taas jatkossakin perinteisiä yliopistokoulutettuja lakimiehiä. Vastoin silloin tällöin esiintyvää harhakäsitystä, oikis ei ole kuitenkaan pelkkä ammattikoulu, jossa luetaan lakien sisältöä kirjoista. Tutkinto perustuu oikeudellisen ajattelun, tiedonhankinnan ja oikeudellisen (tieteellisestikin eksaktin) tekstin tuottamisen oppimiseen. Ja se vaatii ihan oikeasti laaja-alaista juridista yliopistokoulutusta. Jokainen oik.yo huomaa opintojensa aikana, kuinka paljon helpommaksi vaativampienkin opintojen suorittaminen muuttuu loppua kohti mennessä, kun ajattelutapa ja ammattiosaaminen kehittyy alati. On aivan selvä, ettei parin opintoviikon oppiaineittaiset kurssit täytä tärkeimmillä oikeudenaloilla tätä pedagogista tehtävää alkuunkaan samalla tavalla. Juristien ja sellaiseksi opiskelevien onkin turha suotta alkaa pelkäämään asemansa puolesta. Kyllähän siitä turun oikeustradenomien koulutusohjelmasta ja tutkinnon sisällöstä näkee, ettei tarkoituksena ole rinnakkaisen, vaan eriytyneen ja otk-tutkintoon verrattuna eri tehtäviin valmistavan koulutusohjelman luominen. - rex
---- kirjoitti:
...oikeastaan loistava homma, jos se noin menee. Luulisi, että työllistyminen ei ihan mahdotonta ole yksityisellekään puolelle, jos ei vain odoteta mahdottomia.
Ensimmäinen ajatus minulla oli, että oikeustradenomeista olisi tarkoitus tulla jotain talous- ja lakiasioiden erikoisosaajia pk-yrityksiin (perusjako tyyliin amk-inssit pk-yrityksissä, dippainssit suuryrityksissä - oiktradet pk, otk:t suuryritykset). Siihen tuollainen tutkinto ei kyllä voi antaa valmiuksia.Onnistuessaan homma voi hyödyttää yhteiskuntaa laajalti, kun täysmaallikkojen sijaan voidaan moniin tehtäviin ottaa henkilöitä, jotka tuntevat oikeusjärjestelmän perusteet. Lopputuloksena oikeudellisten kysymysten parissa työskentelevien keskimääräinen koulutustaso ja lähtötietotaso voi kohota, mikä on omiaan myös tehostamaan toimintaa ja parantamaan laatua. Juristit menettäisivät tässä kuviossa ehkä muutamia sellaisia työpaikkoja, jotka ovat saattaneet olla juristien aloitus- tai koulutusvirkoja.
Yksityisellekin sektorille uppoaisi varmasti kohtalainen määrä oikeustradenomeja. Ensiksi tulisivat mieleen ainakin vakuutusyhtiöiden korvauskäsittelijät sekä pankkien ja perintätoimistojen melkoisen juridispainotteisten asioiden kanssa työskentelevät perintäkäsittelijät. Valtiolta lisäksi ainakin verohallinnossa voisi olla verotustehtävissä käyttöä muutamalle oikeustradenomille, ja yleensäkin monissa virastoissa. Valtiolla kautta linjan hakemusasioiden käsittely on ollut tiettyyn laajuuteen asti juristikouluttamattoman henkilöstön käsissä.
Ja oikeustradenomien potentiaalisia työpaikkoja ei ole moniakaan juristinkaan aihetta katsoa nenänvartta pitkin. Esimerkiksi avustavan ulosottomiehen virka tuntuisi aika luonnolliselta oikeustradenomin viralta. Keskimääräinen palkkahan avust. ulosottomihellä taitaa nykyisin olla toimenpideprovikoineen n. 2.500 - 3.000 euroa kuussa, mikä ei ole alkuunkaan huono liksa, varsinkin kun bonuksena tulee varma työpaikka ja valtion loma- ja työaikaedut. - rex
"Tradenomin tutkinnon suorittavat juridiikan osaajat saavat sekä teoreettiset että käytännön valmiudet oikeusaputoimen, tuomioistuin-, ulosotto- ja syyttäjälaitosten kansliatehtäviin sekä avustavien ulosottomiesten ja haastemiesten tehtäviin. Oikeudellisten opintojen ohella keskeistä koulutuksessa on opiskelijoiden liiketaloudellisen osaamisen kehittäminen." Lähde: Laurea-AMK:n www-sivusto, http://www.laurea.fi/net/fi/01_Koulutusohjelmat/06_Yhteiskuntatieteiden_liiketalouden_ja_hallinnon_ala/Liiketalous/Oikeudellinen_asiantuntijuus/index.jsp
- Ile
Miksi kouluttaa lisää näillä teennäisillä koulutuksilla, kun tällä hetkellä "oikeita" juristeja on liikaa ja opintojen jälkeen on vaikeaa löytää työtä joka liippaisi läheltä itse koulutusta? Oikeustieteellistä koulutusta ja opiskelupaikkoja kun ollaan entisestään vaan lisäämässä. Minusta on yhteiskunnan varojen väärinkäyttöä ja resurssien tuhlaamista, jos sellaiselle alalle jossa näkymät ovat huonohkot koulutetaan lisää ihmisiä ja mitä ihmeellisemmin "opintovirityksin"!!!
- juupajuu.
itse tradenomiopiskelijana voin sanoa, että eiköhän anneta juristien tehdä omaa työtänsä ja unohdetaan kaiken maailman oikeustradenomit ynnä muut turhanpäiväiset tutkinnot. pyyhäisen takapuoleni tradenomipapereilla kunhan saan ne käteeni parin vuoden päästä. turha koulu ja turha tutkinto, valitettavaa mutta totta. opintojen jälkeen matka jatkuu kohti 'akateemista vapautta', paremman huomisen ja leivän toivossa.
- rex
http://www.oikeustradenomi.info
lukekaa sieltä. OM:n pyörittämä sivuö.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 753597
- 622694
- 812637
Hei........
Pelkkä sun näkeminen saa mut hymyilemään pitkin iltaa. Oot niin 🤩😘 Edellinen poistettiin.582418Mitä sanoa pituudeksi näillä mittaustuloksilla?
Jos jossain tarttee ilmoittaa pituus sentin tarkkuudella? Mitattu neljästi virallisesti ja mittaustulokset on olleet 1922353Poliisi: Kymmenhenkinen pohjalaisperhe ollut vuoden kateissa kansainvälinen etsintäkuulutus Poliis
Poliisi: Kymmenhenkinen pohjalaisperhe ollut vuoden kateissa – kansainvälinen etsintäkuulutus Poliisi pyytää yleisön apu2572184- 431922
- 441769
Mä en jaksa suojella sua enää
Oot osa mun tarinaa ja ensirakkaus 🩷🌈 Olisiko niin kauheata, jos muutkin ystävämme tietäisivät? Se on jo niin vanha ”t151491EU:n uusin idea - jatkossa joudut tunnistautumaan kun katsot PORNOA!
"Pornon katsominen muuttuu täysin Euroopan komissio on kehittänyt sovelluksen, jolla internetin käyttäjä voi todistaa p1491418