Tätä varmaan on aikaisemminkin kysytty, mutta haluaisin tietää, voiko työkkärin CV-kursseilta kieltäytyä jos sitä tarjotaan?
Lapseni täyttää juuri kolme vuotta ja joudun laittamaan hänet ihan turhaan ylitäyteen päiväkotiin siksi aikaa. Päiväkotimaksut menevät tietenkin kunnalta.
On maisterispaperit taskussa ja CV: t sun muut hakupaperit osaan kyllä väsätä.
Kymysys
kursseista?
11605
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
mut ei ilman seuraamuksia. Osoituksiin joutuu osallistumaan, ilmoitetulla tavalla "karenssin uhalla" . Niin ja 2. Kieltäytyminenhän tarkoittaa sitten "ehtoa" jne.
Teet viisaasti jos nyt ensinalkuun kotona suunnittelet tarkasti sen CV:n ja käyt sitten vain naputtelemassa sen sillä kurssilla puolessa tunnissa ja pääset lähtemään. Itse selvisin ulos tunnissa.
Minulla on jo CV, ei tarvitse suunnitella; laitan vain muistitikkuun. Kurssia ehdotettiin jo viime tapaamisessa, josta kohteliaasti kieltäydyin, mutta uskon että tällä työkkärin tapaamisella sitä tarjotaan entistä hanakammin. Näin kurssin esitteen ja siinä oli oikein lukujärjestys parille viikolle, joten luulen, etten ihan tunnilla selviä... Ärsyttävää, ihan periaatteessa ketuttaa tällainen hölynpöly. Olisi edes joku järkevämpi kurssitus.
''Kurssia ehdotettiin jo viime tapaamisessa, josta kohteliaasti kieltäydyin'' Onpa käynyt mäihä. Yleensä heti jo pamahtaa 2 kk:n karenssi. Vetositko lapsenhoito-ongelmiin, mikä ehkä pelastanut? Lain mukaan lapsenhoidon järjestämiseen on varattava kohtuullinen aika, minä yleensä pidetään kahta viikkoa. Humpuukiahan nuo työkkärin kurssit pääasiassa on. Vaan täytyyhän niitä humpuukikouluttajia tukea yhteiskunnan varoista, kun ei ilmeisesti järkevämpää käyttöä ole.
En vedonnut lastenhoito-ongelmiin, koska minun pitää olla työmarkkinoiden käytettävissä, joten niihin ei voi vedota. Muistutin maisteripapereista ja sanoin, että CV on todellakin kunnossa. Oikea syy siihen ettei kurssille pakotettu heti oli varmaan kuitenkin se, että työkkärityyppi on suhteellisen asiallinen henkilö.. toistaiseksi. En tästä asiasta muuten niin turhan tarkka olisikaan, mutta todella harmittaa lapseni puolesta, sillä olen yh-äiti. Työ toki parantaisi tilannettamme, mutta että työkkärin "aktivointi"toimet lähinnä haittaavat elämää, on ihan perseestä.
Muutama kurssi on tullut käytyä, ja kyllä pitää sanoa, että jokainen kurssilainen olisi ollut kurssittajaa parempi kouluttaja. Täysin ala-arvoista porukkaa kouluttajina. Olen käynyt akateemisille suunnatuilla kursseilla. Muista en tiedä. Mitään uutta en siellä oppinut. Mitään apua ei työn hakuun ollut. Päinvastoin meni paljon aikaa hukkaan aktiivisesta työnhausta. Lisäksi vielä se suoranainen pytytys, mikä kurssia seurasi, vei lisävoimia ja tehoja pois työnhausta. Ehkä jotain iloa oli samanhenkisen porukan välisestä keskustelusta. Ikävä kyllä kurssin tasosta johtuen keskustelu keskittyi, tilanteen toivottomuuden päivittelyyn - suoraan sanoen kiroiluun. Miksi meitä näin pilkkana pidetään? Miksi lyötyä lyödään ja luullaan, että sillä se nousee?
Toivoin niin, että Tarja Cronbergin tullessa ministeriksi työttömien asiat olisivat parantuneet. Mutta tätihän puhuu ihan pehmosia hymy kasvoillaan työttömyydesta ja "kannustamisesta". Olen kyllä niiiiin pettynyt :(.
Useampikin uudistusehdotus on tullut - sellaisia, mitkä on olleet käytössä jo vuosia! Ministeriltä pitäisi tähän hommaan edellyttää vähintään eduskuntakauden mittaista omakohtaista kokemusta työttömänä, niin että olisi päässyt kokeilemaan kaikki kurssit, työharjoittelut, sun muut. Ymmärtäsi kuinka kannustavia ja työllistäviä toimenpiteet ovat. Hyvä olisi myös kartoittaa kouluttajien tasoa.
Tarja-täti taitaa olla jo vähän dementoitunut vanhus, jota virkamiehet pyörittävät mielinmäärin. Jos Sinnemäki tulee Tarja-tädin tilalle, niin ehkä jonkinlaista vähäistä toivoa voi olla. Sinnemäki äänesti ei pakkotyölaista äänestettäessä, Tarja-täti sen sijaan kyllä.
Tuossa jonkun, ei minun, toiselle palstalle laittama kirjoitus. Kuvaa hyvin Tarja-tätiä: Hyvä esimerkki ihmisten alistamisesta pelkän työmarkkinastatuksen perusteella oli eilisessä HS:ssa työministeri Tarja Cronbergin (vihr.) mielipidekirjoitus "Sosiaalisen työllistymisen uudistuttava", jossa hän valottaa virallista kantaansa työttömiin näin: "Työttömyys syö itsetuntoa, ja siihen liittyy usein mielenterveyden ongelmia ja alkoholin käyttöä." Jos työministeri on sitä mieltä, että työttömyys AIHEUTTAA näitä ongelmia ja että on asiallista käyttää sanaa USEIN, kun puhutaan mielenterveyden ongelmista ja alkoholin käytöstä, niin haluaisin tietää, mihin hän ns. tietonsa perustaa. Vaikka lause on vain osa pitkää "hyvää tarkoittavaa" tekstiä, se paljastaa, mitä argumentteja käytetään, kun työttömiin kohdistettavia sosiaalitoimen toimenpiteitä ja niiden laatua tai laajuutta perustellaan. Vaikka osa työttömistä on sosiaalihuollon tarpeessa, se ei tarkoita sitä, että heidän tilanteensa johtuisi satavarmasti työttömyydestä, tai että työttömyys johtaa kenet tahansa samaan tilanteeseen. Pidetäänkö sosiaalitapauksia työttömien kirjoissa vain siksi, että saadaan koko joukko "työttömät" leimattua alkoholi- ja mielenterveysongelmaisiksi? Mielestäni Cronberg itse käyttää väärin korkeaa auktoriteettiasemaansa. Leimaamalla kaikki työttömät samaan kastiin, hän nimenomaan tahallisesti ja tarkoitushakuisesti vaikeuttaa työttömien työnsaantia ja lisää työttömien taloudellista ahdinkoa ja henkistä hätää sillä, että yllyttää kirjoituksellaan kansalaisia ja työnantajia halveksimaan ja väheksymään työttömiä. Työttömänä ihminen vasta saa omakohtaisesti kokea, mikä arvo yksilöllä ja hänen yksilöllisellä elämällään tässä maassa on. Emme ole muuta kuin kasvotonta, elotonta massaa, yritysten tuotannontekijöitä ja valtion toimenpiteiden raaka-ainetta. Yksilöllisyys on pelkkä vitsi, jos ei ole rahaa sitä itselleen lunastaa. Itse voin ilokseni todeta, että olen työttömyysjaksollani opiskellut, liikkunut, syönyt terveellistä kotiruokaa, hoitanut parisuhdetta, toipunut raskaan työn aiheuttamasta rasituksesta, saanut tavoitteeni selväksi ja elämäniloni takaisin. Taloudellisesti olen pärjännyt kohtuullisesti - kiitos ansiopäivärahan - vain vähäisessä määrin menojani karsimalla. Ainut huoleni on ollut, miten pärjään työvoimahallinnon byrokratian rattaissa ja orastava epäily siitä, saanko enää koskaan normaalia palkkatyötä, koska työttömyys sinänsä on määritelty ihmisen työkykyä, hyvinvointia ja ihmisarvoa alentavaksi tekijäksi nyt myös korkeimpien vaikuttajien toimesta.
Loistava kirjoitus! On tietenkin hyvin kannattavaa ministerille asennoitua niin, että työttömät ovat jotenkin sairasta marginaaliporukkaa ja syrjäytyneitä sekä syyllisiä omaan onnettomuuteensa. Tällainen asenne mahdollistaa ja oikeuttaa sitten työttömän eräänlaisen pakkohoidon ja holhouksen alaiseksi saattamisen valtion taholta.