tämä on lainaus

käärmekaktus kirjoitti:

en tiedä kuka on tehnyt, lähdeviitteitä en löytänyt, mutta tässä tämä kuitenkin on: "TUTKIMUS SIJAISKOTITYTÖISTÄ Tein kenttätutkimuksen sijaiskodeissa kasvaneista tytöistä vuonna 1995, jolloin haastattelin51 kaksikymmenvuotiasta tyttöä ja heitä verrattiin koko samasta ikäluokasta umpimähkäisellä otoksella koottuun ryhmään, jonka suuruus oli 80 tyttöä, jotka myös kiersin haastattelemassa. Tutkimuksen keskeinen tulos oli, että sijoitetut tytöt olivat selviytyneet verrattain hyvin. Erot vertailuryhmään olivat pieniä ja osalla psyykkisiä muuttujia niitä ei ollut. Sanoin kuvattava minäkäsitys oli lähes samanlainen, mutta syvemmässä, sanattomassa minäkäsityksessä sijoitetuilla tytöillä tuli esiin haavoittuneisuutta. Oli kuitenkin huomattavaa, että kaikilla psyykkisillä muuttujilla osa sijoitetuista tytöistä selvisi paremmin kuin hyvin toimivien perheiden tytöt keskimäärin. Tuloksia analysoitaessa tuli esiin, että sukulaissijoitukset (N=16) poikkesivat muista sijoituksista ja että sukulaisperheiden tytöt olivat säästyneet identiteetin vaurioilta useammin kuin vierassijoitusperheiden tytöt. Toisaalta heidän kohdallaan saattaa vaikuttaa valikoituvuus jo sijoitusvaiheessa. Sukulaisia käytetään, jos verkosto on toimiva ja lapsen kasvatustehtävää ei arvioida liian haasteelliseksi. Sijaiskotitytön äitikuva oli erilainen kuin vertailuryhmän tyttöjen. Sijaisäidit nähtiin kielteisemmässä valossa. Sijoitetut tytöt kokivat määräilyn ylivallaksi, joka liittyi vihaan ja rajojen asettelun ohjaavaksi kontrolliksi joka oli yhteydessä myönteisiin psyykkisiin ilmiöihin, kun taas vertailuryhmän tytöillä rajojen asettelu oli yhteydessä tyttöjen piirteisiin kielteisesti. Äitikuvista saattoi muodosta tyyppejä siten, että yhdisteltiin neljän eri piirteen arvioita. Nämä piirteet olivat: lämmin, rajoja-asetteleva, syyllistävä, epäoikeudenmukainen. Tulokseksi saatiin neljä vallitsevaa tyyppiä: Rakkaus ja rajat -tyyppi, marttyyriäiti, kaveriäiti ja paha äitipuolityyppi. Parhaiten selvisivät tytöt, jotka näkivät äitinsä rakkaus ja rajat -tyyppinä eli sijaisäiti oli: lämmin, rajoja-asetteleva, ei-epäoikeuden-mukainen, ei-syyllistävä. Heikoimmin olivat selviytyneet tytöt jotka näkivät sijaisäidin pahan äitipuolen kaltaisena: Ei lämmin, rajoja asetteleva, syyllistävä ja epäoikeudenmukainen. Sijoitetut tytöt erosivat vertailuryhmästä siten, että heidän identiteetin eheytensä oli kiinteämmin yhteydessä sijaisäitikuvaan. Identiteetin osa-alueista naisinen seksuaalisuus ja jatkuvuudentunne olivat haavoittuneet. Sukulaissijoitusryhmällä seksuaalinen haavoittuneisuus oli vähäisempi, eikä erolla vertailuryhmään ollut tilastollista merkitsevyyttä - jatkuvuudentunne oli sukulaissijoituksessa normaali. Vierassijoitusryhmän tytöillä oli keskimääräistä heikompi itsetuntemus, itsehillintä, sisukkuus, elämänhallinnan tunne ja elämän kokeminen tarkoitukselliseksi. Tutkimus antoi viitteitä siitä, että sijaiskotihistoria ei tuota neuroottistasoista masennusta tai ahdistuneisuutta sen enempää kuin elämän kielteiset tapahtumat ja perimä muutenkaan. Silti käyttäytymishäiriöt ja tyttöjen raportoimat murrosiän monet ongelmat voivat liittyä pienellä ryhmällä tyttöjä häiriintyneisyyteen.. Tutkimuksessa esiin tulleen heikosti selvinneiden tyttöjen ryhmän kontrolli- ja identiteettiongelmat viittasivat epävakaaseen persoonallisuuteen (ICD-10 tautiluokitus). Kontrolliongelmat olivat yhteydessä sijaisäitikuvaan, jossa koettiin turvallisen kontrollin puutetta. Identiteetin alueen ongelmat olivat yhteydessä sijaisäidin koettuun etäisyyteen tai vähäiseen lämpöön. Omaa tilannettaan arvioidessaan kaikki sijaiskodeissa kasvaneet tytöt olivat sitä mieltä, että heidän huostaanottonsa oli ollut aiheellinen ja että perhehoito on laitoshoitoa parempi hoitomuoto, vaikka noin viidesosa oli tyytymätön omaan sijaiskotiinsa."

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä