pitääkö se MB:n (Mikropiltti) väittämä paikkansa että Macissa ohjelmat asennetaan vain raahaamalla cd:ltä asennettavan ohjelman kuvake haluttuun kansioon ja sitten poistetaan ohjelma poistamalla sen kuvake? Toihan on paljon siistimpää kuin räkäsessä Windowsissa joissa ei aina softien omillakaan ohjelmilla saa poistettua vaan joskus pitää puukottaa rekisteriä eikä sekään aina auta.
Ja mr. MacMan, arvostan suuresti jos maltat pysyä poissa tästä keskustelusta, tämä ei ole sua varten.
Ja mr. MacMan, arvostan suuresti jos maltat pysyä poissa tästä keskustelusta, tämä ei ole sua varten.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Pieni osa softista toimii noin, mutta ohjelmat jotka jollain tasolla muokkaa käyttistä, vaativat asentajan ja asennettaessa käyttäjätunnuksen ja salasanan. Siihen perustuu osittain OS X:n turvallisuus eli käyttäjän on aina aktiivisesti asennettava ohjelma.
Toisaalta 99 % poistetaan just noin, vedä roskiin ja tyhjennä.
Mutta ei se mua yllätä, että MB erehtyy näissä Mac asioissa. Mitään rekisteriähän ei ole.
Sanotaan näin että omalla kokemuksella suurin osa sellaisista pikkuohjelmista mitä sharewarena ja freewarena ja OpenSoursena on jakelussa, menee sillä lailla että ne voi vaan raahata jonnekin, mielellään Applications hakemistoon. Sitten jos kypsyy siihen niin heittää roskikseen. Jotkut ohjelmat toki kirjoittavat käyttäjän tekemät ohjelman asetukset muistiin ja ne löytyy pääsääntöisesti sieltä mistä pitääkin eli käyttäjän library mapista missä moisia on, noita voi sitten kanssa viskoa roskiin jos haluaa, tilaa ne ei juuri vie, ja siis eivät ole käyttikseen missään yhteydessä.
Mutta on isompia (ja pienempiäkin) ohjelmistoja missä on installeri, joka esim InDesignin tapauksessa kirjoittelee moneen paikkaan tiedostoja. Edelleen kaikki kuitenkin voi heittää roskiin, jos jotain tiedostoja jää poistamatta, niin käyttis ei välitä siitä tuon taivaallista.
Tässä esimerkki miten OS X:stä poistetaan huonoja ja tarpeettomia ohjelmia.
http://brad.project-think.com/movies/uninstalling.mov