Olen matikan ja fysiikan opettaja ensimmäistä vuotta koulussa X. Päiväni alkoi tuskaisesti niin kuin aina. Ensin kuulin taas kaikki vuodatukset, "Mihin helvettiin mä näitä juttuja tarviin" jne... Kännykät soi ja joka ikinen kerta, kun yhden saa kiinni, toinen kännykkä soi taas. Oma puhelimeni oli kyseisenä päivänä myös unohtunut auki VAHINGOSSA, ja siitäkö opppilaat riemastuivat. "Jos opella on auki niin miks ei mullakin." Luokassa käytiin hirveä suullinen väittely, joka päättyi siihen, että kaikki oppilaat kävelivät luokasta ulos osoittaen mieltä. Vastaan käytävässä tuli koulun rehtori ja siinä minä seisoin punaisena ja nolona selittelemässä tapahtunutta. Saa nähdä miten, työni kyseisessä koulussa käy... =(
"open vittumaisin
päivä"-kisa
141697
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Miks kännyköitä on, jos niitä täytyy pitää kiinni? Eihän niillä tee mitään jos ne on kiinni. Äänetön pitäisi riittää koulussa, ihan niin kuin työelämässäkin. Kännykkä voi meillä olla päällä kokouksessa vain jos joku odottaa todella tärkeää puhelua. Ja jos unohtuu joskus laittaa äänettömälle, niin sekinhän on vaan inhimillistä. Sitten siihen sanotaan, että soitan sulle myöhemmin. Tämän pitäisi olla osa peruskoulun kasvatustehtävää, kännykänkäyttökasvatus. Eihän ne lapset edes opi mitään kännykänkäyttöetikettiä, jos kännyt täytyy pitää koulussa kiinni! Olet virkaintoinen ja nipottava nuori opettaja. Otan osaa, olen joskus itsekin ollut samanlainen, mutta katso peiliin ja mene itseesi. Rentous opitaan kantapään kautta. Ei se reksi tuosta yhdestä kerrasta potkuja anna, mutta joudut varmaan selittämään mitä tapahtui. Kerro myös että ehkä opit tilanteesta itsekin jotain.
Mitä h..vettiä väittelet oppilaiden kanssa siitä miten sinulla on känny päällä vaikka oppilailla ei saa olla? Jos oppilas käyttää kännykkää tunnilla otan talteen ja annan kansliaan, josta sen voi noutaa koulupäivän päätyttyä. Oma kännykkä on päällä ja mutinoihin vastaan "työasioiden vuoksi". Luokka ei ole demokratia, tai jos on, niin minä olen ainoa äänivaltainen kansalainen siellä. En neuvottele oppilaiden kanssa asioista, joitten päättäminen kuuluu minulle. Juu-ei väittely teinien kanssa on turhaa puuhaa, se ei johda mihinkään järkevään. Perusteltu päätös ja oppilailta mölyt mahaan. Jos haluaisivat marssia pihalle, niin en olisi esteenä. Luvaton poissaolo tunnilta->jälki-istunto. Hiukan munaa siihen toimintaan nyt!
olen kyllä sitä mieltä, että komennat ne kännykät vähintäänkin äänettömäksi. Joillakin tunneilla on niin viidakkomeininki, ettei mitään järkeä, saati että kukaan voisi oppia siellä mitään. Nykyään on kaikenlaisia ääniä noissa kännyissä ja niitä rallatetaan sitten virnuillen siellä täällä. Tosiaan otat ja pamautat nyrkillä tai jollain pöytään ja KARJAISET, ETTÄ NYT LOPPU!!!!!!!!!! Ei kannata pelätä äänen käyttöä. Olen nähnyt, ettei joillain luokilla oikein muuten tilanne rauhtotu. Ei ne useatkaan mistään etiketistä välitä. Tarkoitus onkin kiusata ja useat kuuntelevat musaa ja saavat säälivitosia kun ei tunnilla pärjää. Sitä ei pidä hyväksyä. Kyllä siellä kotonakin voi sitä etikettiä opettaa. Vaikka se oma kullannuppu sanookin, ettei hän tee tunnilla niin tai näin...voisit yllättyä kun salaa näkisit. Ääntä peliin, ei siinä ole mitään hävettävää. Muuten ne muksut keksii joka ainoasta asiasta syyn lähteä luokasta. "on liikaa tehtäviä, ei saa jutella, plaa plaa". Ne vedättää sua.
Joo, samaa mieltä täälläkin. ihan syvältä tuo kirjoitus jostain kännykän käytön ....!Ei taida sen kirjoittaja tajuta mitään teinien kanssa olemisesta. Kännykkä pois ja kansliaan säilöön päivän ajaksi. Niille teineille pitää pistää luu kurkkuun heti alkuunsa- sitten rupeavat asettumaan. Iske karttakeppi pöytään, niin että katkeaa. Johan rupeavat miettimään käyttäytymistään.Ja jos sinun kännykkäsi soi "työasioiden" takia, se ei kuulu Pennuille. Suut tukkoon vaan. Koulu ei todellakaan yläasteella ole mikään demokratia.
Opettaja on koulussa aikuinen. Jos open kännykkä poikkeustapauksissa soi, ei se kuulu oppilaille. Vanhemmat voivat tavoitella opettajaa koulupäivän aikana, myös kollegat. Oppilailla on eri säännöt, koska he eivät osaa soveltaa. He ovat oppilaita, eivät töissä koulussa. Heidät tavoittaa tarvittaessa opettajan kautta, jos joku hätä tulee. Älä ala väitellä.Pysy rauhallisena ja luottamusta herättävänä, tarpeen tullen puhu varmalla ja painokkaalla tavalla - mutta vasta, kun luokassa on hiljaista. Kun olet aloittelija, pidä kuri tiukassa otteessasi. Viikkojen päästä voit tarpeen tullen löysätä.Ota selvää, mihin häiriköt ohjataan koulussanne.
Ihme tiukkiksia täällä. Kyllä meidän koulussa saa olla kännyt päällä äänettömällä. Kuka voi vahtia, onko ne repussa kiinni vai äänettömällä? Tietenkään ei saa luokassa hölpöttää kännykkään, eikä muutenkaan. Se kuri pitää löytyä muuten kuin ärjymällä. Huutajat ovat pellejä, joille nauretaan. Mutta tuollaisille ulosmarssijoille kyllä kuuluu antaa jälki-istuntoa, tottakai. Muutenhan ne kävelee ulos aian kun ei tykkää jostain, mitä ope sanoo.
tilannetta. On eri asia rääkyä hermoromahtaneena tai tosiaan käyttää ääntä ja hiljentää luokkaa. Joillain niin sanotuilla normaaliluokilla on sellainen hulabaloo päällä, että pitäisi ottaa videolle ja näyttää maailmalle. Olen nähnyt saman luokan eri opettajien seurassa. Joidenkin opettajien tunnilla juostaan ympäriinsä ja mennään pulpetin alle piiloon ja huudellaan koko luokan voimasta mielipiteitä milloin mistäkin. Eli tänään menin naisena ääntäni käyttämään ja opettaja kiitti tunnin lopussa ihmeissään, että olipa kerrankin työrauha. Kukaan nuorista ei nauranut, koska katsoin tiukasti silmiin, enkä varsinaisesti menettänyt hallintaani holtittomasti. Kuljen aina sen äänekkäimmän nuoren eteen ja voin jopa kyykistyä nenän eteen jos nuori piilottelee tukkansa alla ja virnuilee ja huutelee edelleen. Hetken kun siinä nassittaa silmiin ja jutustelee jo ihan rauhallisestikin, niin tietävät, etten anna periksi. Osa näistä nuorista saa jo kotona kaiken periksi. Vanhemmat ovat väsyneitä ja ahdistuneita ja pitkiä päiviä töissä. Kädet on nousseet pystyyn. Siinä niitä karkulaisia sitten tunnilla rauhoitetaan. Minä kyllä aina kiitän hiljaisuudesta lopussa ja juttelen sovinnollisesti. Usein muut nuoret samalla luokalla ovat tyytyväisiä kun tulee rauhallisempaa ja voi hiukan jopa kuulla opettajan ääntä. Kännyt saa tosiaan olla äänettömänä, eihän siitä mitään vaivaa ole. Jälki-istunto, voi hyvää päivää. Jälki-istunto on sitä kun ei tiedetä miten jollekin nuorelle pitäisi puhua, mistä pitäisi keskustella! Sille jälki-istunnolle vasta nauretaankin, niin tein minäkin nuorena.
En relaa. Ja sitten kun huudan, niin yksikään ei muuten naura.
huudettaisi niille lapsille, pahinkin pukari rauhoittuu kun annetaan niiden tehdä mitä huvittaa. Sen jälkeen heidät voi palkita, vaikkapa loppupäivällä vapaata...
rauhoitu periksi antamalla. Aika suppea on kokemus sinullakin.
että jonkun open vittumaisin päivä on työpäivä koulussa eli kaikki työpäivät. Oppilaat kun eivät ole akateemisesti koulutettuja. Eli ovat siis alhaisempaa kastia. Jos joku nyt miettii, lähtisikö opiskelemaan opettajaksi niin suosittelen miettimään, pidätkö nuorista ihmisistä ylipäänsä? Haluatko lainkaan olla tekemisissä nuorison kanssa?
Samanlaisia kokemuksia minullakin ekalta vuodelta, vasta parin vuoden kokemuksen jälkeen olen alkamassa saamaan otetta työstä. Älä välitä näiden käppyröiden kommenteista, eivät muista vaan omia mokiaan työn aloitteluvaiheessa. Opettajan työ vaatii pirusti opettelua ja työhön kasvamista. Pahin mokani oli kun syksyllä pillahdin itkuun kesken tunnin. Kukaan ei tuotakaan mokaa enää muista, kyseisen ryhmän saan nykyään ihan kuriin ja tulen toimeen, eikä kukaan siitä ole kuittaillut. Eteenpäin vaan!
joku kertoo miten asiat tosiaan on koulussa pahimmillaan! Mullekin on käynyt noin joskus ja vielä viime aikoinakin meinannut käydä noin.
Mutta pahinta mulla henkilökohtaisesti on että oppilaat on alkaneet pilkata mua eri pilkkanimillä, sitä on hirveen vaikea sulattaa ja se vaikuttaa niin että tulen yhä kyynisemmäksi opetustyössäni. Ei paljoa kiinnosta olla mukava opettaja...
Rehtorin pitäisi auttaa minua, ja niin sinuakin tuossa tilanteessa, mutta he ovat nykyään vain kyynisiä narsisseja jotka eivät välitä opettajista hevon peetä!
Vai ylityöllistettyjä ja uupuneita? Opettajan pitää itse kyetä hoitamaan ongelma luokassa, omalla tyylillään. Joku huutaa, joku ei, riippuu vähän ryhmästäkin, pitääkö joskus kerran karjaista.
Jos haet rehtorin apuun, menetät sen vähäisenkin auktoriteetin, joka sinulla ehkä on.
Itse opetan "tarkkista", eikä kännykät todellakaan ole päällä tunnilla. Jos joku tekee sen virheen, kännykkä on hallussani loppupäivän. Hauskinta on se, että kun oppivat, että pidän kiinni sanoistani, eräs oppilas toi jo aamulla vapaaehtoisesti kännykkänsä minulle. "En mä kuitenkaan malta pitää sitä äänettömällä"...
Jotta ryhmän saa noudattamaan sääntöjä, sille pitää ensin opettaa, että säännöillä on joku tarkoitus ja sääntöjen rikkomisella on seuraus. Kun ope on looginen, rangaistukset kohtuullisia tekoon nähden ja niitä toteutetaan tasapuolisesti ja johdonmukaisesti kaikille ja kaikissa tilanteissa, ne myöskin hyväksytään.
Oppilaiden kanssa olemme pitäneet "demokraattisia" (ovela ope johdattelee ja on kuitenkin aina se, joka sanoo viimeisen sanan) kokouksia, joissa sovitaan säännöistä ja seurauksista. Itse antaisivat kovempia rangaistuksia kuin minä.
Sääntöjen noudattamisesta silloin tällöin kehutaan, jotta motivaatio pysyy.
Sillä, joka luokassa "vedättää", on auktoriteetti. Jos oppilas esim. yrittää karata ikkunasta, etkä pysty estämään, on viimeinen keino sanoa hänelle joko a) tiedät, että jos nyt karkaat ikkunasta, teet väärin. En voi kuitenkaan estää sinua, mutta haluan, että tiedät tekeväsi väärin. Siitä seuraa sinulle rangaistus. Tai b) Huomaan, että haluat karata luokasta. Siihen on varmaan joku syy. Haluatko kertoa sen? Ai et, no, sitten voisi olla parempi, että menet hetkeksi ikkunasta ulos ja palaat takaisin sitten, kun haluat keskustella asiasta.
Jälkimmäisessä esimerkissä ope on kuitenkin lopulta se, jonka tahdon mukaan toimitaan ("haluan, että menet ikkunasta ulos"), vaikka todellisuudessa hän ei pysty edes estämään oppilasta. Jos oppilas ei halua noudattaa open ohjeita = ei hyväksy tämän auktoriteettia, hän ei halua noudattaa ohjetta mennä ikkunasta ulos, vaan jää sisään (alkuperäinen tavoite). Lopputulos on siis joka tapauksessa opettajan hallinnan säilyminen ja tämä lisää auktoriteettia myös ryhmän muiden oppilaiden silmissä, jotka luonnollisesti seuraavat "henkien taistelua" silmä kovana.
Tämän takia opiskelin kasvatustieteitä ja erityispedaa. Tiedoksi niille, jotka luulevat, että opettajan homma on aivotonta luennointia.