Pyydettiin kummiksi. Sanoin ei kiitos. Vaadittiin edelleen kummiksi, olisit hyvä! Kieltäydyin. Vaadittiin - jo melko sopimatonta, eikö? Oli pakko alkaa perustella: olen eronnut kirkosta, piste. No, voihan sitä aina liittyä, todettiin! Haloo! Miksi minua pyydettiin kummiksi? Ei kyselty, miksi olen eronnut kirkosta? Olenko vakaumuksellinen? Kummin tärkein tehtävä kai on juurikin tämä sielullinen puoli näinä päivinä? Ei niinkään enää ole kyse siitä, että on joku joka ottaa lapset hoivaansa, jos vanhemmille sattuu jotain. Ei kai oikeasti kukaan voi ketään vaatia liitymään kirkoon, jotta saisi lapselleen hvyän kummin? Näinkö syvältä ja sokeita, todella itsekkäitä, ovat äiskät ja iskät kultsipuppeleineen? Ettei vaan oltaisikin oltu enempi kiinnostunut minusta hyvänä kummina ja lahjan tuojana? Onhan noita muistettavia päiviä vuoden mittaan useita: nimipäivä, syntymäpäivä, joulu,.. kai noita voi lisääkin keksiä? Sitten vielä rippijuhlat ja muut valmistujaiset. Oikeinko tässä pitäisi 'jeesustelemaan' ryhtyä? Melko epäilyttävää, että jos vanhemmat haluavat lapselleen kummin, että vaativat kirkosta eronnutta liittymään kirkoon ja ryhtymään heidän lapsensa kummiksi. Täsä on nyt jotain, mikä menee minulta ohi. Nyt en ymmärrä.
Kirkosta eronnut konrfirmoitu
10
1013
Vastaukset
- ei mitään kunnioitusta
Ettäs kehtaavat! Todella itsekeskeistä!
Jos kummiksi pyytäjien käsitys kummiudesta rajoittuu merkkipäivämuistajan rooliin ja omasi tähän kristillisen kasvattajan osaan, niin oli lapsen kannalta todella hyvä, ettei teille syntynyt asiasta kauppoja. Toisaalta ei ketään voi edellyttää liittymään kirkkoon kummiuden vuoksi, aivan totta; pakanasta ei ole kristilliseksi kummiksi. Kummi on ensisijassa lapsen aikuinen kaveri, jolle pitäisi voida kertoa sellaisiakin asioita, joita omille vanhemmille ei yleensä kerrota. Kummius on lapsen tukemista elämäntiellä. Jos se kristillinen opastus tulee siinä sivussa, niin mikä ettei.. onhan lapsi kastettu ja kirkkokin silloin asiaan tyytyväinen. Viiden lapsen kummina voin kertoa, että auttaminen tulee sydämestä eikä lompakosta. Tietysti hyvään kummiuteen kuuluu myötäelää lapsen elämäntaipaleella myös silloin kun on aihetta juhlaan ja auttaa silloin kun on surun hetki. Omaan kokemukseeni perustuen uskallan jopa väittää, että monet kummilapset arvostavat kummiutta enemmän kuin kummi itse. Eikä se arvostaminen lähde lahjoista vaan siitä, että muistaa toisen olemassaolon ja on läsnä.
Ei ketään voi velvoittaa / pakottaa kummiuteen tai vieläpä liittymään kirkkoon sen takia. Aika omituista. Minusta tuli taas kummi 3 vko takaperin, tosin olen ylpeä saamastani kunniasta, mutta voin ymmärtää että kaikki ei halua k.o tehtävää. Ettei taustallo ole uskonnolliset syyt ? Meillä isä Jari ihmetteli ääneen kun vauva sai 3 ortodoksikummia, koska yleenä on kuulema vain se "kiintiöortodiksi" jonka kuuluu olla ainakin yhden kummeista . Mutta aikamoista käytöstä vanhemmilta vaatia aisiaa ja vielä kirkkoon liittymistä sen tiimoilta. Kummin tehtävä on jakaa kasvatusvastuuta vanhempien kanssa muutenkin kun jouluna, juhannuksena ja rippipyhänä seteli kourassa. Eikä kummius pääty rippipyhään, ja lapsi tulee muistamaan sinut aina sinä kummitätinä-setänä, joten mielestäni hommaan pitäsi pyytää semmoinen ihminen joka tosiaan välittää lapsesta hänen kaikkina elinkausinaan , pitää yhteyttä, kyselee kuulumiset ja on mukana elämässä. Totuuden nimissä tosin täytyy kuiskata- vaikka ajattelen että kummitätskä ei ole pelkästään lahjojen antamista varten, niin vähän karkasi mopo käsistä tämän uusimman tulokkaan kanssa.. :o) Joka päivä löytyy jotain uutta kivaa ja ihanaa mikä tekisi mieli hankkia vaaville... koitan rajoittaa ! Ehkä tässä painaa vielä se enempi että hän sai toisen nimensä minun mukaani . Arvatkaas olinko haljeta ylpeydestä :o))))
- emme kuulu kirkkoon
Olemme valinneet lapsillemme kummit, joita kutsumme kummeiksi. Olemme eronneet kirkosta, lapsia ei ole kastettu, ja pojan kummit eivät kumpikaan kuulu kirkkoon (toinen sukua, toinen hyvä ystävä). Kummien valintaperuste oli heidän mahd. halunsa olla osa lastemme elämää: neuvonantaja, opastaja, yksi kiinnostunut aikuinen. Lapset ovat aina arvostaneet kummejaan henkilöinä, eivät lahjojen vuoksi, ja ovat toivoneetkin että kummit kävisivät meillä useammin kylässä, ja vierailevat mielellään kanssamme kummiensa luona. Kummin ja kummilapsen suhde rakentuu aluksi aikuisten kautta, ja siinä luodaan pohja pitkäksi ajaksi. Kun oman kummilapsemme - niin, olemme todellakin kummeja, vaikkemme kuulu kirkkoon - äiti ei jaksanut pitää mitään yhteyttä meihin, ikinä ei ilmoittanut tuliko lähettämäni paketti perille tai ei. Ajattelin, että en lahjo lasta ennen kuin äiti "herää". Ja sitä heräämistä olen odotellut yli 10 vuotta. Nyt lapsen tilanne on se, ettei voisi ottaa itse yhteyttä meihin vaikka tahtoisikin.
- asiaa selvittänyt
Sopivampi nimitys tuollaisessa tilanteessanne (kirkkoon kuulumattomat vanhemmat, kastamattomat lapset) olisi SPONSORI. Miksi omia kristillisiä käsittetä? Wikipediankin mukaan kummi on kristillisessä perinteessä kastettavan tai kirkkoon liitettävän hengellinen ohjaaja, hengellinen vanhempi, jonka tulee kuulua samaan kirkkokuntaan kastettavan kanssa. Miksi muuten kummilapsen äidin pitäisi lähettää jonkunlainen kuittaus siitä, että lahjoja on saatu?
- ei kai
asiaa selvittänyt kirjoitti:
Sopivampi nimitys tuollaisessa tilanteessanne (kirkkoon kuulumattomat vanhemmat, kastamattomat lapset) olisi SPONSORI. Miksi omia kristillisiä käsittetä? Wikipediankin mukaan kummi on kristillisessä perinteessä kastettavan tai kirkkoon liitettävän hengellinen ohjaaja, hengellinen vanhempi, jonka tulee kuulua samaan kirkkokuntaan kastettavan kanssa. Miksi muuten kummilapsen äidin pitäisi lähettää jonkunlainen kuittaus siitä, että lahjoja on saatu?
Sponsori tuskin on sopiva sana, koska se ymmärretään toiminnaksi, jossa joku lahjoittaa toiselle rahaa (tai muuta hyödykettä) ja vastineeksi tämä toinen toimii sponsorin etujen ajamiseksi. Eli urheilija liimaa paitaansa sponsorin logon, ja edistää siten sponsorin näkyvyyttä. Kummiuteen tämä tuskin sopii? Siinä olet kyllä oikeassa, että joku muu sana voitaisiin keksiä kirkkoon kuulumattomille kummeille/lapsille kuin perinteinen kummisuhde. Ehkä sana aikaa myöten keksitäänkin, kun kirkkoon kuulumattomuus on mennyt jo nyt siihen mittaan, ettei vaadittuja kahta kummia aina ole helppo löytää. "Miksi muuten kummilapsen äidin pitäisi lähettää jonkunlainen kuittaus siitä, että lahjoja on saatu?" Hyvään käytökseen kuuluu kiittää saaduista lahjoista. Niin kauan kuin lapsi ei sitä itse osaa tehdä, pitäisi vanhempien toimia välikätenä. Samalla lapsi oppii näkemään hyvien käytöstapojen, joihin kiittäminen kuuluu, arvon ja osaa luontaisesti itse käyttää kiitos-sanaa myöhemmin. Nykyään me suomalaiset emme juuri osaa kiittää mistään, ja se kyllä näkyy, valitettavasti.
- "latinalainen"
ei kai kirjoitti:
Sponsori tuskin on sopiva sana, koska se ymmärretään toiminnaksi, jossa joku lahjoittaa toiselle rahaa (tai muuta hyödykettä) ja vastineeksi tämä toinen toimii sponsorin etujen ajamiseksi. Eli urheilija liimaa paitaansa sponsorin logon, ja edistää siten sponsorin näkyvyyttä. Kummiuteen tämä tuskin sopii? Siinä olet kyllä oikeassa, että joku muu sana voitaisiin keksiä kirkkoon kuulumattomille kummeille/lapsille kuin perinteinen kummisuhde. Ehkä sana aikaa myöten keksitäänkin, kun kirkkoon kuulumattomuus on mennyt jo nyt siihen mittaan, ettei vaadittuja kahta kummia aina ole helppo löytää. "Miksi muuten kummilapsen äidin pitäisi lähettää jonkunlainen kuittaus siitä, että lahjoja on saatu?" Hyvään käytökseen kuuluu kiittää saaduista lahjoista. Niin kauan kuin lapsi ei sitä itse osaa tehdä, pitäisi vanhempien toimia välikätenä. Samalla lapsi oppii näkemään hyvien käytöstapojen, joihin kiittäminen kuuluu, arvon ja osaa luontaisesti itse käyttää kiitos-sanaa myöhemmin. Nykyään me suomalaiset emme juuri osaa kiittää mistään, ja se kyllä näkyy, valitettavasti.
Kummi (kreikaksi ανάδοχος, νουνός, νουνά, venäjäksi кум, кума, latinaksi sponsor) Eiköhän se kummius nykyään ole yksinomaan tuota sponsorointia. Saattaa olla niinkin, että keskustelun aloittajaa on pyydetty kummiksi juuri sen vuoksi, että hänellä olisi tarpeeksi varallisuutta lahjontaan. Kuinka moni valitsee kummiksi jonkun todella kristillisen ihmisen, joka on varaton (=köyhä)?
- edellinen kirjoittaja
"latinalainen" kirjoitti:
Kummi (kreikaksi ανάδοχος, νουνός, νουνά, venäjäksi кум, кума, latinaksi sponsor) Eiköhän se kummius nykyään ole yksinomaan tuota sponsorointia. Saattaa olla niinkin, että keskustelun aloittajaa on pyydetty kummiksi juuri sen vuoksi, että hänellä olisi tarpeeksi varallisuutta lahjontaan. Kuinka moni valitsee kummiksi jonkun todella kristillisen ihmisen, joka on varaton (=köyhä)?
Kielitieteestä viis, mutta miten oli sen vastavuoroisuuden laita? Jos sponsori-kummi ei saa edes kiitosta? ;-)
- liittymään kirkkoon
Oiskohan pyytäjien ensisijainen tarkoitus ollut saada sinut liittymään takaisin kirkkoon - hinnalla millä hyvänsä? Minulla on asiasta kokemusta sillä uskovaiset vanhempani ja sisarukseni ovat käyttäneet myös tuota kummi-kikkaa saadakseen minut "edes" liittymään kirkkoon. Heillä ilmeisesti on jonkinlainen porttieoria asiasta, eli kun on saatu liittymään kirkkoon, niin sitten onkin jo helpompi taluttaa pidemmälle hihhulismin syövereihin.
- Toisaalta kirkko
kuitenkin painostaa jäseniään etsimään lapsilleen kummit vaikka heitä olisi miten vaikea saada. Muuten voi jopa lapsi jäädä kastamatta ja juhlat juhlimatta, joten epätoivo voi ajaa epätoivoisiin tekoihin mihin ei normaalisti sortuisi. :(
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu
Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)684823Haistoin ensin tuoksusi
Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu152300- 261826
- 131546
- 331490
Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?
Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais51328- 101247
- 151156
Kyllä poisto toimii
Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa41141"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..
"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla131106