Apua

onks eri linuxien välillä noin niinku isojakin eroja suorituskyvyssä? Ja mikä on kenellekin tärkeätä... Ohjelmien pitää olla tuoreita, julkaisutiheys ei saa olla liian iso ja tuki pitää olla TosiPitkä? Luulisin, että jos joku viitsii ottaa cd:levyn käteen ja korvata esiasennetun käyttiksen, niin ei sillon päivityskään versiosta toiseen ole iso urakka. Ainakaan minua ei voisi kiinnostaa vähempää kuinka pitkä tuki työpöytäjakelussani on. Käytän kuitenkin uusinta.

asdfghjkl kirjoitti:

onks eri linuxien välillä noin niinku isojakin eroja suorituskyvyssä? Ja mikä on kenellekin tärkeätä... Ohjelmien pitää olla tuoreita, julkaisutiheys ei saa olla liian iso ja tuki pitää olla TosiPitkä? Luulisin, että jos joku viitsii ottaa cd:levyn käteen ja korvata esiasennetun käyttiksen, niin ei sillon päivityskään versiosta toiseen ole iso urakka. Ainakaan minua ei voisi kiinnostaa vähempää kuinka pitkä tuki työpöytäjakelussani on. Käytän kuitenkin uusinta.

"onks eri linuxien välillä noin niinku isojakin eroja suorituskyvyssä?" Kyllä. Eri käyttikset toimii eri nopeudella. "Ohjelmien pitää olla tuoreita, julkaisutiheys ei saa olla liian iso ja tuki pitää olla TosiPitkä?" Työkäytössä halutaan ennemmin vakaita ohjelmia kuin tuoreita, ellei se tuore ohjelma nyt satu olemaan parempi kuten jossain nopeasti muuttuvassa hommassa. Pitkä tuki on aina etu. Käyttöjärjestelmän päivitys on aika perseestä kun tässä yhteydessä ohjelmat hajoilee, laiteyhteensopivuus voi muuttua ja on säätöä, että kun kone on tuotantokäytössä niin sitähän ei käydä säätämään. Itse pidän 2v päivityssykliä omassa käytössä hyvänä kun käyttämistäni sovelluksista tulee 2v aikana merkittävästi parempi versio, että päivittäminen kannattaa. Harrastelija voi tykätä 6kk syklistä, mutta jotain toimistosoftaa, peruswebbiä, sähköpostia ja yleensäkin kypsyneiden ohjelmien käyttöä arvostaa sitä, että konetta voisi käyttää seuraavat 10v ilman mitään päivittämistä. Sama pätee palvelinkäytössä.

m-kar kirjoitti:

"onks eri linuxien välillä noin niinku isojakin eroja suorituskyvyssä?" Kyllä. Eri käyttikset toimii eri nopeudella. "Ohjelmien pitää olla tuoreita, julkaisutiheys ei saa olla liian iso ja tuki pitää olla TosiPitkä?" Työkäytössä halutaan ennemmin vakaita ohjelmia kuin tuoreita, ellei se tuore ohjelma nyt satu olemaan parempi kuten jossain nopeasti muuttuvassa hommassa. Pitkä tuki on aina etu. Käyttöjärjestelmän päivitys on aika perseestä kun tässä yhteydessä ohjelmat hajoilee, laiteyhteensopivuus voi muuttua ja on säätöä, että kun kone on tuotantokäytössä niin sitähän ei käydä säätämään. Itse pidän 2v päivityssykliä omassa käytössä hyvänä kun käyttämistäni sovelluksista tulee 2v aikana merkittävästi parempi versio, että päivittäminen kannattaa. Harrastelija voi tykätä 6kk syklistä, mutta jotain toimistosoftaa, peruswebbiä, sähköpostia ja yleensäkin kypsyneiden ohjelmien käyttöä arvostaa sitä, että konetta voisi käyttää seuraavat 10v ilman mitään päivittämistä. Sama pätee palvelinkäytössä.

>...käyttikset toimii eri nopeudella. Pätee toki Windowsin ja Linuxin osalta mutta Linuxin sisällä erot ovat häviävän pieniä, yleensä ei käyttäjän havaitsemia (

m-kar kirjoitti:

"onks eri linuxien välillä noin niinku isojakin eroja suorituskyvyssä?" Kyllä. Eri käyttikset toimii eri nopeudella. "Ohjelmien pitää olla tuoreita, julkaisutiheys ei saa olla liian iso ja tuki pitää olla TosiPitkä?" Työkäytössä halutaan ennemmin vakaita ohjelmia kuin tuoreita, ellei se tuore ohjelma nyt satu olemaan parempi kuten jossain nopeasti muuttuvassa hommassa. Pitkä tuki on aina etu. Käyttöjärjestelmän päivitys on aika perseestä kun tässä yhteydessä ohjelmat hajoilee, laiteyhteensopivuus voi muuttua ja on säätöä, että kun kone on tuotantokäytössä niin sitähän ei käydä säätämään. Itse pidän 2v päivityssykliä omassa käytössä hyvänä kun käyttämistäni sovelluksista tulee 2v aikana merkittävästi parempi versio, että päivittäminen kannattaa. Harrastelija voi tykätä 6kk syklistä, mutta jotain toimistosoftaa, peruswebbiä, sähköpostia ja yleensäkin kypsyneiden ohjelmien käyttöä arvostaa sitä, että konetta voisi käyttää seuraavat 10v ilman mitään päivittämistä. Sama pätee palvelinkäytössä.

"Kyllä. Eri käyttikset toimii eri nopeudella. " No voisitko tarkentaa, että mistä nämä nopeuserot syntyvät? Muusta kuin kääntäjäoptimisaatioista, ja kohdearkkitehtuurista? Paljonko noiden edellisten oikea vaikutus on? Voisitko antaa vertailua joidenkin jakeluiden välillä? "Työkäytössä halutaan ennemmin vakaita ohjelmia kuin tuoreita, ellei se tuore ohjelma nyt satu olemaan parempi kuten jossain nopeasti muuttuvassa hommassa. Pitkä tuki on aina etu. Käyttöjärjestelmän päivitys on aika perseestä kun tässä yhteydessä ohjelmat hajoilee, laiteyhteensopivuus voi muuttua ja on säätöä, että kun kone on tuotantokäytössä niin sitähän ei käydä säätämään." Kiitos informaatiosta. Ei ole tarvinnut säätää. Itse uskon että enemmän ongelmia aiheuttaa ohjelmien ruuvaaminen johonkin suuntaan "niiden paremmaksi integroimiseksi jakeluun", tai jostain muusta syystä. Mitään muita perusteluja tuolle ei ole kuin oma mutu oman kokemuksen perusteella slackwaresta, debianista, ubuntusta, fedorasta ja jokusesta muusta jakelusta. "Harrastelija voi tykätä 6kk syklistä, mutta jotain toimistosoftaa, peruswebbiä, sähköpostia ja yleensäkin kypsyneiden ohjelmien käyttöä arvostaa sitä, että konetta voisi käyttää seuraavat 10v ilman mitään päivittämistä." En ole harrastelija enkä ammattilainen. Olen ollut harrastelija, ja kuvasit aika tarkkaan koneen käyttöni, paitsi että minua ei haittaa päivittää konetta 12kk tai 6kk välein. Ei se ole niin iso asia, kuin mitä siitä teet... /home on omalla osiollaan, ohjelmien asetukset pääasiassa kotihakemistossa. Jos kaksi globaalia asetusta vaihtaa paikkaa ja niiden korjaamiseen menee 10min, niin ei siitä maailma vielä kaadu. Puhut yhden koneen päivittämisestä, niinkuin tarkoitus olisi päivittää 500 työasemaa, ja seuraavana päivänä tulossa ihmiset töihin. "Käyttöjärjestelmän päivitys on aika perseestä kun tässä yhteydessä ohjelmat hajoilee, laiteyhteensopivuus voi muuttua ja on säätöä" On sulla tosi merkillinen käyttöjärjestelmä.

tarkennusta. kirjoitti:

>...käyttikset toimii eri nopeudella. Pätee toki Windowsin ja Linuxin osalta mutta Linuxin sisällä erot ovat häviävän pieniä, yleensä ei käyttäjän havaitsemia (

"Pätee toki Windowsin ja Linuxin osalta mutta Linuxin sisällä erot ovat häviävän pieniä, yleensä ei käyttäjän havaitsemia (

ölkjdasf kirjoitti:

"Kyllä. Eri käyttikset toimii eri nopeudella. " No voisitko tarkentaa, että mistä nämä nopeuserot syntyvät? Muusta kuin kääntäjäoptimisaatioista, ja kohdearkkitehtuurista? Paljonko noiden edellisten oikea vaikutus on? Voisitko antaa vertailua joidenkin jakeluiden välillä? "Työkäytössä halutaan ennemmin vakaita ohjelmia kuin tuoreita, ellei se tuore ohjelma nyt satu olemaan parempi kuten jossain nopeasti muuttuvassa hommassa. Pitkä tuki on aina etu. Käyttöjärjestelmän päivitys on aika perseestä kun tässä yhteydessä ohjelmat hajoilee, laiteyhteensopivuus voi muuttua ja on säätöä, että kun kone on tuotantokäytössä niin sitähän ei käydä säätämään." Kiitos informaatiosta. Ei ole tarvinnut säätää. Itse uskon että enemmän ongelmia aiheuttaa ohjelmien ruuvaaminen johonkin suuntaan "niiden paremmaksi integroimiseksi jakeluun", tai jostain muusta syystä. Mitään muita perusteluja tuolle ei ole kuin oma mutu oman kokemuksen perusteella slackwaresta, debianista, ubuntusta, fedorasta ja jokusesta muusta jakelusta. "Harrastelija voi tykätä 6kk syklistä, mutta jotain toimistosoftaa, peruswebbiä, sähköpostia ja yleensäkin kypsyneiden ohjelmien käyttöä arvostaa sitä, että konetta voisi käyttää seuraavat 10v ilman mitään päivittämistä." En ole harrastelija enkä ammattilainen. Olen ollut harrastelija, ja kuvasit aika tarkkaan koneen käyttöni, paitsi että minua ei haittaa päivittää konetta 12kk tai 6kk välein. Ei se ole niin iso asia, kuin mitä siitä teet... /home on omalla osiollaan, ohjelmien asetukset pääasiassa kotihakemistossa. Jos kaksi globaalia asetusta vaihtaa paikkaa ja niiden korjaamiseen menee 10min, niin ei siitä maailma vielä kaadu. Puhut yhden koneen päivittämisestä, niinkuin tarkoitus olisi päivittää 500 työasemaa, ja seuraavana päivänä tulossa ihmiset töihin. "Käyttöjärjestelmän päivitys on aika perseestä kun tässä yhteydessä ohjelmat hajoilee, laiteyhteensopivuus voi muuttua ja on säätöä" On sulla tosi merkillinen käyttöjärjestelmä.

"No voisitko tarkentaa, että mistä nämä nopeuserot syntyvät?" http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=108&conference=656&posting=22000000043822918 "Voisitko antaa vertailua joidenkin jakeluiden välillä?" En ole benchmarkannu muuten kuin silmämääräisesti joku Zenwalk esimerkiksi on tavattomasti kevyempi kuin Ubuntu. Ja Ubuntuakin kun alkaa modaamaan erilaiseksi niin ikkunamanagerin vaihto esim. Blackboxin kyllä tuntuu hurjasti. Ohjelmoijana sitten on kyllä kokemusta, että miten vaikka joku GCC 3.4.6 suhtautuu 4.3:n kun eri käyttikset käyttävät eri kääntäjäversioita kun tasapainoilevat nopeuden, vakauden ja yhteensopivuuden kanssa. Uudemmat kääntäjät on nopeampia mutta sorsayhteensopivuus saataa muuttua ja jotkut suosivat vanhempaa, ja vakaudessa on eroja onko että käyttääkö kehityshaaran ensimmäistä vaiko päivitetyintä kääntäjäversiota. >"Käyttöjärjestelmän päivitys on aika perseestä kun tässä yhteydessä ohjelmat hajoilee, laiteyhteensopivuus voi muuttua ja on säätöä" "On sulla tosi merkillinen käyttöjärjestelmä." Tuo on ihan normaalia jokaisella käyttöjärjestelmällä. Binäärit on hyvin usein ronkeleita käyttöjärjestelmän versiolle ja olen monet kerrat nähnyt ohjelmien hajoavan eri käyttöjärjestelmillä. Ja olen myös nähnyt sorsayhteensopivuuden muuttuvan, että ei joku sorsa sitten käännykkään uudella käyttiksellä vaikka vanhalla kääntyy. Ehdottomasti parempi, että mitä pidempään toimii yhtäjaksoisesti ilman käyttiksen päivitystä uuteen versioon. Aika käyttiksen edellisen version ja nykyisen version julkaisun välillä 10v olisi täydellinen. Ja tietysti niin, että yhteensopivuutta ei särjetä minkään päivityksen yhteydessä.

m-kar kirjoitti:

"Pätee toki Windowsin ja Linuxin osalta mutta Linuxin sisällä erot ovat häviävän pieniä, yleensä ei käyttäjän havaitsemia (

>...Fvmv vs. Metacity Tarkoitit varmaan Fvwm koskapa Fvmv on Zimbabwelainen lentokenttä. Ikkunamanegereita on kaikkiin jakeluihin saatavana useita erilaisia ja suorituskykyvaatimus oletettavasti lopputulosta vastaava. Sitä mitattaessa pitää tietysti valita aina vastaava kaikille osapuolille. >...on valtavia suorituskykyeroja. Toistaiseksi on kuitenkin vain SINUN mielipide vastaan muu maailma. >...rannekelloista supertietokoneisiin... Tarhaikäisetkin käsittää että tässä vertaillaan tehoja samassa raudassa. ;)

seli. kirjoitti:

>...Fvmv vs. Metacity Tarkoitit varmaan Fvwm koskapa Fvmv on Zimbabwelainen lentokenttä. Ikkunamanegereita on kaikkiin jakeluihin saatavana useita erilaisia ja suorituskykyvaatimus oletettavasti lopputulosta vastaava. Sitä mitattaessa pitää tietysti valita aina vastaava kaikille osapuolille. >...on valtavia suorituskykyeroja. Toistaiseksi on kuitenkin vain SINUN mielipide vastaan muu maailma. >...rannekelloista supertietokoneisiin... Tarhaikäisetkin käsittää että tässä vertaillaan tehoja samassa raudassa. ;)

Siis Linux/UNIX maailmassa käytetyn X:n ikkunamagereita, työpöytiä ja muuta infoa. http://xwinman.org/ Huomaa että siellä(kään) ei puhuta eri jakeluista yhtään mitään.

m-kar kirjoitti:

"No voisitko tarkentaa, että mistä nämä nopeuserot syntyvät?" http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=108&conference=656&posting=22000000043822918 "Voisitko antaa vertailua joidenkin jakeluiden välillä?" En ole benchmarkannu muuten kuin silmämääräisesti joku Zenwalk esimerkiksi on tavattomasti kevyempi kuin Ubuntu. Ja Ubuntuakin kun alkaa modaamaan erilaiseksi niin ikkunamanagerin vaihto esim. Blackboxin kyllä tuntuu hurjasti. Ohjelmoijana sitten on kyllä kokemusta, että miten vaikka joku GCC 3.4.6 suhtautuu 4.3:n kun eri käyttikset käyttävät eri kääntäjäversioita kun tasapainoilevat nopeuden, vakauden ja yhteensopivuuden kanssa. Uudemmat kääntäjät on nopeampia mutta sorsayhteensopivuus saataa muuttua ja jotkut suosivat vanhempaa, ja vakaudessa on eroja onko että käyttääkö kehityshaaran ensimmäistä vaiko päivitetyintä kääntäjäversiota. >"Käyttöjärjestelmän päivitys on aika perseestä kun tässä yhteydessä ohjelmat hajoilee, laiteyhteensopivuus voi muuttua ja on säätöä" "On sulla tosi merkillinen käyttöjärjestelmä." Tuo on ihan normaalia jokaisella käyttöjärjestelmällä. Binäärit on hyvin usein ronkeleita käyttöjärjestelmän versiolle ja olen monet kerrat nähnyt ohjelmien hajoavan eri käyttöjärjestelmillä. Ja olen myös nähnyt sorsayhteensopivuuden muuttuvan, että ei joku sorsa sitten käännykkään uudella käyttiksellä vaikka vanhalla kääntyy. Ehdottomasti parempi, että mitä pidempään toimii yhtäjaksoisesti ilman käyttiksen päivitystä uuteen versioon. Aika käyttiksen edellisen version ja nykyisen version julkaisun välillä 10v olisi täydellinen. Ja tietysti niin, että yhteensopivuutta ei särjetä minkään päivityksen yhteydessä.

"En ole benchmarkannu muuten kuin silmämääräisesti joku Zenwalk esimerkiksi on tavattomasti kevyempi kuin Ubuntu" Yllättäen. Toisessa lienee hieman lyhyempi prosessilistaus. Tosin se ei tee siitä nopeampaa, vaan kevyemmän, joka ei ole sama asia. "Ohjelmoijana sitten on kyllä kokemusta, että miten vaikka joku GCC 3.4.6 suhtautuu 4.3:n kun eri käyttikset käyttävät eri kääntäjäversioita kun tasapainoilevat nopeuden, vakauden ja yhteensopivuuden kanssa." gcc 3.4 tuskin on oletuskääntäjänä missään jakelussa. Gcc:stä löytyy kyllä benchmarkkeja... Ja toki nopeuseroja on kääntäjien välillä. Kuinka suuria? http://vmakarov.fedorapeople.org/spec/index.html "Tuo on ihan normaalia jokaisella käyttöjärjestelmällä. Binäärit on hyvin usein ronkeleita käyttöjärjestelmän versiolle ja olen monet kerrat nähnyt ohjelmien hajoavan eri käyttöjärjestelmillä." Ei minun käyttöjärjestelmällä. Kun käyttöjärjestelmä päivitetään niin sinne tuleepi uudet pinäärit, kun ohjelmat ja kirjastot vaihtuu toisiin. Mut hei. Puhutko nyt jostain tapauksesta, kun koodaaja-x kirjottaa koodia jonka käyttäytyminen on ei-määritelty, mutta sattuu toimiin. Sitten kääntäjä muuttuu, ja ohjelma ei toimikkaan? Ei tollanen ole käyttäjän ongelma. Kääntäjän bukikaan ei ole käyttäjän ongelma. Eikä edes tahallinen yhteensopivuuden rikkominen. Ja vaikka käyttäjä kääntäis kernelin, niin käyttäjä tuskin rupee korvaamaan työkaluketjua ja kääntään glibc:tä tai kerneliä. Ja ohjelmathan asennettiin pakettienhallinnasta? Älä anna fläshiä, nvidian ajureita tai jotain muuta tälläistä esimerkkinä ilman esimerkkiä :( Tai sit en vaan ymmärrä sun pointtia :(

ölkjasdf kirjoitti:

"En ole benchmarkannu muuten kuin silmämääräisesti joku Zenwalk esimerkiksi on tavattomasti kevyempi kuin Ubuntu" Yllättäen. Toisessa lienee hieman lyhyempi prosessilistaus. Tosin se ei tee siitä nopeampaa, vaan kevyemmän, joka ei ole sama asia. "Ohjelmoijana sitten on kyllä kokemusta, että miten vaikka joku GCC 3.4.6 suhtautuu 4.3:n kun eri käyttikset käyttävät eri kääntäjäversioita kun tasapainoilevat nopeuden, vakauden ja yhteensopivuuden kanssa." gcc 3.4 tuskin on oletuskääntäjänä missään jakelussa. Gcc:stä löytyy kyllä benchmarkkeja... Ja toki nopeuseroja on kääntäjien välillä. Kuinka suuria? http://vmakarov.fedorapeople.org/spec/index.html "Tuo on ihan normaalia jokaisella käyttöjärjestelmällä. Binäärit on hyvin usein ronkeleita käyttöjärjestelmän versiolle ja olen monet kerrat nähnyt ohjelmien hajoavan eri käyttöjärjestelmillä." Ei minun käyttöjärjestelmällä. Kun käyttöjärjestelmä päivitetään niin sinne tuleepi uudet pinäärit, kun ohjelmat ja kirjastot vaihtuu toisiin. Mut hei. Puhutko nyt jostain tapauksesta, kun koodaaja-x kirjottaa koodia jonka käyttäytyminen on ei-määritelty, mutta sattuu toimiin. Sitten kääntäjä muuttuu, ja ohjelma ei toimikkaan? Ei tollanen ole käyttäjän ongelma. Kääntäjän bukikaan ei ole käyttäjän ongelma. Eikä edes tahallinen yhteensopivuuden rikkominen. Ja vaikka käyttäjä kääntäis kernelin, niin käyttäjä tuskin rupee korvaamaan työkaluketjua ja kääntään glibc:tä tai kerneliä. Ja ohjelmathan asennettiin pakettienhallinnasta? Älä anna fläshiä, nvidian ajureita tai jotain muuta tälläistä esimerkkinä ilman esimerkkiä :( Tai sit en vaan ymmärrä sun pointtia :(

"Yllättäen. Toisessa lienee hieman lyhyempi prosessilistaus. Tosin se ei tee siitä nopeampaa, vaan kevyemmän, joka ei ole sama asia." No jos minulla on kone jossa toinen käyttöjärjestelmä pyörii raskautensa ansiosta hitaammin niin silloin se on hitaampi. "gcc 3.4 tuskin on oletuskääntäjänä missään jakelussa." Red Hat Enterprise 4? "Ei minun käyttöjärjestelmällä. Kun käyttöjärjestelmä päivitetään niin sinne tuleepi uudet pinäärit, kun ohjelmat ja kirjastot vaihtuu toisiin." Kaikki pinäärit ei tule käyttöjärjestelmän mukana. Olen tähän Ubuntuun asentanut esimerkiksi kolmannen osapuolen softaa ja kun päivitän käyttiksen joskus vuoden päästä niin kuinka monta softaa sanoo poks? Entä mitenköhän toimii joku itse tekemä PHP tai Python softa jos uudessa käyttisversiossa on PHP 6:a ja Python 3:a? Toimiikos ihan varmasti? Windows XP SP2 päivitys oli sitten surullisen kuuluisa siitä kun softia hajosi roppakaupalla. "Ja ohjelmathan asennettiin pakettienhallinnasta?" Vain osa softasta. Käytännössä sitten lisätään pakettilähteitä ja asennetaan erillisiä softia myös kun kaikki mahdollinen ei ole paketinhallinnassa. Vai löytyykös sun paketinhallinnasta joku Maya? Ja tosiaankin, ohjelmat kun pyörähtää uusiin versioihin niin näistä riippuvaiset jutut voivat hajota. Esimerkiksi Firefoxin lisäosat. Tietenkään harrastelijaa homma ei liikuta kun on mielenkiintoa säätää ja nysvätä mutta kaikkia muita kyllä. Parempi vaan että kun on kone kerran asennettu niin sitä voisi sitten käyttää ilman käyttispäivitystä kunnes se kone hajoaa. Käytännössä tämä ei onnistu mutta pidän jotain openSusen 2v tukea jo niin lyhyenä, että en suosittele sitä kuin poikkeustapauksessa. On jo selkeästi harrastajan käyttis. Sitten kun tukea on vähintään 3v ja enemmän niin alkaa kelvata työkäyttöön ja normaali-ihmisille.

m-kar kirjoitti:

"Yllättäen. Toisessa lienee hieman lyhyempi prosessilistaus. Tosin se ei tee siitä nopeampaa, vaan kevyemmän, joka ei ole sama asia." No jos minulla on kone jossa toinen käyttöjärjestelmä pyörii raskautensa ansiosta hitaammin niin silloin se on hitaampi. "gcc 3.4 tuskin on oletuskääntäjänä missään jakelussa." Red Hat Enterprise 4? "Ei minun käyttöjärjestelmällä. Kun käyttöjärjestelmä päivitetään niin sinne tuleepi uudet pinäärit, kun ohjelmat ja kirjastot vaihtuu toisiin." Kaikki pinäärit ei tule käyttöjärjestelmän mukana. Olen tähän Ubuntuun asentanut esimerkiksi kolmannen osapuolen softaa ja kun päivitän käyttiksen joskus vuoden päästä niin kuinka monta softaa sanoo poks? Entä mitenköhän toimii joku itse tekemä PHP tai Python softa jos uudessa käyttisversiossa on PHP 6:a ja Python 3:a? Toimiikos ihan varmasti? Windows XP SP2 päivitys oli sitten surullisen kuuluisa siitä kun softia hajosi roppakaupalla. "Ja ohjelmathan asennettiin pakettienhallinnasta?" Vain osa softasta. Käytännössä sitten lisätään pakettilähteitä ja asennetaan erillisiä softia myös kun kaikki mahdollinen ei ole paketinhallinnassa. Vai löytyykös sun paketinhallinnasta joku Maya? Ja tosiaankin, ohjelmat kun pyörähtää uusiin versioihin niin näistä riippuvaiset jutut voivat hajota. Esimerkiksi Firefoxin lisäosat. Tietenkään harrastelijaa homma ei liikuta kun on mielenkiintoa säätää ja nysvätä mutta kaikkia muita kyllä. Parempi vaan että kun on kone kerran asennettu niin sitä voisi sitten käyttää ilman käyttispäivitystä kunnes se kone hajoaa. Käytännössä tämä ei onnistu mutta pidän jotain openSusen 2v tukea jo niin lyhyenä, että en suosittele sitä kuin poikkeustapauksessa. On jo selkeästi harrastajan käyttis. Sitten kun tukea on vähintään 3v ja enemmän niin alkaa kelvata työkäyttöön ja normaali-ihmisille.

noudatit sit neuvoa, etkä antanut esimerkkiä nvidian ajureista, fläshistä tai muusta sellaisesta ilman esimerkkiä, vaan annoit esimerkiksi esimerkittömän esimerkin ilman esimerkkiä :D Ois hienoo, jos pystyisit laskeutuun niinkun noin yleiseltä tasolta vähän lähemmäs ruohonjuuritasoa, ja kertoon jonkun oikeen asian ympäripyöreiden puhumisen sijaan.

keheh kirjoitti:

noudatit sit neuvoa, etkä antanut esimerkkiä nvidian ajureista, fläshistä tai muusta sellaisesta ilman esimerkkiä, vaan annoit esimerkiksi esimerkittömän esimerkin ilman esimerkkiä :D Ois hienoo, jos pystyisit laskeutuun niinkun noin yleiseltä tasolta vähän lähemmäs ruohonjuuritasoa, ja kertoon jonkun oikeen asian ympäripyöreiden puhumisen sijaan.

No esimerkiksi Mathcad 2000 meni epävakaaksi Windows 2000->Windows XP päivityksessä.

ölkjdasf kirjoitti:

"Kyllä. Eri käyttikset toimii eri nopeudella. " No voisitko tarkentaa, että mistä nämä nopeuserot syntyvät? Muusta kuin kääntäjäoptimisaatioista, ja kohdearkkitehtuurista? Paljonko noiden edellisten oikea vaikutus on? Voisitko antaa vertailua joidenkin jakeluiden välillä? "Työkäytössä halutaan ennemmin vakaita ohjelmia kuin tuoreita, ellei se tuore ohjelma nyt satu olemaan parempi kuten jossain nopeasti muuttuvassa hommassa. Pitkä tuki on aina etu. Käyttöjärjestelmän päivitys on aika perseestä kun tässä yhteydessä ohjelmat hajoilee, laiteyhteensopivuus voi muuttua ja on säätöä, että kun kone on tuotantokäytössä niin sitähän ei käydä säätämään." Kiitos informaatiosta. Ei ole tarvinnut säätää. Itse uskon että enemmän ongelmia aiheuttaa ohjelmien ruuvaaminen johonkin suuntaan "niiden paremmaksi integroimiseksi jakeluun", tai jostain muusta syystä. Mitään muita perusteluja tuolle ei ole kuin oma mutu oman kokemuksen perusteella slackwaresta, debianista, ubuntusta, fedorasta ja jokusesta muusta jakelusta. "Harrastelija voi tykätä 6kk syklistä, mutta jotain toimistosoftaa, peruswebbiä, sähköpostia ja yleensäkin kypsyneiden ohjelmien käyttöä arvostaa sitä, että konetta voisi käyttää seuraavat 10v ilman mitään päivittämistä." En ole harrastelija enkä ammattilainen. Olen ollut harrastelija, ja kuvasit aika tarkkaan koneen käyttöni, paitsi että minua ei haittaa päivittää konetta 12kk tai 6kk välein. Ei se ole niin iso asia, kuin mitä siitä teet... /home on omalla osiollaan, ohjelmien asetukset pääasiassa kotihakemistossa. Jos kaksi globaalia asetusta vaihtaa paikkaa ja niiden korjaamiseen menee 10min, niin ei siitä maailma vielä kaadu. Puhut yhden koneen päivittämisestä, niinkuin tarkoitus olisi päivittää 500 työasemaa, ja seuraavana päivänä tulossa ihmiset töihin. "Käyttöjärjestelmän päivitys on aika perseestä kun tässä yhteydessä ohjelmat hajoilee, laiteyhteensopivuus voi muuttua ja on säätöä" On sulla tosi merkillinen käyttöjärjestelmä.

""Kyllä. Eri käyttikset toimii eri nopeudella. " No voisitko tarkentaa, että mistä nämä nopeuserot syntyvät? Muusta kuin kääntäjäoptimisaatioista, ja kohdearkkitehtuurista? " juu optimoinnista yms. on todellakin kyse. minun tämänhetkinen kone suorastaan lentää 2.6.27.1 kernelillä joka on optimoitu juuri tälle laitteelle. siinä jää niin zenwalkit kuin ubuntut kuin tikku paskaan kun tämä P.a.S.k.A-Linux v0.11 hurahtaa menemään. jopa jokainen ohjelma on optimoitu juuri tälle laitteelle ja viritetty viimeisen päälle vain tätä laitetta varten. kernelistä on jätetty jokaikinen ylimääräinen kökkäre pois ja vain tämän laitteen tarvitsemat osat on otettu mukaan. " Paljonko noiden edellisten oikea vaikutus on? Voisitko antaa vertailua joidenkin jakeluiden välillä?" PALJON! kun kaikki softa on rakennettu vain tälle laitteelle on se helvetinpaljonnopeampaa! esim. käynnistysaika xfce työpöydälle täyteen valmiuteen kestää hieman alle 10 sekuntia. ja kyseessä on kuitenkin jo 'vähän vanha rauta'. zenwalkilta sama homma kestää 15-20 sek. ja susella menee jo överiksi varmaan lähemmäs 1½minuuttia. osaksi se johtuu wlan moduulista, jonka käynnistys ajankohdan korjaamalla aika tippuu 30sek pienemmäksi. ei vaan jaksa. :) ""Käyttöjärjestelmän päivitys on aika perseestä kun tässä yhteydessä ohjelmat hajoilee, laiteyhteensopivuus voi muuttua ja on säätöä" On sulla tosi merkillinen käyttöjärjestelmä. " täytyy sanoa että mulla on juuri tuollainen systeemi. esimerkiksi, jos päivitän jonkun keskeisen ohjelmiston glibc tms. niin homma menee niin solmuun, että koko systeemi on erittäin suurella todennäköisyydellä rakennettava alusta saakka. että silleen.

ja siirtyä Vistaan? Ymmärsin että vistan tullaan lopettamaan hyvin nopeasti eväämällä tuki ja näin pakottaa käyttäjät ostamaan joko uusi Windows 7 tai hankkimalla uusi tietokone missä on Windows7 esiasennettuna. Tietenkin suurin osa käyttäjistä kumminkin valitsee tämän jälkimmäisen vaihtoehdon, niin sitten alkaa se sama pähkäily -"Mites mä nyt tästä vanhasta koneesta saan nämä tiedostot ja ohjelmat tuohon uuteen koneseen?" Musiikki ja elokuvat varmaan siirtyvät hienosti jos ne koneet saa yhteyden vaikka Lan verkossa niin voi siirtää, mutta entäs jos sillä vista koneella on tehty töitäkin tai on ostettuja ohjelmia? Tietenkin ostetaan uudestaan jos niistä on jo W7 versiot, voi muuten olla hienoa kun päivittääkin tuon vista koneen w7:ksi niin ohjelmat menee vituiksi kun ne on tehty vistaan eikä w7. :D No eipä mulla ole väliä mitä muut tekevät elmässään joitan asiota vaikeaksi, mutta kivä se on seurata toisten epätoivoa ja asioden vaikeaksi tekemistä. xD