Valonnopeudessa yössä
ohikiitävässä hetkessä
näin taas sut - sut
Kiharat kaartuvasi
korpin mustat
aaltoilemaan jälkeesi vain
Unikuva mun -
sun perään huudan
istuisit varjooni
saisin maistella sinua
Miksi niin nopeaa kiidät
olet sekoviiniä päässäni
tunteitteni laakson jalopeura
Unessani seisoit edessäni
kuin marmoripatsaaseen
halusin nojata sinuun
Tunnen tuoksusi jäljessäsi
vaikka en sinua näe enää
sinun suusi makeus
sulaa huulilleni vieläkin
Odota minua rakas
tiedät että elämäni valahtaa
kostuta minut jälleen
uinuvan minun huuliani
Ohikiitävä armaani
- odotathan -
http://www.youtube.com/watch?v=XhfZuBfvl4A
Yön harsoa
Lissu
4200
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
kaunis runo sydämen ikävästä, halusta rakkauteen. Käytit kauniita ilmaisuja. Tykkäsin :)
Kiva jos tykkäsit nyt tästäkin ja viihdyit runossani. :)
tämä runosi on ihan eri maata, kuin aiempasi. Tässä on taidolla kirjoitettuja säkeitä, upeita kielikuvia. Nautinto tämä on.
Kiitos kommentista ! Joo, nyt runoni on kaiketi vähän "eri maata" ja ruokkii varmaan jo varttuneempaa väestöä myös, koska on seestyneempi ilmaisultaan. Mutta jos tämän runon veisi minun omaan ystäväpiiriini, niin enpä uskoisi että luettaisiin. Kiva jos pidit ! T: Lissu :)