On tehty osittainen ositus- ja perinnönjakosopimus ja siinä sovittu, että vainajan (kuolinpesän) tileillä olevat varat jaetaan vainajan lasten kesken ja muu omaisuus jätetään jakamatta. Siinä on mainittu myös, että lesken omaisuus jää perinnönjaon ulkopuolella ja leski ei maksa perillisille tasinkoa. Tämä muu jakamatta jäänyt omaisuus on rantatontti ym. maata. Onko nyt niin, että leski on edelleen kuolinpesän osakas? Ja esim. jos lapset haluaa myydä maan, pitää olla myös lesken suostumus? (ja mihin muihin toimiin tarvitaan suostumus ja keille kuuluu kiinteistövero?) Tarvitaanko muuta? Pitäisikö ensiksi tehdä uusi ositussopimus, jossa sovitaan, että lapset saa lopun jakamatta olevan vainajan omaisuuden?
Osittainen ositus- ja perinnönjakosopimus
Hippula
11
6947
Vastaukset
- Hippula_toukokuulta
Tähän ei ole kukaan vastannut, löytyykö kokemusta/tietämystä...? Ehkä kannattanee kysyä lakimieltä...
Mietityttää, että olisiko muukin omaisuus pitänyt jotenkin jakaa/osittaa niin, että äitimme ei olisi enää kuolinpesän osakas? (Onko hän vielä, kun on kerta olemassa jakamatonta omaisuutta?) Eikä omista osaa kuolinpesän jakamattomasta omaisuudesta. Emme haluaisi, että hän saa mitään isältä jääneestä mökkitontista yms. maasta. Tai lähinnä, että äitini kaksi lasta eli sisaruspuolemme ei aikanaan saisi. Voiko niin edes käydä (kun äitini oli isän eli aviopuolisonsa kuollessa varakkaampi) ja millä sen estää? Mikä sanamuoto ositus/jakopaperiin täytyy laittaa? Isäni ei missään tapauksessa olisi halunnut, että hänen omaisuudestaan menisi jotain äitini lapsille. Heillä oli erittäin huonot välit.
Miten tuo ositus oikein oikeaoppisesti tehdään? Muutoin emme halua maita jakaa vaan haluamme pitää maat kuolinpesän omistuksessa, emme vain halua äitimme eli lesken olevan enää kuolinpesän osakas. Ja pitäisi kai se verotoimistollekin sitten ilmoittaa, jotta äidin ei tarvitse maksaa kiinteistöveroa. Tai kuolinpesällehän se tulee ja me lapset olemme sen maksaneet tähän mennessä. Ja sekin olisi helpompaa, että ei tarvitsisi pyytää äidiltä valtakirjaa mihinkään.- ja jako
Ositus vainajan ja lesken välillä lakkauttaa lesken osakkuuden kuolinpesässä, mikäli osakkuus perustui vain avio-oikeuteen.
Äitinne osakkuus kuolinpesään perustui ilmeisesti vain avio-oikeuteen. Kirjoitit, että on tehty osittainen ositus, mitähän se tarkoittaa? Kerroit äitisi olevan varakkaampi osapuoli ja vedonneen tasinkoprivilegiin eli kieltäytyneen maksamasta tasinkoa. Mikäli ositus jäi jotenkin puolitiehen, saatatte vain osituksen loppuun ja huolehditte, että osituksesta tehdään osituskirja. Perillisten ei tarvitse jakaa omaisuutta.
Sisarpuolillenne ei isänne omaisuus kuulu millään tavalla. - muallikko
Ilmeisesti tiedät osituksen ja varsinaisen perinnönjaon olevan eri asiat. Leski on pesän osakas jos ette ole tehnyt ositusopimusta.
Tehkää siis (asiantuntevan avustamana) ositussopimus niminen paperi, jossa kirjaatte eroon lesken ja perillisten omaisuudet. Leski ja te perilliset hyväksytte sen allekirjoituksillanne kahden esteettömän todistajan kanssa.
Lesken ollessa rikkaampi ja kieltäytyessä tasingon antamisesta, niin eväät omaisuuksien yksilöimiseksi ovat perukirjassa ilmeisen selkeästi. Isänne omaisuus ei joudu lesken omistukseen ilman osituksessa tekemäänne vaihtoa.
Et maininnut pesään kuuluvasta asunnosta. leskellähän on lakiin perustuva elinikäinen oikeus puolisoiden yhteiseen kotiin ja koti-irtaimistoon. Jos asunnon omistaa leski tai se osituksessa hänelle junaillaan, niin pasmat tulevat selviksi ja te perilliset saatte hoidella puu/tontti kauppojanne ilman lesken lupia.
Pieni kokemusperäinen varoituksen sana, että vastaavasti leski voi hummata tai pantata omaisuutensa kenen kanssa tahansa lapsiansa kuulematta. - Hippula_toukokuulta
muallikko kirjoitti:
Ilmeisesti tiedät osituksen ja varsinaisen perinnönjaon olevan eri asiat. Leski on pesän osakas jos ette ole tehnyt ositusopimusta.
Tehkää siis (asiantuntevan avustamana) ositussopimus niminen paperi, jossa kirjaatte eroon lesken ja perillisten omaisuudet. Leski ja te perilliset hyväksytte sen allekirjoituksillanne kahden esteettömän todistajan kanssa.
Lesken ollessa rikkaampi ja kieltäytyessä tasingon antamisesta, niin eväät omaisuuksien yksilöimiseksi ovat perukirjassa ilmeisen selkeästi. Isänne omaisuus ei joudu lesken omistukseen ilman osituksessa tekemäänne vaihtoa.
Et maininnut pesään kuuluvasta asunnosta. leskellähän on lakiin perustuva elinikäinen oikeus puolisoiden yhteiseen kotiin ja koti-irtaimistoon. Jos asunnon omistaa leski tai se osituksessa hänelle junaillaan, niin pasmat tulevat selviksi ja te perilliset saatte hoidella puu/tontti kauppojanne ilman lesken lupia.
Pieni kokemusperäinen varoituksen sana, että vastaavasti leski voi hummata tai pantata omaisuutensa kenen kanssa tahansa lapsiansa kuulematta.Ok, tämä selvensi asiaa. Perukirjassahan omaisuudet on selkeästi eroteltu, joten se auttaa paljon. Haluamme, että äiti eli leski pitää oman omaisuutensa (ja saa tehdä sillä mitä lystää) ja muu jää meille. Vaihtoja emme tee ja tasinkoa emme halua. Yhteistä asuntoa ei ole, asuivat vuokralla. Äidin omaisuus on hänen säästöjään eli rahavaroja.
Osa maista on metsää, joten puukaupatkin sujuu sitten helpommin, kun "leski ei roiku mukana". Haluamme, että olisi mahdollisimman yksinkertaista. - Hippula_toukokuulta
Hippula_toukokuulta kirjoitti:
Ok, tämä selvensi asiaa. Perukirjassahan omaisuudet on selkeästi eroteltu, joten se auttaa paljon. Haluamme, että äiti eli leski pitää oman omaisuutensa (ja saa tehdä sillä mitä lystää) ja muu jää meille. Vaihtoja emme tee ja tasinkoa emme halua. Yhteistä asuntoa ei ole, asuivat vuokralla. Äidin omaisuus on hänen säästöjään eli rahavaroja.
Osa maista on metsää, joten puukaupatkin sujuu sitten helpommin, kun "leski ei roiku mukana". Haluamme, että olisi mahdollisimman yksinkertaista.Laitetaanko jakosopimukseen omaisuuden arvo niin kuin se oli perukirjassa vai minkä hetken mukaan? Nykyhetken...? Vai sen mukaan kun osittainen perinnönjako on tehty? Rahavarathan on jo jaettu perillisille.
Jos kuvitellaan, että ”Väinö” kuoli 1.1.2009 ja perukirjoitus on tehty 1.2.2009. Perinnönjako on tehty 15.3.2009. Ja jakosopimus tehtäisiin 1.9.2009.
Väinöllä on ollut omaisuutta 45000
Leskellä 70000.
Väinön omaisuudesta on 15.3.2009 jaettu 15000 perillisille.
Olisi ollut helpompi varmaan tietysti tehdä ensiksi jakosopimus ja sitten perinnönjako.
”Pieni kokemusperäinen varoituksen sana, että vastaavasti leski voi hummata tai pantata omaisuutensa kenen kanssa tahansa lapsiansa kuulematta.”
Tarkoititko tällä siis sitä, että jos nyt vasta tehdään ositus niin se tehdään nykyarvon mukaan? Eli, kun leski on käyttänyt jo omaa omaisuuttaan tietysti niin sen arvo on alentunut. Jos 1.9.2009 leskellä on enää 40000? Jako olisi kannattanut siis tehdä jo maaliskuussa, kun perintöä jaettiin. Jakoa ei kannata enää tehdä, jos meidän pitää maksaa leskelle tasinkoa, koska kuolinpesällä ei ole enää rahaa tilillä… Ja maita on hankala jakaa tai myydä.
Vai tarkoittiko lause sitä, että sitten jos ositus tehdään vasta sitten kun leski kuolee esim. 10 vuoden päästä niin viimeksi kuolleen omaisuudeksi merkitään se mikä on hänen kuolinhetkellä esim. 2000 euroa. Ja ensiksi kuolleen omaisuus tai siis kuolinpesän omaisuus on vaikka edelleen se 30000 niin kuin 10 vuotta sitten. Vai onko se se 45000?
Täytyy kyllä ottaa asiantuntijaan yhteys. Kun olemme näköjään ihan pihalla näistä. Aluksi yritettiin pärjätä ilman ja ehkä se oli virhe… Perukirjan teki kyllä lakimies.
Tärkeintä tosiaan on, että ei käy niin, että sisarpuolemme saavat osan isämme omaisuudesta. Koska sitä isä ei missään tapauksessa halunnut. Emmekä halua muutenkaan lisää omistajia maille, koska se menee niin monimutkaiseksi. Jos äidin kuolinpesäkin vielä tulee omistajaksi joskus... - Näin kai?
Hippula_toukokuulta kirjoitti:
Laitetaanko jakosopimukseen omaisuuden arvo niin kuin se oli perukirjassa vai minkä hetken mukaan? Nykyhetken...? Vai sen mukaan kun osittainen perinnönjako on tehty? Rahavarathan on jo jaettu perillisille.
Jos kuvitellaan, että ”Väinö” kuoli 1.1.2009 ja perukirjoitus on tehty 1.2.2009. Perinnönjako on tehty 15.3.2009. Ja jakosopimus tehtäisiin 1.9.2009.
Väinöllä on ollut omaisuutta 45000
Leskellä 70000.
Väinön omaisuudesta on 15.3.2009 jaettu 15000 perillisille.
Olisi ollut helpompi varmaan tietysti tehdä ensiksi jakosopimus ja sitten perinnönjako.
”Pieni kokemusperäinen varoituksen sana, että vastaavasti leski voi hummata tai pantata omaisuutensa kenen kanssa tahansa lapsiansa kuulematta.”
Tarkoititko tällä siis sitä, että jos nyt vasta tehdään ositus niin se tehdään nykyarvon mukaan? Eli, kun leski on käyttänyt jo omaa omaisuuttaan tietysti niin sen arvo on alentunut. Jos 1.9.2009 leskellä on enää 40000? Jako olisi kannattanut siis tehdä jo maaliskuussa, kun perintöä jaettiin. Jakoa ei kannata enää tehdä, jos meidän pitää maksaa leskelle tasinkoa, koska kuolinpesällä ei ole enää rahaa tilillä… Ja maita on hankala jakaa tai myydä.
Vai tarkoittiko lause sitä, että sitten jos ositus tehdään vasta sitten kun leski kuolee esim. 10 vuoden päästä niin viimeksi kuolleen omaisuudeksi merkitään se mikä on hänen kuolinhetkellä esim. 2000 euroa. Ja ensiksi kuolleen omaisuus tai siis kuolinpesän omaisuus on vaikka edelleen se 30000 niin kuin 10 vuotta sitten. Vai onko se se 45000?
Täytyy kyllä ottaa asiantuntijaan yhteys. Kun olemme näköjään ihan pihalla näistä. Aluksi yritettiin pärjätä ilman ja ehkä se oli virhe… Perukirjan teki kyllä lakimies.
Tärkeintä tosiaan on, että ei käy niin, että sisarpuolemme saavat osan isämme omaisuudesta. Koska sitä isä ei missään tapauksessa halunnut. Emmekä halua muutenkaan lisää omistajia maille, koska se menee niin monimutkaiseksi. Jos äidin kuolinpesäkin vielä tulee omistajaksi joskus...Eikö jakohetkellä oteta huomioon ne varat, jotka on kuolinhetkellä ollut olemassa? Eli ei auta vaikka leski hassaisi äkkiä omaisuutensa? Että jos puolison kuolinhetkellä hänellä oli miljoona, mutta kuukauden päästä, kun perukirjoitusta tehdään enää tonni? Tilin saldothan katsotaan kuolinpäivältä? Sekä vainajan, että lesken. Vai?
- peruste
Näin kai? kirjoitti:
Eikö jakohetkellä oteta huomioon ne varat, jotka on kuolinhetkellä ollut olemassa? Eli ei auta vaikka leski hassaisi äkkiä omaisuutensa? Että jos puolison kuolinhetkellä hänellä oli miljoona, mutta kuukauden päästä, kun perukirjoitusta tehdään enää tonni? Tilin saldothan katsotaan kuolinpäivältä? Sekä vainajan, että lesken. Vai?
Lyhyesti sanottuna, ositusperusteen syntyhetki määrittää ositettavan omaisuuden. Ositusperusteen syntyhetki voi olla kuolinhetki tai avioeron vireilletulohteki.
Tilanne ennallistetaan eli ns. laskennallisesti palautetaan ositusperusteen syntyhetkeen, jos leski esim. on hassannut rahoja siinä välissä.
Myös perunkirjoituksessa varat ilmoitetaan kuolinhetken mukaan. Luonnollisesti tulee merkitä myös perunkirjoitushetken tilanne, mikäli varoja on jouduttu käyttämään laskuihin yms. - Myös kiinnostunut
peruste kirjoitti:
Lyhyesti sanottuna, ositusperusteen syntyhetki määrittää ositettavan omaisuuden. Ositusperusteen syntyhetki voi olla kuolinhetki tai avioeron vireilletulohteki.
Tilanne ennallistetaan eli ns. laskennallisesti palautetaan ositusperusteen syntyhetkeen, jos leski esim. on hassannut rahoja siinä välissä.
Myös perunkirjoituksessa varat ilmoitetaan kuolinhetken mukaan. Luonnollisesti tulee merkitä myös perunkirjoitushetken tilanne, mikäli varoja on jouduttu käyttämään laskuihin yms.Miten menee, jos ositus ja perinnönjako tehdään vasta lesken kuoltua? Mitä eroja silloin on siihen, jos se olisi tehty elinaikana eli heti hänen puolisonsa kuoleman jälkeen?
Arttu ja Bertta ovat naimisissa ja Arttu kuolee ensiksi. Ositusta ei tehdä Bertan elinaikana. Artulla ja Bertalla on yhteisiä lapsia ja Bertalla lisäksi kaksi lasta ed. avioliitosta. Bertan kuollessa hänen kuolinhetkellä oleva omaisuus ja Artun kuolinpesän omaisuus lasketaan yhteen ja puolitetaan? Vai miten? Mitä Artun perilliset saa ja mitä Bertan, kun Bertta kuolee?
Bertta voi Artun kuoleman jälkeen kasvattaa omaisuuttaan tai ”hassata” sen tai se voi pysyä samana. Mikä omaisuus otetaan huomioon?
Ja jos omaisuus on maata ja joku vaatii sen myymistä, onko se pakko myydä? Tai toisten maksettava vaatija ulos? - Myös kiinnostunut
Myös kiinnostunut kirjoitti:
Miten menee, jos ositus ja perinnönjako tehdään vasta lesken kuoltua? Mitä eroja silloin on siihen, jos se olisi tehty elinaikana eli heti hänen puolisonsa kuoleman jälkeen?
Arttu ja Bertta ovat naimisissa ja Arttu kuolee ensiksi. Ositusta ei tehdä Bertan elinaikana. Artulla ja Bertalla on yhteisiä lapsia ja Bertalla lisäksi kaksi lasta ed. avioliitosta. Bertan kuollessa hänen kuolinhetkellä oleva omaisuus ja Artun kuolinpesän omaisuus lasketaan yhteen ja puolitetaan? Vai miten? Mitä Artun perilliset saa ja mitä Bertan, kun Bertta kuolee?
Bertta voi Artun kuoleman jälkeen kasvattaa omaisuuttaan tai ”hassata” sen tai se voi pysyä samana. Mikä omaisuus otetaan huomioon?
Ja jos omaisuus on maata ja joku vaatii sen myymistä, onko se pakko myydä? Tai toisten maksettava vaatija ulos?Esitän kysymyksen toisin, eli mitä hyötyä/haittaa on siitä, että ositus tehdään vasta lesken kuoltua? Tilanteessa, jossa puolisoilla on eri perillisiä? Eli lapset eivät ole yhteisiä tai osa on ja osa ei.
Ja voiko perintöä jakaa vaikka ositusta ei ole tehty? Jos leski siihen suostuu? Ja perukirjastahan ilmenee vainajan omaisuus. - Isäntyttö1
Entä jos vainaja on ollut n. 10v kyvytön hoitamaan asioitaan,vaimo myynyt mökin,ok.talon ,auton, työkalut, siis kaiken mistä saa rahaa, Vaimo ollut edunvalvoja, vaikka yritin ulkopuolista edun vavontaa, niin sitä en saanut.
Nyt on omaisuus hassattu,ja inistään hautajaiskuluista, saattokoti hoitomaksuista. - Sikiävä
Isäntyttö1 kirjoitti:
Entä jos vainaja on ollut n. 10v kyvytön hoitamaan asioitaan,vaimo myynyt mökin,ok.talon ,auton, työkalut, siis kaiken mistä saa rahaa, Vaimo ollut edunvalvoja, vaikka yritin ulkopuolista edun vavontaa, niin sitä en saanut.
Nyt on omaisuus hassattu,ja inistään hautajaiskuluista, saattokoti hoitomaksuista.Et ole vastuussa hautajaiskuluista,etkä saattokoti hoitomaksuista.
Olisit voinut kyllä vaatia vuosittain nähtäväksi edunvalvojan kirjan pidon menoista.
En muista vanhentumis vuosia näissä oliko 5 vai 10 vuotta.Niistä kyllä näkyy omaisuuden hoito.Oikeusaputoimisto kyllä auttaa selvittämisessä näissä
perinnön hävittämisissä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 931702
Kolme miestä joukkoraiskasi nuoren naisen metsässä Helsingissä.
https://www.hs.fi/helsinki/art-2000011193871.html?utm_medium=promobox&utm_campaign=hs_tf&utm_source=is.fi&utm_content=pr2291420- 871321
Sunnuntai terveiset kaivatulle
Maa on vielä valkoinen vaikka vappu lähestyy, otetaan pitkästä aikaa pyhä terveiset kaivatullesi tähän ketjuun !!65995Aika usein mietin sitä
Että miksi juuri minä olen se jonka kanssa haluaisit vakavampaa? Mikä minusta voi tehdä sellaisen että koet niin syviä t46921- 47908
Miksei voitaisi vaan puhua asiat selväksi?
Minulla on ollut niin kova ikävä sinua, etten oikein edes löydä sanoja kuvaamaan sitä. Tuntuu kuin jokainen hetki ilman38898Eräästä kalastuksenvalvojasta leviää video !
Ennemmin tai myöhemmin tänne palstalle tulee videonpätkä, jossa kerrotaan paikallisesta "kalastuksen valvojasta". Ei si9864- 46832
IS Viikonloppu 26.-27.4.2025
Koviksen ovat laatineet Eki Vuokila ja piirrospuolista vastaa Lavonius, jolloin 2,5 vaikeusasteen ristikko on saatu aika35809