Kauhuanoppeja

mun anoppi on muuttunut ihan hirveäksi vauvan synnyttyä..on ensimmäinen lapsenlapsi.esim.kun olemme siellä kylässä en saa yhtään pitää vauvaani sylissä.repii väkisin sylistäni jos hetkenkin pidän.jos vauva nukkuu niin anoppi mölyää muka vahingossa vieressä että vauva herää ja hymyilisi mummolle.lapsemme on 3 kk ikäinen.joten tarvitsee unta paljon.hermo menee..en uskalla tai kehtaa sanoa vastaan.vaari on mukava ja yrittaa aina hillitä anopin menoa.miehenikään ei oikein uskalla mitään sanoa :/ yritän välttää vierailuja sinne mutta jos viikkokin on väliä ettei anoppi näe vauvaa niin se ryntää meille.ja aina väittää että on liian pienet vaatteet lapsella.vaikka ne on juuri sopivat.ja kantaa meille pinoittain vaatteita.mukaavaa se on mutta niitä on ihan liika jo.monet on jääneet jo pieniksi-kertaakaan käyttämättä.listaa vois jatkaa loputtomiin....

Iselläni tosi rasittava anoppi.Epäilee ettemme osaa hoitaa lastamme joten käy kolmesti viikossa tarkistamassa tilanteen.Kysyy jo ovilta milloin lapsi syönyt ja ootteko muistanu vaippaa vaihtaa ym.Joka kerran yrittää vielä väkisin saada lapsemme hoitoon itselleen.Alkuun oli ongelmana se että meidän tyttö nukkui 4-5h yöllä ennen kuin heräsi syömään,joten anoppi pelotteli meitä ettei se lapsi kohta herääkkään syömään kun noin pitkä syöntiväli on vaipuu tajuttomuuteen jne.Muutenkin utelee ja puuttuu asioihimme koko ajan sekä neuvoja satelee lapsen hoitamiseen joka päivä...

ja hoidin lasta pari vuotta kotona. Sen jälkeen lähdin jatkamaan opiskelujani tähtäimessäni ammatti, jossa työllisyystilanne parempi kuin edellisessä ammatissani.

Anoppini itkeskelee ja haukkuu minua miehelleni kun en hoida lasta kotona. Myös appi yhtyy tähän kuoroon. Heidän mielestään naisen paikka on kotona "nyrkin ja hellan välissä...".

Mieheni tekee pätkätöitä, ei ole saanut vielä vakituista työpaikkaa ja on taas työtön ainakin vähän aikaa (hän on perustamassa yritystä).Anopille ei mene kaaliin että minä en jaksa istua lapsen kanssa kotona saamattoman miehen rinnalla vaan haluan tehdä jotakin perheemme elättämisen eteen... opiskeluni ohella tekemistäni keikkatöistä vasta anopin riemu repeääkin!!

äääääääää