Mies kuolee naimattomana ja lapsettomana. Hänen molemmat vanhempansa elävät vielä ja hänellä on lisäksi sisar. Mies ei ole tehnyt testamenttia, joten perintö menee hänen vanhemmilleen, puolet kummallekin. Vanhemmat haluavat kuitenkin luopua perinnöistään tyttärensä, eli vainajan sisaren, hyväksi.
Kysymys:
Kohdellaanko sisaren saamaa perintöä yhtenä vai kahtena perintönä? Eli katsotaanko, että kyseessä on yksi, veljeltä saatu perintö vai voiko asian tulkita siten, että perintöjä onkin kaksi (puolet isän kautta ja puolet äidin kautta)?
Tällähän on merkitystä esimerkiksi siinä tilanteessa, että sisar haluaisi luopua edelleen perinnöstään lastensa hyväksi. Jos hän luopuisi perinnöstä, voiko hän tehdä niin, että pitää itsellään esim. isänsä kautta saamansa perinnön ja luovuttaa lapsilleen vain äitinsä kautta saamansa osuuden, vai onko hänen luovuttava koko perinnöstä tai pidettävä koko perintö itsellään?
Kysymys:
Kohdellaanko sisaren saamaa perintöä yhtenä vai kahtena perintönä? Eli katsotaanko, että kyseessä on yksi, veljeltä saatu perintö vai voiko asian tulkita siten, että perintöjä onkin kaksi (puolet isän kautta ja puolet äidin kautta)?
Tällähän on merkitystä esimerkiksi siinä tilanteessa, että sisar haluaisi luopua edelleen perinnöstään lastensa hyväksi. Jos hän luopuisi perinnöstä, voiko hän tehdä niin, että pitää itsellään esim. isänsä kautta saamansa perinnön ja luovuttaa lapsilleen vain äitinsä kautta saamansa osuuden, vai onko hänen luovuttava koko perinnöstä tai pidettävä koko perintö itsellään?
Vastaukset 9
Vanhimmat
>>Tällähän on merkitystä esimerkiksi siinä tilanteessa, että sisar haluaisi luopua edelleen perinnöstään lastensa hyväksi. Jos hän luopuisi perinnöstä, voiko hän tehdä niin, että pitää itsellään esim. isänsä kautta saamansa perinnön ja luovuttaa lapsilleen vain äitinsä kautta saamansa osuuden, vai onko hänen luovuttava koko perinnöstä tai pidettävä koko perintö itsellään?
"Kumpikin isä ja äiti voivat itsenäisesti luopua peritöosuudestaan, jolloin kyseessä on sisaren suhteen 2 eri perintöä."
Olen tässä samalla kannalla kuin "Laki niinkuin luetaan". Sisaren saama perintö tulee veljeltä, ei vanhemmilta, joten kysymyksessä on yksi ja sama veljen jättämä perintö siitä riippumatta, onko luopujana vain toinen vanhempi vai molemmat.
Edelleen mutua. Entäs jos vanhemmista vain toinen luopuu. Silloin perintö ainakin jakaantuu kahteen "haaraan". Ajattelisin, etteivät haarat yhdisty sillä perusteella, että molemmat luopuvat.
Joku asiasta perillä oleva näyttää heittäneen kysymyksen tänne pureksittavaksi.
Ei tuossa minun nähdäkseni mitään ongelmaa ole. Perittävä on veli, eli vain hänen perinnöstään on kysymys siitä riippumatta, luopuuko perinnöstä toinen vanhempi vai molemmat. Luopujahan ei ole saanut perintöä, vaan se ainoastaan välittynyt hänen kauttaan todelliselle saajalle eli perittävän sisarelle.
Jos vanhempi olisi ottanut perinnön vastaan ja sitten sen luovuttaisi tyttärelleen, tyttären kohdalla ei olisikaan kysymys perinnöstä, vaan vanhemmalta saadusta lahjasta. Jos luovuttajina olisivat molemmat vanhemmat, kysymyksessä olisi kaksi lahjaa.
Mutta kun perinnöstä luopujina ovat molemmat vanhemmat, sisar ei saa molemmilta perintöä (joka yhdistyisi/jäisi yhdistymättä), vaan perintö tulee veljeltä. Vanhemmat ovat olemassa vain perintölaskelmassa ("Milloin äiti tai isä on kuollut, jakavat perittävän veljet ja sisaret hänen osansa." PK 2:2.2)
"jos vanhemmista vain toinen luopuu. Silloin perintö ainakin jakaantuu kahteen "haaraan". Ajattelisin, etteivät haarat yhdisty sillä perusteella, että molemmat luopuvat."
Perintö ei perinnöstä luopumisen vuoksi siirry objektina mihinkään. Siten ei ole oikein sanoa, että esim. isän luopuessa perinnöstä hänen osuutensa siirtyisi sijaantuloperilliselle ja kun sitten äitikin luopuisi perinnöstä hänen "haarassaan" tapahtuisi sama siirtymä.
Ei näin vaan siten, että perinnöstä luopuja tavallaan "tappaa itsensä juridisesti" ja sen seurauksena poistuu perimysjärjestyksestä. Aivan sama tilanne on silloin, jos molemmat vanhemmat kuolisivat todellisuudessa ennen perittävää. Veljen pesässä on vain yksi perillinen: sisar, joka saa koko perinnön eikä kaksi perintöä kahdesta "haarasta", joista toisen saisi isältään ja toisen äidiltään.
Perintösouuden luovuttamisen osalta asia on tietenkin täysin erilainen. silloin voidaan puhua varallisuuserän siirtymisestä lahjana jommaltakummalta tai molemmilta.
Oikeassa olette. Nuo takenevat sukupolvet sekottivat ajatuksia.
Jos vanhemmat todella tekevät perinnöstä luopumisen, se tarkoittaa, että he eivät millään tavalla määrää perintöosuutensa siirtymisestä. Perinnöstä luopuja poistuu tällä toimella perimysjärjestyksestä (voidaan ajatella, että hän olisi kuollut ennen perittävää).
Sisar tulee siten sijaantuloperilliseksi veljensä kuolinpesään (ainoana joka on perillisasemassa). Hän on siten ainoa perillinen pesässä ja saa siten jäämistön "yhtenä perintönä".
Tämä ei estä sitä, että hän itse määrää jonkin osuuden omasta perintöosuudestaan (jonka on saanut veljeltään) lapsilleen. Perintöosuuden luovuttaminen tarkoittaa kuitenkin sitä, että hän on ottanut perinnön vastaan ja joutuu maksamaan siitä perintöveron, ja luovutuksen saaja joutuu maksamaan lahjaveron (jollei lahjojen arvo ole alle 3400 euroa kolmen vuoden aikana, jolloin veroa ei mene).
Samoin asia on, jos äiti tai isä on tehnyt perintöosuuden luovutuksen tyttärelleen. Tässä tapauksessa esim. äiti voi määrätä pojaltaan saamansa perintöosuuden tyttärelleen tai vain osan perintöosuudestaan. Tällöin tytär maksaa lahjaveron ja äiti perintöveron. Tytär voi kuitenkin tällöin saada perintöosuudet sekä isältä että äidiltään (tavallaan siis kaksi "perintöä"). Verotuksellisesti tämä on kuitenkin epäedullista, koska perintöosuudet joutuvat kahdenkertaisen verotuksen kohteeksi, kuten edellä selitin.
"Jos hän luopuisi perinnöstä, voiko hän tehdä niin, että pitää itsellään esim. isänsä kautta saamansa perinnön ja luovuttaa lapsilleen vain äitinsä kautta saamansa osuuden, vai onko hänen luovuttava koko perinnöstä tai pidettävä koko perintö itsellään?"
Perinnöstä luopuminen on siis aina totaalista: joko on pidettävä koko perintö tai luovuttava kaikesta. Mutta perintöosuuden luovuttamisen voi tehdä osittaisena, mutta verotussyyt usein tekevät sen epäedulliseksi.
Miehen tulee tehdä testamentti ja testamentata suoraan omaisuutensa sisarensa lapsille, joten perintövero jää luokkaan kaksi. Jos isä ja äiti jäävät perimään ja luopuvat perinnöstä tyttärelleen, niin tyttären lapset/perillisensä maksavat taasen veron.
Luopu miten luopu, niin veroseuraamuksia tulee aina kasinverroin perinnön saajasta toiseen siirryttäessä.
Perinnöstä luopuminen johtaa siihen, että luopujasta ei tule missään vaiheessa perinnönjättäjän perillistä. Tällöin hän ei ole ottanut perintöä vastaan eikä mitään perintöveroseuraamuksia tule.
Tärkeää luopujan on kuitenkin huomata, ettei ota vahingossakaan perintöä vastaan. Luopuja saa osallistua perunkirjoitukseen, mutta ei saa millään tavoin määrätä jäämistöomaisuudesta (eli ei esim. mennä kirjoittamaan valtakirjaa pesän asioiden hoitamiseksi).