Tuulessa
kuulen kasvosi
näen äänesi
väreissä veden
taivaan peilissä
tunnen valosi
ja voimasi
tuoksuna meren
. . . . . . . . .
Olet kaukainen
ulapan luoto,
yhä myrskyjä
uhmaat,et taivu
Syvä vihreys on
silmies saivo,
maan lähde,sen
elämä, laulut
8.5.2009 kerppuli
Tuulessa kuulen kasvosi
kerppulintu
12476
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Upeasti kirjoitettu ja hienosti rytmitetty runo. Kauniita sanoja olet osannut kirjoa yhteen. Minä todella pidin siitä isosti. Mielestäni runosi olisi kuulunut rakkausruno puolelle, mutta tämähän on vain minun mielipiteeni. Mukavaa viikonloppua Sinulle toivottaen. T. Peter
toinen säkeistö kyllä taitaa olla hiukan epäsuhta ja raakile verrattuna ensimmäiseen. Niin - olisihan sen voinut laittaa tietysti rakkausrunojenkin puolelle. Mutta se on joskus hiukan vaikeasti määriteltävä asia, mikä on rakkautta ja mikä ei, kun nuo runot voivat olla niin moniselitteisiä... kerppis
Tätä lukiessa oikein nauttii... !
Minut on näköjään ristitty paimentytöksi. Sehän sopiikin imagoon... Mielelläänhän sitä kirjoittas jotain sellaista, josta muutkin pitäisivät. Mutta se ei saa olla runojen kirjoittamisessa itsetarkoitus. Kerppis
Hmm ja hmm? Mutta miettimys herää, mikä meri tuossa runossa siintää, mielenkö vai muistojen... Hieno, herkkä.. Tasapainoinen kokonaisuus tämä oli.
että silloin kun asuin lähellä merta, sen persoonallisuus syöpyi mieleeni ja on saanut minut myöhemmin luomaan ajatuksissani vertauskuvia,kuvia, jotka liittyvät mereen. Mutta tuo ulkosaariston luoto, joka uhmaa myrskyjä, yksin, on kuva vahvasta ihmisestä. Se on taistelijan kuva./K.
Kepeän kesäinen runosi jäi soimaan korviini kauniina kuin metsäpuron iloisesti kupliva virran solina. Pidin. Terv. merluza
tänään kuin metsäpuron solina. Kiitos piristävästä kommentista. Lähden huomenna metsään katsomaan näkyykö puroja. kerppis
on niin herkkiä ja kauniita säkeitä, kuin palanen elävää luontoa ja vehreyttä. Kiitos lukutuokiosta.
kommentistasi Sinulle Linda!
Voi miten kauniita uusia ulottuvuuksia olet suonut aisteillemme :)
Etsinkin runossani juuri niitä uusia aistien ulottuvuuksia. Ja löysin jotain, mitä ei voi silmin nähdä, mutta jonka voi kokea./K.