Täällä paljon

Toisaalta on ehkä hyvä tehdä herätys, nimittäin paljon on niitä, jotka asialle voivat tehdä jotain. Jos on velkaantunut ylikulutuksella ja ulosotossakaan ei vielä muuta elämäntapaansa, niin paljon on pielessä. Itse olin velkahelvetissä, kun en osannut lopettaa tai piti esittää. Siinä vaiheessa, kun ymmärsin, että pilaan koko loppuelämän, sen eläkeiänkin, pistin kaikki menot minimiin. Netti pois ja tietsikka myyntiin (100€), kävin kirjastossa hoitamassa, pari kertaa viikossa bilettämässä pois, ostin vain 20 ekun puhelinkortin, löysin polkupyörän ja kävin metsässä noutamassa tuotteet, onneksi oli pakastin. Kaksi vuotta erittäin tiukkaa elämää, ruokamenot ehkä 120€/kk ja muut täysin minimissä. Paljon opin sinä aikana, luonto tuli läheiseksi, todelliset ystävät kävivät kahvipaketin kanssa, oikeastaan sosiaalinen elämä parani. Nyt on ulosotto hoidettu ja elämä mallillaan, vaikka ei merkkivaatteita olekaan. Tiedän, että moni on todellisessa hädässä, kun sairaus yllättää, pesukone hajoaa yksinhuoltajalapsiperheessä, mutta on myös paljon niitä, jotka omalla elämäntavallaan ovat vaikuttaneet ulosottoahdinkoon, silloin on ehkä herätys paikallaan, ihan kuin alkoholistille joku uskaltaa sanoa, että sinulla on ongelma, miten aiot hoitaa sen.

Mua ottaa kaaliin eräskin hanurimies joka tääll poraa ett uo-mies vei siltä hanurin ja soitot on soitettu,sano se ett ei se säkkijärven polkkaa muutenkaan uskaltanut soittaa kun tuppas paskat meneen housuun siin kertosäkeen kohdalla.