Sydämen hiili jalanjälki

Tulkoon vain riehuva tuuli ja sade. Saavu myrsky, joka odotat, että pääset iskemään. Hän on kuitenkin minulle ainoa ja yksi. Vain Hän. Laskeudu pimeyden viitta. Tule hämärä sieluani vasten. Silti minulla on vain yksi, jota tarvitsen. Likomärässä, likaisessa maailmassakin vain Hän. Jonakin päivänä tyyntyy ja tulee pouta. Maa lämpenee ja kuori hehkuu jälleen. Olemme yhtä ja kuuntelemme pois kulkevan myrskyn ääntä. Huulemme kohttavat tässä uudessa. Olemme raikkaampia ja puhtaampia. Katseissamme jotain uutta ja sieluissa opittua. Kohtaamisessamme väreitä ja harmoniaa. Nauramme Rakkaudessa. Tajuan että on vain yksi. Miehisyyden lihas. http://www.youtube.com/watch?v=8NzHxvQU3Fo Kiitos runostasi. Jokainen Rakkaus tuntuu ja jättää jälkensä, tunnuksensa, kirjoituksensa muistojen vihkoon. Ennemmin tai myöhemmin niitä tekstejä lukee ja kokee. Tekoja ei saa tekemättömäksi, eikä voi tehdä, mihin silloin ei yltänyt. Silti paljon kaikestaa jää elämään sisälle ja kokemuksiin. Hänestä. Hienoa ja tyylikästä Rakkausrunoa. Tätä tekstiäsi pitää lukea hitaasti ja harkiten, että kohtaa sanoman ja ajatukset. Siten hienosti kirjoitettu Runo. Ei populismia, vaan Rakkausruno ja minusta kypsää ja kokeneen kirjoittajan tekstiä. Hieno oli Runosi. Kovasti voimia ja jaksamista päivääsi hyvä Ystävä. Auringosta ei voi puhua, kun täällä on kylmä ja sataa.

Hieno runo..luin sen ääneen,pääsee paremmin sisään ajatukseen.Ei todellakaan kaikkiin tarvitse rakastua,eikä rakastukkaan..Minusta ,se on aina yhtä ihmeellinen kokemus..Jokainen kohtaaminen,jättää meihin jäljen ja me itse myös, jätämme omat jälkemme..Toivon,että ne jäljet,olisivat myönteisiä ja rakentavia. Kiitos runostasi..Hyvin osaat pistää sanoja peräkkäin ja syntyy hieno kokonaisuus.. Oikein mukavaa viikonloppua ja ilon pisaroita! t.Irkku

eihän kaikkien tarvitsekaan jättää jälkeä, vain yhdellä on merkitys. Upealla säkeellä sen ilmaiset ' kuin poltinraudalla nimimerkkinsä sydämen herkkään pintaa ikuistaa ' Kohtaamme elämässämme satoja/tuhansia kasvoja, joista osaan ihastuu ja joihinkin rakastuu. Jotkut jättävät haavoja sieluumme ja toiset taas auringon sydämeen. Hienoa ja täyteläistä tekstiä Sinulta, sanoisin että valoa ja varjoja niin kuin elämäkin on. Eikä muuten eiliset sanani olleet ollenkaan yliammuttuja, voit olla ylpeä runoistasi !

Etsien kadotettua rakkautta myllertävien tuulten keskeltä jossa monet kasvot miellyttävät mutta, vain… vain yhdet muita tärkeämmät poltinraudalla on piirteet merkitty jota mikään ei voi estää, ei sivuuttaa. Näin ymmärsin kauniin tunnelmarunosi rakkauden sanoman. :)