mitä eroa on hieman yli puolikiloa painavalla superzoom compact-kameralla, esim. Sony DSC-HX1, ja hieman yli puolikiloinella bridge-kameralla?
Ja onko pokkari oikea suomennos compactille. Pokkarista tulee mielikuva jostain pienikokoisesta, kätevästi mukana kuljetettavasta, vaikka taskussa, perustoiminnollisesta kamerasta. Vaikeaa sitä on työntää puolikiloista mötiskää taskuun.
Sitten ominaisuuksien Super steadyshot ja Optical steadyshot ero? Onko hurjasti alilaatuinen kamera jos on vain jälkimäinen ominaisuus.
Mikä ero?
Superzoom
312248
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 31
Vanhimmat
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000009&conference=4500000000000182&posting=22000000043576669 Superzoomeissa on pienemmät kennot, huonommat säädöt/ominaisuudet ja niistä puuttuu zoomirengas. Kaikki mitkä eivät ole järkkäreitä ovat pokkareita, PISTE. Pokkareista löytyy sitten tarkemmat alakäsitteet, mutta ne ovat silti pokkareita. Ennen vanhaan ei ollut edes kameroita, mitä olisi taskuun saanut laitettua, mutta silloinkin niitä mötiköitä kutsuttiin pokkareiksi. Vuonna 2000 kovin moni ei vielä ajatellut, että kylläpäs tämä 30mm paksu kamera on iso, tahdon ehdottomasti alle 15mm paksun taskukameran. Noh, nyt niitä löytyy, mutta kuvanlaadullisesti huonompaan suuntaan ollaan menty. Kuvanvakaus on kuvanvakaus kutsui sitä sitten millä nimellä tahansa. Kaikilla valmistajilla on omat termit niille, mutta jos se on optinen kuvanvakain niin se on luultavasti hyvä. Edelleen, ei vielä 4-7 sitten ollut kameroissa kuvanvakaimia ja silloinkin niillä saatiin erittäin hyviä kuvia. Kuvanvakaaja ei tee vielä hyvää kameraa. Sittenhän tuolla löytyy myös näitä digitaalisia kuvanvakaimia ja kaikenlaisia dual IS juttuja, mutta ne ovat lähinnä kusetusta. Jos kamerassa on manuaalisetsäädöt niin jokainen käyttäjä voisi itse tehdä samat toimenpiteet ja luultavasti paremmalla laadulla. Kuvanvakain on noissa isoissa zoomeissa ihan hyvä ominaisuus, mutta sekään ei pysäytä liikettä...
Linkin keskustelussa oli hieman erimielisyyksia bridge-kameran luonteesta mutta tulihan sekin lukemalla selväksi. Nyt compact-cameroiden kennot taitavat olla suuremmat kuin vanhan DSLR:n. Painot alkavat lähennellä toisiaan. Olen kokeillut Superzoom-kameraa, joka painoi enemmän kuin DSLR. No hyvä, että optinen vakaaja on hyvä. Minulle kyllä riittää sameampikin kuva, jossa on jotakin muuta mieltä kuin pelkkä terävyys. Hyvää viikonvaihdetta.
Väite, että pokkarien kennot ovat suurempia on outo. Sekoitatko nyt kennon koon ja resoluution. Kennon koko mitataan ihan millimetreissä. Pokkarien kenno ovat hieman kasvaneet viimeaikoina, mutta ne silti ovat aivan eri luokkaa kuin järkkereillä. Käsite Bridge on epämääräinen ja harhaanjohtava. Yleensä Bridgellä tarkoitetaan kai juuri superzoomeja, joskin kai myös Canon G10:n tyyppiset laatukompaktit kuuluvat siihen. Mielestäni koko bridge-termin voisi unohtaa. Maallikolle toki voi superzoom näyttää hieman kuin järkkäriltä. Ei polkupyörästä tule autoa vaikka siihen laittaisi korin muovista.
- lyhyt syvyysterävyysalue - optiikan vääristymä - optiikan koko, paino ja hinta Vääristymä ei haittaa ammatti-ihmisiä, koska he "kehittävät" ja korjaavat kuvan ohjelmallisesti (putken profiili).
"ei haittaa ammatti-ihmisiä" voisitko jotenkin perustella tuota, kun minua haittaa jokainen toimenpide jossa kuvaan joudutaan arpomaan uusia pikseleitä joita alkuperäisessä kuvassa ei ollut. Pyrin pitämään mm kameran tarkasti vaakkasuorassa tilanteissa joissa joutuisi kiertämään kuvaa horisontin takia. Eikö jokainen varsinainen korjaus vähennä kuvan aitoutta?
Pieni syväterävyys on plussaa. Sillä voi kohteen tuoda esille. Jos haluaa syväterävyyttä lisää voi pienentää aukkoa ja nostaa herkkyyttä. Vääristymiä voi välttää käyttämällä kiinteän polttovälin objektiiveja. Pokkarissa tätä ei voi tehdä vaan joutuu kärsinään vääristymistä.'
Kyllä minä pidän ainakin kapeaa syvyysterävyysaluetta ennemminkin plussana kuin miinuksena. Sillähän saa juurikin sen kohteen "irroitettua" taustasta. Järkkäreissä saat kuitenkin huomattavasti paremmin säädettyä sitä aukkoa, kun pokkareissa niissä on käytännössä monesti kaksi aukkoa ja loput on feikattu. Kun tietää optiikan rajat niin ei järkkäreiden optiikatkaan tuota ongelmia. Pokkarissa kun taas et voi sitä vaihtaa mihinkään, niin se voi tuoda ongelmia. En lähtisi ritsan kanssa sotaan, joten samalla periaatteella sitä varmasti osaa ottaa oikean putken mukaan. Koko nyt on järkkäreissä luonnollisesti se haittapuoli, mutta minkäs teet. Onhan siellä nyttenkin näitä harrastejärkkäreitä, jotka ovat superzoomien kokosia, mutta tekevät luonnollisesti paljon parempaa laatua. Ferrari maksaa, Miele maksaa ja järkkärit ja lisävarusteet maksavat, niin se luonto toimii.
Ei ihan mennyt noin. Superzoomeissa ja monissa taskukameroissa on se pienin kenno 1/2.3" = 0,28cm2. Joissain pokkareissa on sitten isommat kennot ja ne ovat 1,5-2 kertaa isommat kuin mitä nuo pienimmät. Järkkäreissä(halvoissa) on sitten väh. 8-12 kertaa isompi kenno kuin mitä nuo pienimmät pokkareiden kennot. Sitten kun puhutaan Canon EOS 5D Mark II tyylisistä järkkäreistä niin kenno koko on jo 36x24mm 8,64cm2 eli kertoimeksi tulee jo ~31. Tästäkin isompia löytyy kun laitetaan muutama kymppitonni rahaa kiinni, mutta niistä nyt on ihan turha täällä edes keskustella. http://www.dpreview.com/learn/?/Glossary/Camera_System/sensor_sizes_01.htm
Lyhyt syväterävyysalue: Pelkkää plussaa. Lyhyttä syväterävyysaluetta ei pokkareissa saa joten kateelliset väittää sitä haittapuoleksi. Optiikan vääristymät: Voi oikaista kuvankäsittelyssä. Pokkarin tuottamaa suttua ei voi korjata koska se on suttua. Optiikan koko paino ja hinta: Koko ja paino pelkkää plussaa. Isosta kamerasta saa paremman kuvausotteen, toisin kuin naurettavasta pokkarista johon tarvitaan pinsetit. Suurempi paino -> ei tärähdä niin helposti. Jos järkkäri tuntuu sinusta liian painavalta niin lopeta se sipsien mutustelu ja mene punttisalille ja tee itsestäsi miehen näköinen. Naiset ja hintit valittaa kameran painosta. Raha ei ole ongelma muille kuin perseaukisille. Minä olen valmis maksamaan jopa kymmeniä tuhansia siitä että saan kuvata laadukkaalla kamerakalustolla jonka suorituskyky ei ole rajoite kuvaustilanteissa, joka taas on pokkareissa väistämätön ongelma.
Ei tarvi laittaa muutamaa kymppitonnia. Hasselin halvin irtoaa normiputken kera jo alle kahdella isolla kympillä. Mutta se on lähinnä studiokamera, eikä nämä amikset tarvi sellaista niihin irkkikalleria-naamakuviin, ne voi hoitaa sillä pikkusiskon ixuksellakin.
Lyhyestä syväterävyydestä valittaminen on sama kuin valittaisi auton liian suuresta huippunopeudesta. Molemmissa suurin ongelma on tyhmä käyttäjä.
"Suurikokoisen kennon ongelmat ovat - lyhyt syvyysterävyysalue - optiikan vääristymä - optiikan koko, paino ja hinta" Näinhän se on, mutta jos olet ostanut 50/f1.2 linssin, et voi nähdä lasissasi mitään vikaa :-) Terävyysalue riippuu tietenkin myös valovoimasta ja polttovälistä sekä kuvattavan etäisyydestä linssiin. Lyhyestä terävyysalueesta kärsii erityisesti makrokuvissa, mutta kyllä siitä on haittaa monesti myös telellä kuvatessa. Ostin aikoinani Olympukseen normaaliksi Sigma 30/f1.4, jotta saisin kauniin bokehin ja lyhyen syvyysterävyyden. Nykyään käytän yleensä muotokuviin pidempää polttoväliä samasta syystä (35-100/f2 on tyhmän näköinen muotokuvauksessa, mutta ainakin minusta hyvä). Onko muuten kenelläkään kokemusta Sigma 50/f1.4 Olympuksessa? Onko se 35-100:ä parempi muotokuvauksessa? Usein lyhyen terävyysalueen ansiosta kuvista tulee hienon näköisiä ainakin heidän vanhojen mielestä, jotka pidämme luonnottoman näköisestä kermaisesta bokehista :-)
"Kyllä minä pidän ainakin kapeaa syvyysterävyysaluetta ennemminkin plussana kuin miinuksena." Tämä on tietenkin tottumuskysymys. Kapeaa syvyysterävyyttä pidettiin ainakin ennen linssivirheenä. "Järkkäreissä saat kuitenkin huomattavasti paremmin säädettyä sitä aukkoa, kun pokkareissa niissä on käytännössä monesti kaksi aukkoa ja loput on feikattu." Ainakin alku on totta, mutta uskoisin aukkojen olevan "todellisia". Järkkärissä aukkoja on joka tapauksessa paljon enemmän, joten pokkareiden etu on oikeastaan vain valovoima. Varmaan useimmat meistä filmistä siirtyneistä juuri suuremman valovoiman ja syvyysterävyyden takia innostuimme vähäksi aikaa makrokuvaukseen. "Kun tietää optiikan rajat niin ei järkkäreiden optiikatkaan tuota ongelmia." Kyllä ne tuovat ainakin minulle ongelmia :-) Tuntemalla rajoitukset, oppii niiden kanssa elämään. "järkkärit ja lisävarusteet maksavat, niin se luonto toimi" Tavallaan on hyvä, ettei ole olemassa parasta kameraa. Hyvä pokkari maksaa vähemmän kuin kunnon objektiivi ja ostamalla molemmat, voi hyöhyntää molempien parhaat puolet.
"Lyhyttä syväterävyysaluetta ei pokkareissa saa joten kateelliset väittää sitä haittapuoleksi." Ilmeisesti et ole koskaan harrastanut makrokuvausta. "Optiikan vääristymät: Voi oikaista kuvankäsittelyssä. Pokkarin tuottamaa suttua ei voi korjata koska se on suttua." Ei kuvankäsittelyssä voi korjata järkkärinkään suttua eikä ohjelmallisesti voi lisätä jälkeenpäin syvyysterävyyttä. "Koko ja paino pelkkää plussaa. Isosta kamerasta saa paremman kuvausotteen, toisin kuin naurettavasta pokkarista johon tarvitaan pinsetit." Oletko koskaan kuvannut isolla linssillä käsivaralta tuulessa? Monet asiat ovat puheissa kivoja ja hienoa uhoa, kun ei tarvitse vastata huutoaan. "Jos järkkäri tuntuu sinusta liian painavalta niin lopeta se sipsien mutustelu ja mene punttisalille ja tee itsestäsi miehen näköinen." Ilmeisesti käsityksemme miehen mallista on hieman erilaisia. Minusta äly on paljon tärkeämpi asia kuin voima. Olin eilen kuvaamassa ja kannoin yli 30 metriä korkealle yli 10 kg kuvausvälineitä. Kieltämättä tuli mieleen, että superzoomi olisi kova sana. Oletko muuten huomannut, että nykyisin hyvätkin linssit myydään pehmeissä kantokasseissa eikä alumiinilaukuissa kuin siihen aikaan miehille oli uhoaminen tärkeämpää kuin järjen käyttäminen. "Naiset ja hintit valittaa kameran painosta." Mitä ihmettä sinä teet naisten ja hinttien kanssa, jos he valittavat kameran painosta?" "Raha ei ole ongelma muille kuin perseaukisille." Et taida tuntea ketään oikeasti rikasta. Eikö tänään kaatunut tulosopimus, kun työnantaja ei tullut 10 senttia vastaan? "Minä olen valmis maksamaan jopa kymmeniä tuhansia siitä että saan kuvata laadukkaalla kamerakalustolla..." Netissä rahalla retostelevia sanotaan amiksiksi (mikä on tietenkin ilkeätä ammattikoululaisia kohtaan). "saan kuvata laadukkaalla kamerakalustolla jonka suorituskyky ei ole rajoite kuvaustilanteissa, joka taas on pokkareissa väistämätön ongelma." Kirjoituksestasi päätellen käytät lähinnä weppikameraa. Sellaista kameraa ei ole - eikä tule - joka ei rajoita kuvaustilanteessa.
Makrokuvausta olen ikinä harrastanut. Kaapissa Sigma 180/3.5. Jos ei osaa säätää aukkoa pienemmäksi, kannattaa harkita vaikka sauvakävelyä ja antaa kameravehkeet vaikka naapurin muksuille. Järkkärin sutut voi korjata vaihtamalla paremman objektiivin, pokkarissa tämä ei onnistu. 3.5kg objektiivilla käsivaralta. Hyvin onnistuu. Tosin penkkitulos on tällä hetkellä noin 190kg. Kuvaa sinä superzoomilla. Se on köyhien suttukuvaajien kamera. Raha ei ole ongelma. Talo on jo maksettu ja viime keväänä vaihdoin auton uudempaan, -04 Toyota maasturiin. Maksoin käeisellä. Amis on käyty -80-luvun lopulla. Säännölliset ja kohtuu hyvät tulot on.
"Kuvaa sinä superzoomilla. Se on köyhien suttukuvaajien kamera." Ammattivalokuvaajien ja vakaavien harrastelijoiden enemmistö on valinnut kamerakseen järjestelmäkameran, mutta oikeasti varakkaat käyttävät ammattikuvaajia tai juuri superzoomeja (olen nähnyt useamman ministerin tai vuorineuvoksen kuvaavan, mutta otanta on toki tilastollisesti aivan liian suppea. Kenelläkään ei ole ollut järjestelmäkameraa.) Oleellista heille on itse tekemisen tuntu ja kameran käyttämisen helppous. Luonnollisesti vapaa-aikanaan he voivat kuvata järkkärillä, mutta epäilen :-) Äkkiseltään en muista isokenkäisistä muita järkkärikuvaajia kuin Pertti Salolainen :-) Voit helposti tarkistaa asian esimerkiksi Suomen luonnonkuvaajien kotisivulta http://www.luontokuva.org/ Tyypillinen luontokuvaaja on opiskelija tai ylempi toimihenkilö. Opettajia on paljon, sillä heidänkin työ on stressaava ja kameran kanssa puuhastelu tuo siihen tarvittavan tauon. "Tosin penkkitulos on tällä hetkellä noin 190kg." Taitaaa vastata suunnilleen 0,001 kWh ja kWh tunnin keskihinta on 11 senttiä, joten eiköhän tuohon ole varaa jokaisella. "Talo on jo maksettu..." Oletko koskaan miettinyt, miksi Erkot eivät kerro mitä he omistavat :-)
Minä omistan paljon muutakin mutten taida tässä niitä luetella. Tein vain tuolle teinipojulle selväksi sen etten ole mikään teinitytönranteilla varustettu tyhjätasku. Kyllä minullakin on pokkari järkkärin lisäksi, mutta en oikeastaan tiedä miksi. Ei niistä vakavaan valokuvauskäyttöön ole. Jonkun b-luokan räpsyn sillä saattaa joskus ottaa jos kuvalla ei ole mitään tärkeää käyttöä. Sinä olet niitä viimeisimpiä puhumaan siitä kenellä on varaa tuollaiseen penkkitulokseen. Jos sinulta nousee penkistä enemmän kuin 150kg, saat jokaista sen ylimenevää kiloa kohti 1000 euroa riihikuivaa käteistä, eli tuolla 190kg penkkituloksella tienaat 40000 euroa selvää rahaa. Siitä vain kokeilemaan.
"Tein vain tuolle teinipojulle selväksi sen etten ole mikään teinitytönranteilla varustettu tyhjätasku." Teit vai? - Netissä jokainen voi esittää unelmapojuaan. "Ei niistä [pokkareista] vakavaan valokuvauskäyttöön ole." Varmaan tiedät, että pokkarikuvalla on on kerran otettu vuoden luontokuva. Minusta se on varsin vakavaa käyttöä. Tunnetko tätä pokkarin ja keskikoon kameran vertailua? http://www.luminous-landscape.com/reviews/kidding.shtml "Jos sinulta nousee penkistä enemmän kuin 150kg, saat jokaista sen ylimenevää kiloa kohti 1000 euroa riihikuivaa käteistä, ..." Riippuu paljon salin korkeudesta ja ovien koosta kuinka suuren nosturin voin tuoda sisään, mutta taljoillakin nousee monta sataa kiloa. Kuinka paljon sinulla on puntteja ja kuinka korkea sali on käytettävissä? Veikkaan, että järki on nykyään tärkeämpää kuin voima :-) Valokuvaus ei ole muuten voimalaji.
Postimerkinkokoisena läppärin näytöllä ei ehkä eroja niin huomaa. Mutta kun käytetään sitä keskarin kuvaa kuten sitä yleensä käytetään, ISOON printtiin, alkaa eroja löytyä. Tiedän että pokkarilla otettu kuva on valittu vuoden luontokuvaksi. Entä sitten? Viime vuoden luontokuva oli sellainen että se vähäinenkin uskottavuus koko luontokuvien valintaan lopahti. Niillä valinnoilla ei ole mitään merkitystä kenellekään, korkeintaan sen kuvan ottajalle hetken henkinen orgasmi. Sinä neiti varmaan tarvitkin niitä nostureita jos pitää liikuttaa pokkaria suurempaa esinettä. Minulle maksetaan extraa tilissä siitä että lihaskunto on se mitä se nyt on. Siinä hommassa en sinunlaiset pissikset pärjää.
Että millä tavalla nää nyt taas liitty digikameroihin? Eiköhän täällä nyt ole monenlaisia eri kuvaajia ja jokainen käyttää sitä "kalustoa" mikä itselleen sattuu sopimaan parhaiten.
mieluummin Kimmo Koon kaltaisiin tyyppeihin ja jätän väliin tyhjän jauhajat ja lihaksilla pullistelijat.Järjen käyttö on sekä miehen että naisen pääluonteenpiirteenä listallani no 1.Oletan,että painonnostajallakin vain paloi päre ja pullistelu nousi pintaan.Ehkä ärsykettä oli ennalta jo muutenkin. Mene ja tiedä.Hyvää jatkoa molemmille.
Ymmärrän että tunnet vetoa kaltaiseesi ihmiseen. Homoseksualismin kriminalisointi taisi poistua Suomessa joskus 70-luvun alussa. Toivotan teille antoisaa yhteiseloa.
Jorma Uotinen, Teuvo Loman, Antti Tuisku, Jari Sillanpää, Juha Föhr, Kimmo Koo...
"Jorma Uotinen, Teuvo Loman, Antti Tuisku, Jari Sillanpää, Juha Föhr, Kimmo Koo... " Vaimo nauroi niin paljon, että putosi tuolilta. Kiitos kuitenkin kehuista, mutta en ole kiinnostunut sinusta enkä suinkaan olisi sinulle "oikea valinta" ;-) Lopetan keskustelun tähän, mutta voit toki jatkaa soidintasi yksiksesi. Pidän kuitenkin peukkua, että joku huomaa törröttävän pikkurillisi :-)
Vastapuolesi on ahminut niin paljon "vitamiinejaan" ettei sillä törrötä enää pikkurillikkään, joka tietty heijastuu hieman noissa sen soidin menoissa.
ÄLÄKÄÄ AUKOKO PÄÄTÄ, SILLÄ KYSEESSÄ ON ITSE TESTO MAN! http://users.tkk.fi/~jlinnosa/massaa.txt
http://i40.tinypic.com/15ro014.jpg Jos järkkäri tuntuu liian painavalta kuljettaa kuvauspaikoille, ei kyllä kehtais väittää itseään Mieheksi.
Parhaat kuvat saa kameralla, joka on mukana. Moni järkkäreitä arvostava omistaa myös pokkarin, sillä ne täydentävät toisia hyvin. Pokkarin paras puoli on pieni koko, joka helpottaa sen mukana pitämistä. Pieni koko tarkoittaa myös pientä kennoa, jonka ansiosta on helppo rakentaa "pitkiä putkia" (oikeasti polttoväli on varsin lyhyt, mutta kuvakulma on pieni), mutta toisaalta laajakulmat ovat vaikeita rakennettavia. Lyhyehkön polttovälin ansiosta voi rakentaa myös valovoimaisia linssejä edullisesti ja ne ovat keveitä. Pieni kenno tarkoittaa myös suurta syvyysterävyyttä, joka on useammin etu kuin haitta. Aikaisemmin kun kuvattiin pelkästään mustavalkoiselle filmille, oli pääkohteen nostaminen esille millään muulla kuin syvyysterävyydellä vaikeaa ja siksi sitä arvostamme me vanhat filmiaikana kuvaamaan oppineet (nykyään voi tuoda esille myös saturaation, värien ja erilaisten suodattimien avulla, mutta epäterävästä kuvasta et saa terävää). Pieni kenno tarkoittaa myös hämärässä kohinaa, mutta valoisassa kuvattaessa pokkari on hyvä laite. Pienenä laitteena pokkarista voi tehdä myös kestävän. Yksikään järkkäri ei kestä toistuvaa pudottamista parista metristä tai tunnin avannossa pitämistä ilman kunnollista pakkaamista. Minä ymmärrän superzoomilla 10x zoomia, jolloin vastaava ei löydy usein järkkärimaailmasta. Tällaisia kameroita minulla on ollut vain yksi - Oly Uzi - jolla otin tuhansia kuvia ja joka on edelleen käyttökunnossa http://www.dpreview.com/reviews/olympusc2100uz/ Superzoomit ovat monelle fiksuin ratkaisu, kun haluaa kuvata ympäristön eläimiä, lapsiaan ja kesälomareissut. Hinta on kohtuullinen, helppo kuljettaa ja kuvien laatu riittää kotialbumiin. Bridge-kameralla käsitän laitetta, johon on yritetty yhdistää pokkarin ja järkkärin hyvät puolet. Tällaisia minulla on ollut kaksi Oly E-20 ja Minolta DImage 7 (http://www.dpreview.com/reviews/olympuse20/ ja http://www.steves-digicams.com/2001_reviews/dimage7.html). Siltakamerat ovat siltänä pokkarista järkkäriin. Ne ovat kehittyneet kameroideni jälkeen kovasti, mutta varsinkin Oly E-20 oli jo oikeasti loistava vekotin (ainoa oikea ongelma oli kohina). Moni aktiiviharrastaja/entinen ammattilainen on siirtynyt keveyden takia siltakameroihin, joissa on kohtuullisen suuri zoomi (halutaan yhtä suuri polttovälialue kuin filmiaikana). Vanhoille ihmisille on filmi edelleen paras kaikista tallennusvälineistä, järkkärikansa uskoo peilin olevan välttämätön kunnon etsimessä. "onko pokkari oikea suomennos compactille." Varmaan oikea sana olisi kompakti, sillä kamera on itsessään toimiva kokonaisuus (vain sähkö, muistikortti, valoa ja kuvattava tarvitaan kuvaamiseen). Hieman halventavan tuntuinen "pokkari" on turhaan väheksyvä hyville kameroille. "Sitten ominaisuuksien Super steadyshot ja Optical steadyshot ero?" En ole koskaan kuullutkaan, mutta jos termillä ei ole suomalaista vastinetta, se todennäköisesti näkyy paremmin hinnassa kuin kuvassa. Kun aikanaan valmistuin diplomi-insinööriksi, aloin kyselemään myyjiltä mitä tekniset käsitteet tarkoittivat oikeasti. Yleensä myyjät tuntevat fraaseja ja ulkoa opittuja selityksiä, mutta moni käsite on heiltäkin jäänyt tajuamatta. Niitä hoetaan, jotta ihmiset olisivat valmiita maksamaan ominaisuuksista, joita harvoin käytetään ja joista on vielä harvemmin hyötyä.
tasokasta keskustelua. En tiedä pitäiskö itkeä vai nauraa... Koettakaa nyt ihan himpun verran perehtyä asioihin, ennen kuin tulette tänne itseänne nolaamaan.
kerrankin ilman älytöntä uhoa kirjoitettu viesti. Yhdyn hyvin pitkälti edelliseen kirjoitukseen.
Kimmo Koo: " laajakulmat ovat vaikeita rakennettavia." tarkoitatko tuolla laajakulmalla 24 28 mm kinovast (esim Pana LX3, Leica DL4, Nikon P 6000 yms)? Mistä rakentamisen vaikeus tulee onko järkkärin laajakulma helpompi rakentaa? Miten rakentamisen vaikeus näkyy kuvan laadussa?